Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle, 12.9.2011, dnro 2690/80/2011, Reijo Vuorento ja Juhani Turkkila

Kuntatalouden ajankohtaiset asiat

​Kuntien vuoden 2010 tilinpäätökset osoittivat ennakoitua parempaa tulosta johtuen valtion väliaikaisista elvytystoimenpiteistä, kuntien säästötoimenpiteistä sekä pääkaupunkiseudun kuntien keskinäisistä kirjanpidollisista järjestelyistä. Kuntien ja kuntayhtymien velkataakka kuitenkin kasvoi nousten jo 12 miljardiin euroon.

Talouden epävarmuus vaikeuttaa myös kuntien tulevaisuuden arviointia. Ensi vuoden talousarvio valmistelu myös kunnissa on erityisen haastavaa.  

Peruspalveluista vastaavien kuntien kyky vastata velvoitteistaan uhkaa talouskehityksen myötä heikentyä. 

Työvaltaisen kunta-alan menojen hallinnan kannalta palkkakehitys on ratkaisevassa asemassa. Kunta-alan sopimuskausi on päättymässä ja uusi neuvottelukierros käynnistyy. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysynnän kasvu luo paineita henkilöstön määrän kasvuun näillä aloilla.  

Kuntien palkanmaksukyky on heikkenemässä ja tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeätä, että palkkaratkaisut ovat maltillisia.  

Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan kuntapolitiikkaa kehitetään julkisen talouden vakauttamiseksi toteuttamalla vahvoihin peruskuntiin perustuva kunta - ja palvelurakenneuudistus koko maassa.  

Kuntaliitto on osaltaan mukana tukemassa tätä ohjelmatavoitetta liiton hallituksen linjausten pohjalta.

Uudistustavoitteiden lisäksi kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttavat kuntien uudet velvoitteet sekä kuntien osuus julkisen talouden tasapainottamisesta. Kuntaliitto on osaltaan valmis julkisen talouden tasapainotustalkoisiin. Sen tulee kuitenkin tapahtua reilusti niin, että kunnallisten peruspalvelujen saatavuus ja laatu varmistetaan kohtuullisella kunnallisveroasteella koko maassa.

1. Valtionosuudet

  • Hallitus esittää niin valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen kuin indeksikorotusten suorittamista täysimääräisenä. Tämä on tärkeätä, jotta valtionosuusjärjestelmän perusteet säilyvät ja tuleva kehittäminen ja voidaan käynnistää nykypohjalta.

  • Hallitusohjelman mukaan kuntien valtionosuuksia leikataan hallituskaudella niin, että ne ovat 631 miljoonaa alemmalla tasolla vuonna 2015 vuoteen 2012 verrattuna vuoden 2012 tasossa. Valtionosuusleikkaus tulee tehdä vaiheittain niin, että tavoite toteutuu kokonaisuudessaan vuonna 2015. Jos koko leikkaus tehdään vuoden 2012 valtionosuuksiin, eikä peruspalvelujen valtionosuusprosenttia vuosille 2013, 2014 ja 2015 koroteta, valtionosuusleikkaus tulee olemaan suuruudeltaan noin 2,6 miljardia euroa. Tätä kuntaliitto ei voi hyväksyä.

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusleikkaukset ovat hallitusohjelman perusteella suuruudeltaan noin 80 miljoonaa euroa. Mikäli näihin toimenpiteisiin ryhdytään, tärkeätä on varmistaa, että myös yksityiset ja muut kuin kunnalliset koulutuksen järjestäjät ovat mahdollisten leikkausten suhteen samanarvoisessa asemassa.

  • Hallitus esittää kiinteistöveron poistamista verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta. Toteutuessaan tämä kohtelisi kuntien taloutta varsin sattumanvaraisesti samalla kun se sekoittaisi valtionosuusjärjestelmän perusteita. Tässä tilanteessa olisikin parempi, että tämä ratkaistaisiin myöhemmin valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

  • Syksyllä 2007 tehdyn TEHY:n työtaistelu-uhan sovitteluratkaisuun liitettiin valtiovarainministeriössä valmisteltu liite valtion toimista, jossa valtio sitoutui siihen, että mikäli kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstökehitys on alle peruspalveluohjelmassa 2008–2011 sovitun 4000 henkilön vuositason, kunnille kompensoidaan hitaammasta kehityksestä aiheutunut kustannustason muutos valtionosuuteen. Valtion ja kuntien yhteinen laskentaryhmä on 9.5.2011 yhteisesti vahvistanut henkilöstökehityksen ja laskenut sopimukseen liittyen kuntien valtionosuussaataviksi 111 miljoonaa euroa. Tämä valtionosuuksien korotuksen toteutus on osa mainitun sovitteluratkaisua.

