Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 12.3.2012 dnro 868/90/2012, Juha Karvonen ja Marja Lahtinen

Lausunto perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita sekä tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt eri osapuolilta lausuntoa työryhmän ehdotuksista. Lausunnon antajaa on pyydetty tiivistämään keskeinen sisältö otsikolla lausunnon keskeinen sisältö. Näistä laaditaan lausuntoyhteenveto, joka julkaistaan. 

 

Yleistä

Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamista valmisteleva työryhmä on pitäytynyt toimenpide-ehdotuksissaan niissä asioissa, joihin perusopetuslain (628/1998) 14 §:n valtuutussäännös antaa valtuudet.  

Työryhmän ehdotuksissa on huomioitu hallitusohjelmassa tuntijakouudistukselle asetetut tavoitteet. 

Kuntaliitto pitää hyvänä asiana, erityisesti nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, että esitetyt uudistukset ovat maltilliset.  

Työryhmän ehdotuksen mukaan tuntijakouudistus toteutetaan nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa. Vähimmäistuntimäärää ei esitetä nostettavaksi. Perusopetukseen ei ehdoteta uusia oppiaineita.  

Kuntaliitto pitää työryhmän esityksiä realistisina. Kuntaliitto huomauttaa, että kaikki kunnat antavat opetusta vähintään säädetyt 222 vuosiviikkotuntia.  

Vahvat perustaidot 

Kaikille yhteisenä annettavan opetuksen kokonaistuntimäärää esitetään lisättäväksi 4 vuosiviikkotunnilla: äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä esitetään nostettavaksi. Samoin taide- ja taitoaineiden kokonaistuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi. Vastaavasti valinnaisten opintojen määrää esitetään vähennettäväksi 4 vuosiviikkotunnilla. Minkään yhteisenä opetettavan oppiaineen tuntimäärää ei esitetä vähennettäväksi.                                    

Kuntaliitto pääosin kannattaa esitettyjä tuntimääriä.  

Kieliohjelma 

Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamista valmisteleva työryhmä esittää kieliohjelmaa monipuolistettavaksi tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuuden järjestää A2-kielen ja B2-kielen opetusta valtion erityisavustuksella siinä tapauksessa, että opetus järjestetään 222 vuosiviikkotuntimäärän yli.  

Työryhmä esittää, että A2- ja B2-kielten opetukseen tarkoitettu erityisrahoitus vakiinnutetaan vastaavalla tavalla kuin vuodesta 1994 käytössä ollut valtionavustus vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tukemiseen. 

Kuntaliiton mielestä työryhmän esitys saattaa lisätä opetuksen järjestäjien halukkuutta järjestää vieraiden kielten opetusta ja monipuolistaa kielitarjontaa.  

Kuntaliitto painottaa, että valtion on sitouduttava avustamaan kuntia pitkäaikaisesti. Opetuksen antamiseen on sitouduttava pitkäaikaisesti, eikä se ole mahdollista lyhytaikaisin avustuksin.    

Kieliohjelman monipuolistamiseen liittyvien toimenpiteiden osalta esityksen kustannusvaikutuksia on arvioitu työryhmän muistiossa. Vuositasolla A2- ja B2 -kielten valtion erityisavustukset olisivat noin 20,5 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoitettavaksi tulisi 15,4 miljoonaa euroa ja kuntien omarahoitusosuudeksi 25 prosenttia eli noin 5,1 miljoonaa euroa.   

Kuntaliitto huomauttaa, että esityksestä ei ilmene, mihin siinä esitetyt euromäärät perustuvat. Kuntaliitto edellyttää tarkempien laskelmien esittämistä niistä perusteista, joihin työryhmän muistiossa esittämät laskelmat kustannusvaikutuksista pohjautuvat. Kustannusarvioiden tulee perustua todellisiin kustannuksiin.     

Kaikille yhteisenä opetettavan A1- ja B1-kielen opetuksen määrä esitetään säilytettäväksi ennallaan.                 

Kuntaliitto kannattaa kaikille yhteisenä opetettavan A1- ja B1-kielen opetuksen määrän säilyttämistä ennallaan. A1-kielen tarjonnan osalta Kuntaliitto pitää nykyistä käytäntöä toimivana. A1-kielen oppimistulokset ovat olleet hyviä eikä tältä osin tehdyissä selvityksissä ole tullut esille muutostarvetta. 

Kuntaliitto haluaa tuoda esille, että vaikka työryhmän kieliohjelmaa koskevat ehdotukset kohtelevat suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä yhdenvertaisesti, kielellisten vähemmistöjen, kuten ruotsin- ja saamenkielisten kieliohjelma voi toteutua eri tavalla kuin suomenkielisten, mikä johtuu oppilaiden ja heidän huoltajiensa kielivalinnoista.   

Opetuksen jakautuminen vuosiluokittain 

Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä esittää 7. ja 8. vuosiluokkien tuntimääriä vähennettäväksi 30:sta 29 vuosiviikkotuntiin. Vastaavasti työryhmä ehdottaa 2. vuosiluokan vähimmäistuntimäärän nostamista 20:een ja 6. vuosiluokan 25 vuosiviikkotuntiin. Esityksillä ei ole vaikutuksia kokonaistuntimäärään (222). 

