Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi pelastustoimesta
Luonnos valtioneuvoston asetukseksi pelastustoimesta
Pelastusasetusluonnoksen 2 §:ssä säädettäisiin velvollisuudesta laatia rakennukseen ja muuhun kohteeseen pelastussuunnitelma.
Asetusehdotuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan pelastussuunnitelma tulee laatia asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Voimassa olevan asetuksen mukaan suunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin tai muihin rakennusryhmiin, jotka ovat samalla tontilla tai rakennuspaikalla ja jossa on yhteensä vähintään viisi asuinhuoneistoa. Esitetyssä asetusluonnoksessa on perustellusti ehdotettu siirtymistä rakennuspaikkakohtaisesta säätämisestä rakennuskohtaiseen säätämiseen. Tätä muutosta Kuntaliitto pitää hyvänä ja esittelymuistiossa riittävästi perusteltuna. Sen sijaan katsomme, että on jäänyt kokonaan perustelematta se, miksi nyt pelastussuunnitelmavelvollisuus ulotettaisiin viiden sijasta kolmeen asuinhuoneistoon. Koska vaatimuksen kiristämiselle ei ole osoitettu minkäänlaista perustelua, tulee pitäytyä voimassa olevan asetuksen vaatimuksessa.
Asetusehdotuksen 2 §:n 2 kohdan mukaan pelastussuunnitelma tulee laatia esitetyn pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin. Nämä ovat kohteita, joihin esitetyn pelastuslain mukaan tuleen laatia myös poistumisturvallisuusselvitys. Kuntaliitto pitää erikoisena sitä lähestymistapaa, että samaan kohteeseen tulee laatia sekä pelastussuunnitelma että poistumisturvallisuusselvitys. Mielestämme nämä ovat niin sidoksissa toisiinsa, että on tarkoituksenmukaista laatia vain yksi suunnitelma, jolloin pelastussuunnitelman osana on poistumisturvallisuusselvitys tai poistumisturvallisuusselvityksen osana on pelastussuunnitelma. Nyt tämä mahdollisuus on rajattu pois asetusluonnoksen 3 §:n 3 momentissa, jossa todetaan, että jos samaa kohdetta varten tulee muun kuin pelastuslain nojalla laatia tuvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, niin erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota muun lain nojalla laadittavaan suunnitelmaan.
Jotta edellä mainitsemamme ristiriita pelastussuunnitelman ja poistumisturvallisuusselvityksen väliltä voidaan poistaa, ehdotamme, että asetusluonnoksen 3 §:n 3 momentti muutetaan muotoon:
Jos samaa kohdetta varten tulee pelastuslain tai muun lain nojalla laatia poistumisturvallisuusselvitys, turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota pelastuslain tai muun lain nojalla laadittavaan suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.
Perustelemme näkemystämme sillä, että näin varmistetaan turvallisuusnäkökohtien tarkastelu yhtenä kokonaisuutena ja uskomme, että tämä yhtenäistää suunnitteluprosesseja ja parantaa suunnitelmien tasoa.
Asetusehdotuksen 2 §:n 4 kohdan mukaan pelastussuunnitelma on laadittava lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin. Esittelymuistiossa mainitaan vielä erikseen, että säännös koskee myös yksityisessä kodissa järjestettävää perhepäivähoitoa. Kuntaliitto pitää pelastussuunnitelmavelvollisuuden ulottamista yksityisissä kodeissa tapahtuvaan perhepäivähoitoon ongelmallisena. Lain mukaan päivähoito voidaan järjestää joko lapsen kotona tai hoitajan asunnossa. Näissä tapauksissa hoidettavien lasten määrä voi olla 1-4 ja tuossa määrässä ovat mukana myös hoitajan omat lapset. On varsin tulkinnanvaraista, ketä pelastussuunnitelmavelvollisuus koskee esimerkiksi tapauksessa, että perhepäivähoito järjestetään lapsen omassa kodissa. Kuntien perhepäivähoitoa ohjaavat viranomaiset hyväksyvät kodit perhepäivähoitokodeiksi ja valvovat niissä tapahtuvaa hoitoa säännöllisesti. Liiton näkemyksen mukaan näissä tapauksissa tulee miettiä muita keinoja esimerkiksi yhteistyötä perhepäivähoidon ohjauksen ja pelastusviranomaisten kanssa turvallisuuden parantamiseksi kuin pelastussuunnitelman pakollisuutta. Ehdotamme, että kohta 4 kirjoitetaan muotoon:
4) lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, ryhmäperhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta perhepäivähoitajan tai lapsen kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa ja sosiaalihuoltolain tarkoittamaa perhehoitoa.
