Lausunto Opetushallitukselle 1.9.2016, dnro 787/03/2016, Jarkko Lahtinen

Lausunto varhaiskasvatussunnitelman perusteista

​Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain mukainen Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatuslain 9 §:n mukaan Opetushallitus laatii ja päättää varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan luonnosperusteissa on sisältöjä, jotka eivät kuulu opetushallituksen valtuutussäännöksen piiriin. Näitä ovat varhaiskasvatuksen tehtävä ja toimintakulttuuri sekä varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä koskevat kappaleet. Lisäksi pedagoginen dokumentointi on menetelmä, josta ei tule antaa määräystä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Nämä tulisi poistaa tai siirtää mahdolliseen erilliseen tukimateriaaliin.

Muilta osin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet luonnos tukee hyvin lapsen oppimisen polkua ja jatkumoa esiopetuksen kautta perusopetukseen. On kuitenkin valitettavaa, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tekstiä ei ajoissa käännetty ruotsiksi, jolloin ruotsin- ja kaksikieliset kunnat eivät pystyneet kunnolla ottamaan luonnoksen aiempiin kommentoitavana olleisiin versioihin kantaa.

Kuntaliitto suosittelee, että tulevaisuudessa kehitetään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmia samanaikaisesti ja luonnosversiot ovat käytettävissä sekä suomen että ruotsin kielellä.

Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma 

Perusteluonnoksessa on hyvin ja laajasti esitetty paikallisessa suunnitelmassa huomioon otettavat asiat, joihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota. Paikallinen suunnitelma on laadittava laajassa yhteistyössä ja paikallista suunnitelmaa koskevia määräyksiä on runsaasti. Lisäksi on huolehdittava, että lapset ja vanhemmat voivat osallistua paikallisen suunnitelman laadintaan ja kehittämiseen. Paikalliset suunnitelmat on otettava käyttöön 1.8.2017 alkaen.  

Kuntaliitto huomauttaa, että aikataulu on erittäin tiukka paikallisten suunnitelmien laadintaan huomioiden kaikki perusteluonnoksessa mainitut asiakokonaisuudet sekä kunnan oma päätöksentekoprosessi. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta on kunnissa laaja prosessi, jonka laadukkaaseen toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa. Huomioitavaa on, että kuntia työllistää myös muut varhaiskasvatukseen tulleet ja mahdollisesti tulossa olevien lakimuutosten käytäntöön vieminen.   

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 

Perusteluonnoksessa annetaan tarkempia määräyksiä myös yksilöllisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman osalta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tulee kirjata tavoitteet ja toimenpiteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla. On syytä muistaa, että varhaiskasvatus on ryhmämuotoista toimintaa, kuten perusteluonnoksessakin mainitaan. Ryhmämuotoisen toiminnan ja erittäin yksilöllisesti määritellyn lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman yhteen sovittamien on haasteellista. 

Kuntaliitto pitää huolestuttavana suuntausta, jossa laaditaan yksityiskohtaisia yksilöllisiä suunnitelmia koko asiakasryhmälle. Suunnitelma tulee pitää riittävän väljänä ja siihen kirjataan vain tärkeimmät asiat. Suunnitelman tekeminen sitoo henkilöstöresurssia huomioiden varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen vaatimukset. Kuntaliitto vaatii lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavien asioiden osalta väljyyttä ja paikallisen harkinnan mahdollistamaa toimintatapaa.  

Perusteluonnoksen mukaan lapsen tarvitsema tuki, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut ja työnjako kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sen laadinnasta vastaa lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajien kanssa. Tukea annettaessa tulee huomioida lapsen näkökulma. Varhaiskasvatuksessa annetaan lapsen tarvitsemaa kehityksen ja oppimisen tukea lapsen edun mukaisesti, vaikka huoltajat eivät sitoutuisikaan yhteistyöhön. 

Kuntaliitto huomauttaa, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelman osalta varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tai varhaiskasvatuslaissa ei ole tarkemmin kuvattu miten toimitaan tilanteessa, jossa vanhemmat eivät hyväksy minkäänlaista lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekemistä tai asioiden kirjaamista. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta on varhaiskasvatuslaissa säädetty tehtäväksi kaikille lapsille, mutta lain perusteluissakaan ei ole tarkemmin kuvattu tilannetta, mikäli vanhemmat eivät ole suostuvaisia asiakirjan laadintaan. Toimintatavoista edellä mainitussa tilanteessa olisi hyvä sopia paikallisen suunnitelman laadinnan yhteydessä.   

Muita huomioita 

Perusteluonnoksen mukaan varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä ja samalla lastentarhanopettajan pedagogista vastuuta. Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on lastentarhanopettajalla. Lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen voivat osallistua kaikki toimintayksikön työntekijät. Nyt luonnoksessa korostetaan ja nostetaan esille yhden ammattiryhmän rooli ja vastuu. Kuntaliitto muistuttaa koko työyhteisön yhteistyön merkityksestä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä varhaiskasvatuksen eri työntekijäryhmien työnjaosta vaan asia kuuluu työantajalle. Kuntaliitto esittää työntekijäryhmien vastuuseen ja työnjakoon liittyvien kirjausten poistamista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista.  

Ruotsinkielisessä varhaiskasvatussuunnitelman perusteluonnoksessa on lause ”Det finns ett stort antal finländska barn som har två modersmål redan från födseln: finska och svenska. Det är av stor betydelse för de tvåspråkiga barnens språkliga utveckling att båda språken får stöd och uppmuntran och att man inom småbarnspedagogiken ser språklig mångfald som en resurs och tillvaratar den på bästa sätt”, vastaavaa asiaa ei ole suomenkielisessä versiossa.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että eri kieliversiot ovat samansisältöisiä. Kuntaliitto ei näe estettä sille että asia mainitaan myös suomenkielisessä versiossa. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Jarkko Lahtinen
erityisasiantuntija 

tags