Kuntaliiton näkemyksen mukaan opetukseen käytetyn ajan tasaisempi jakautuminen perusopetuksen eri vuosiluokille tukee oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaista oppimista ja kasvua. 

Edelleen työryhmän ehdotus ajan jakamisesta eri vuosiluokkien kesken tukee perusopetuslain 24 §:n toteutumista, minkä mukaan oppilaan työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle koulunkäyntiin, kou-

lumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin. 

Tuntijakoon liittyvät nivelkohdat 

Tarvetta nykyisen tuntijaon mukaisille nivelkohdille ei enää ole ja niiden on käytännön opetustyössä koettu hankaloittavan opetus- ja kasvatustyön toteuttamista. Muun muassa hyvän osaamisen kuvaukset ovat eri oppiaineissa eri kohdissa.   

Kuntaliitto kannattaa työryhmän ehdotusta nivelkohtien muodostamisesta siten, että 1-2 vuosiluokkien opetus muodostaisi yhden kokonaisuuden, vuosiluokat 3-6 muodostaisivat toisen kokonaisuuden ja kolmannen opetuksellisen kokonaisuuden muodostaisivat vuosiluokat 7-9.      

Kuntaliiton näkemyksen mukaan työryhmän ehdotus selkeyttää opetuksen järjestämistä, oppilasarviointia ja opetussuunnitelmatyötä.  

Katsomusaineiden opetus 

Muuttuvassa ja yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvassa yhteiskunnassa katsomusaineiden opetus ja suvaitsevaisuuskasvatus tulee olemaan haasteellinen tehtävä. Pienryhmäisten oman uskonnon opetus koetaan yhä vaikeammaksi järjestää. Oman uskonnon opetus erillisissä ryhmissä ei ole perusteltua myöskään oppilaiden suvaitsevaisuuskasvatuksen kanssa, jota katsomusaineiden tulisi nykyistä enemmän tukea. Katsomusaineiden tulisi erityisesti tukea kasvavan maahanmuuttajaväestön kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Kuntaliiton mielestä tuntijakouudistukseen liittyvän jatkotyöskentelyn yhteydessä olisi hyvä selvittää, voitaisiinko luopua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta ja opettaa niiden tilalla kaikille yhteisenä oppiaineena esimerkiksi etiikkaa tai uskontotietoa. Tämä lisäisi osaltaan oppilaiden suvaitsevaisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä mahdollistaisi avoimen vuorovaikutuksen erilaisen katsomuksen omaavien oppilaiden välillä.  

Taloudelliset vaikutukset

Kuntaliitto pitää hyvänä asiana, että työryhmän muistiossa on arvioitu esitysten taloudellisia vaikutuksia. Tosin esityksen puutteena on, että siitä ei ilmene, mihin arvioidut euromäärät perustuvat, kuten edellä kieliohjelmaa koskevassa kohdassa liitto huomauttaa.  

Opetussuunnitelman perusteiden käyttöönotosta aiheutuvien menojen osalta Kuntaliitto pitää arvioituja kustannuksia liian pienenä. Tätä käyttötarkoitusta varten varattaisiin valtion talousarvioon noin 3 miljoonan euron määräraha vuosille 2014–2016.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että opetussuunnitelman perusteiden käyttöönotosta aiheutuvat menot arvioidaan todellisten menojen mukaisesti ja otetaan huomioon myös muun muassa oppimateriaalien uusimiseen liittyvät kustannukset. 

Kuntaliitto toteaa, että asia tulee käsitellä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa ennen kuin se viedään valtioneuvoston istuntoon.  

Lausunnon keskeinen sisältö 

1.    Kuntaliitto pitää hyvänä asiana, erityisesti nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, että esitetyt uudistukset ovat maltilliset.  

2.    Kieliohjelmaa esitetään monipuolistettavaksi tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää A2-kielen ja B2-kielen opetusta valtion erityisavustuksella. Kuntaliiton mielestä työryhmän esitys saattaa lisätä opetuksen järjestäjien halukkuutta järjestää vieraiden kielten opetusta ja monipuolistaa kielitarjontaa. Kuntaliitto pitää ehdottoman tärkeänä valtion erityisavustuksen jatkuvuutta ja sitä että avustus perustuu todellisiin kustannuksiin. 

3.    Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valinnaisuutta voitaisiin lisätä esitetystä nykyisen kokonaistuntimäärän puitteissa. Esityksen puutteena Kuntaliitto pitää valinnaisten opintojen määrän vähentämistä.  

4.    Kuntaliitto edellyttää, että esityksestä ja opetussuunnitelman perusteiden käyttöönotosta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset arvioidaan todellisten kustannusten mukaan. Arviossa tulee ottaa huomioon kaikki uudistuksesta ja sen toimeenpanosta aiheutuvat todelliset kustannukset.

 

SUOMEN KUNTALIITTO 

Tuula Haatainen
varatoimitusjohtaja   
 

Anneli Kangasvieri
johtaja, opetus ja kulttuuri​

 

Lisää aiheesta

tags