Asetusehdotuksen 2 §:n 6 kohdan osalta jää ehkä hieman epäselväksi se, mitä tarkoitetaan tilapäisellä joukkomajoituksella ja miten raja vedetään kohdassa 5 määriteltyihin majoitusliikkeisiin. Onko esimerkiksi kesällä majanpoimijoiden majoitus tilapäistä joukkomajoitusta vai majoitusliiketoimintaa. Katsoisimme, että esittelymuistiossa tulisi tätä asiaa avata.
Asetusehdotuksen 2 §:n 8 kohdassa kauppakeskuksia ja myymälöitä koskeva raja on muuttunut voimassaolevan asetuksen 500 m2:stä 400 m2:iin. Esittelymuistiossa ei millään tavoin perustella sitä, miksi muutos on tehty. Ehkä tässä on tavoiteltu yhtenäisyyttä myymälöiden aukioloja koskevien säännösten kassa, mutta muutosta on vaikea ymmärtää ilman, että asiaa perustellaan jollakin tavoin.
Asetusehdotuksen 2 §:n 14 on väljennetty pelastussuunnitelman laatimisvelvoitetta eräiden työpaikkojen osalta sitomalla velvollisuus siihen, kuinka suuri joukko työntekijöitä ja muita ihmisiä on samanaikaisesti paikalla. Tämä väljennys on jätetty perustelematta ja vaatimusten voidaan katsoa olevan ristiriitaisia senkin suhteen, että kohdan 10 mukaan pelastussuunnitelma on laadittava varastotiloihin, joiden koko ylittää 1 500 m2, vaikka siellä ei työskentelisi tai oleskelisi samanaikaisesti 1- 2 henkilöä enempää.
Yleisesti voidaan asetusehdotuksen 2 §:n perusteluista todeta, että osa asioista on hyvin ja huolellisesti perusteltuja, mutta osa asioista ja myös esitetyistä muutoksista voimassaolevaan asetukseen on jätetty perustelematta. Näin ollen muutosten tarpeellisuuteen tai hyväksyttävyyteen on hyvin vaikea ottaa kantaa.
Pelastussuunnitelmavelvollisuuden määrittelyn osalta Kuntaliitto ehdottaa selvitettäväksi sitä, että asetuksessa pelastussuunnitelmavelvollisuuden rajat määriteltäisiin joustaviksi ja pelastusviranomaisille annettaisiin mahdollisuus käyttää paikallista harkintaa ja täsmentää sitä, keneltä pelastussuunnitelma vaadittaisiin. Tällöin pelastusviranomaiset voisivat pohtia pelastussuunnitelmavelvollisuutta suhteessa muihin turvallisuutta edistäviin menetelmiin. Työ voitaisiin tehdä osana pelastusviranomaisten valvontatehtävää. Mikäli selvitystyö osoittaisi menettelyn soveliaaksi, asetus laadittaisiin selvitystyön tulosten perusteella.
Asetusluonnoksen 7 §:ssä on määritelty aluehallintoviraston tehtävät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa todetaan, että aluehallintoviraston tehtävänä on avustaa sisäasiainministeriötä pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavan tiedon hankinnassa ja tilannekuvan ylläpitämisessä. Asetusluonnoksen muotoilu on epätäsmällinen sen suhteen, toimiiko aluehallintovirasto omasta aloitteestaan vai ministeriön antaman toimeksiannon perusteella. Kuntaliiton mielestä sisäasiainministeriön asiana on ratkaista, miten se käyttää aluehallintovirastoa oman johtamistoimintansa tukena ja miten tuo toiminta organisoidaan. Tämän ajatuksen mukaan katsomme, että johtamista avustavien toimien tulee käynnistyä sisäasiainministeriön toimeksiannolla. Ehdotamme sanamuotoa muutettavaksi seuraavasti:
2) avustaa tarvittaessa sisäasiainministeriötä pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavan tiedon hankinnassa ja tilannekuvan ylläpitämisessä;
Muilta osin Kuntaliitolla ei ole huomauttamista asetuksen suhteen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja, yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö
Markku Haiko
kehittämispäällikkö