2. Verotulot

  • Kuntien tuloveropohjaa kavennetaan erityisesti perusvähennystä ja työtulovähennystä korottamalla. Tämä kompensoidaan kuntien valtionosuuksissa, mitä on pidettävä tässä tilanteessa oikeana menettelynä. Hallitus on hallitusohjelmassaan ilmoittanut kompensoivansa kuntien verotulomenetykset pääosin verojärjestelmän kautta hallituskaudella.

  • Yhteisöverokanta alenee yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä kompensoidaan, kuten aikaisemminkin, kuntien jako-osuutta muuttamalla.

  • Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista vuodelle 2012 tehtäneen tosiasialliset päätökset budjettiriihessä. Valtiovarainministeriön alustavissa laskelmissa maksujen tasot säilyvät kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysvakuutusrahastoon hallintoneuvosto on päättänyt esittää työnantajamaksujen korottamista, mikä merkitsee myös kunta-alan maksujen nousua. Samalla vakuutettujen työttömyysvakuutusmaksua esitetään korotettavaksi, mikä merkitsee toteutuessaan kuntien tuloveron pienenemistä arviolta noin 30 miljoonaa euroa. Verotulojen kompensoinnin tasoa määrättäessä tämä olisi myös otettava huomioon.

3. Kuntien menot

  • Työvaltaisen kunta-alan menojen hallinnan kannalta palkkakehitys on ratkaisevassa asemassa. Kunta-alan sopimuskausi on päättymässä ja uusi neuvottelukierros käynnistyy. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysynnän kasvu luo paineita henkilöstön määrän kasvuun näillä aloilla. Kuntien palkanmaksukyky on heikkenemässä ja tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeätä, että palkkaratkaisut ovat maltillisia.

  • Työvaltainen kunta-ala voi parhaiten osallistua kansantalouden suotuisaan kehitykseen huolehtimalla nykyisten tehtävien hyvästä hoitamisesta. Uusiin tehtäviin tai entisten laajennuksiin ei nyt ole varaa eikä mahdollisuuksia. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat joka tapauksessa palvelujen kysynnän kasvaessa ikärakenteen muuttumisen myötä.

Tämän varmistamiseksi kunnille ei tule asettaa uusia tehtäviä eikä laajentaa nykyisiä. Mahdollisista tehtävien lisäyksestä ja olemassa olevien tehtävien laajuuden muutoksista aiheutuvat kustannusten nousut tulee arvioida oikein ja korvata kunnille täysimääräisesti.

  • Hallitusohjelman mukaisesti kuntien toimintoja kehitetään ja resursseja uudelleen kohdennetaan hallituskaudella muun muassa jatkamalla perusopetuksen laadun pa-rantamista, siirtämällä Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus valtiolle ja toteuttamalla työllisyyden hoidon kuntakokeilu. Kuntaliitto kaikkien kuntien järjestönä haluaa olla näiden ja muiden hallitusohjelmassa mainittujen hankkeiden valmistelussa kiinteästi mukana.

  • Sosiaali- ja terveyspalveluita parannetaan säätämällä vanhuspalvelulaki, kehittämällä vammaispalveluja, perhehoitoa, lastensuojelua, oppilashuoltoa ja lapsiperheiden kotipalvelua sekä vahvistamalla perusterveydenhuoltoa. Näihin uudistuksiin on varattu 145 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntaliitto ei voi yhtyä näihin kustannusarvioihin vaan pitää niitä voimakkaasti alimitoitettuina.  Esitettyjen uudistusten kustannukset tulevat toteutuessaan olemaan merkittävästi suuremmat. Uudistusten kustannusvaikutukset on arvioitava perusteellisesti ja ne on ajoitettava ja mitoitettava siten, että niiden toteutus on taloudellisesti mahdollista.

  • Mahdolliset tehtävien lisäykset ja olemassa olevien tehtävien laajuuden muutokset tulee jaksottaa hallituskauden loppupuolelle ja niistä aiheutuvat kustannusten nousut tulee arvioida oikein ja korvata kunnille täysmääräisesti.  

Epävarmassa taloustilanteessa tärkeätä on, että maan hallitus edistää kuntatalouden vakautta eikä omilla toimillaan aiheuta lisäpaineita kuntaverotuksen tason nostamiseen.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Reijo Vuorento
apulaisjohtaja

Juhani Turkkila
pääekonomisti

tags