Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 7.10.2016, dnro 887/03/2016, Minna Antila

Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi pe­rusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

​Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esitys luonnoksesta, jossa ehdotetaan perusopetuslakia, lukiolakia, ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia, oppilas­ ja opiskelijahuoltolakia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetta­vaksi osana hallitusohjelman mukaistan kuntien lakisääteisten tehtävien sekä niiden toteutta­mista ohjaavien velvoitteiden arsimista OKM/29/010/2016.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017. Aikuisille tarkoitetun lukion oppi­ määrän mukaan opiskelevien oppimäärän yhdenmukaistamista koskevat säännökset tulisivat voimaan 1.8.2017 ja niitä koskeva rahoituslain  muutos 1.1.2018.

Kuntaliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Esityksessä ehdotetaan vähennettäväksi päällekkäistä sääntelyä poistamalla perusopetus­ laista, lukiolaista ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetusta laista koulutuksen järjestä­jän velvollisuus laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaa­ miseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteuttamista. Kyseisestä velvollisuudesta säädettäisiin mainittujen kou­lutusmuotojen osalta vastaisuudessa vain oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:ssä.

Kuntaliitto kannattaa päällekkäisen sääntelyn poistamista.

Esityksessä ehdotetaan määräaikaisen erottamisen hallinnollista menettelyä kevennettäväksi siten, että määräaikaisesta oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa voisi päättää koulutuksen järjestäjän niin päättäessä myös reh­tori. Nykyisin määräaikaisesta erottamisesta voi päättää koulutuksen järjestäjän monijäseni­nen toimielin. Esityksen mukaan laskelmissa on arvioitu, että päätöksentekoprosessin nopeut­taminen vähentäisi hallinnollista työtä noin neljä tuntia erottamista kohden ja kustannussääs­ töä syntyisi ammatillisten oppilaitosten osalta arviolta 0,12 miljoonaa euroa. Koska lukiokou­lutuksen oppilaitoksissa erottamisten lukumäärä jää hyvin pieneksi, esityksellä ei arvioida ole­ van taloudellisia vaikutuksia.

Kuntaliitto pitää esityksen tavoitetta keventää hallinnollista menettelyä tavoitel­ tavana. Mikäli opiskelijan määräaikainen erottaminen myös viranhaltijan, tässä tapauksessa rehtorin, toimesta on opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta mah­dollista, Kuntaliitto katsoo, että asiassa toimivaltaisen viranomaisen (viranhal­tija/toimielin) määrääminen tulisi jättää koulutuksen järjestäjän hallintosään­nössä päätettäväksi. Esityksen kustannusvaikutukset ovat teoreettisia.

Esityksessä ehdotetaan, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n kuraattorin kelpoisuusehtoa väljennettäisiin siten, että kelpoinen kuraattorin tehtävään olisi henkilö, jolla on tehtävään so­veltuva korkeakoulututkinto.

Hallitusohjelman mukaan kelpoisuusehtoja joustavoitetaan muun muassa tosi­ asialliseen osaamiseen ja soveltuvuuteen perustuen. Kuntaliitto pitää kuraatto­rin kelpoisuusehdon laajentamista erittäin tärkeänä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 8 §: n 2 momentissa säädetään koulu- ja opiskeluterveyden­ huollon palvelujen tehtävistä ja tavoitteista. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa tode­ taan, että tehtävät ja tavoitteet ovat käytännössä saman sisältöiset kuin mitä koulu- ja opis­ keluterveydenhuollostaterveydenhuoltolain 16 ja 17 § :ssä säädetään. Sen vuoksi 8 §: n 2 mo­ mentti ehdotetaan kumottavaksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaista.

Kuntaliitto katsoo, että lainsäädännön selkeyden vuoksi, oppilas- ja opiskelija­ huoltolakiin ei ole syytä sisällyttää terveydenhuollon sisältöä koskevia säännök­ siä, joten ehdotettu muutos kannatettava. Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huo­ miota siihen, että esitykseen ei sisälly tätä muutosesitystä lakiehdotusta vaan muutos esitetään ainoastaan yksityiskohtaisia perusteluista  koskevassa  osiossa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 §:ssä säädetään niistä tiedoista, joita lastensuojelulain 12

§:ssä tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava. Pykälän mukaan kirjattavia tietoja ovat muun ohella opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiske­ luhuollon palveluista, toimet joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea sekä tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadun arvioinnista. Esityksessä ehdotetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 §:ä muutetta­ vaksi siten, että jatkossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjattaisiin vain se, mi­ ten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Esityksen mukaan laskelmissa on arvioitu, että työaikaa säästyisi suunnitelman laatijoilta muutoksen myötä yhden työviikon verran neljän vuoden aikana. Koska suunnitelmaa on usein laatimassa useita eri henkilöitä, on laskelmissa arvioituna työaikakustannuksena käytetty tun­ tikustannusta, joka muodostuu opiskeluhuoltoryhmään kuuluvien henkilöiden arvioiduista kes­ kimääräisistä palkkakustannuksista. Esityksessä kustannussäästön arvioidaan olevan neljän vuoden osalta noin 0,34 miljoonaan euroa, kun työaikaa säästyy yhden työviikon verran kun­ nissa.  Vuosittaiseksi kustannussäästöksi muodostuu  arviolta  84.000 euroa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 § :ssä säädetään koulutuksen järjestäjän opiskeluhuolto­ suunnitelmasta ja sen sisällöstä. Esityksessä pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaatimus suunnitelman tarkastamisesta vuoden kuluttua siitä kuin lasten ja nuorten hyvin­ vointisuunnitelma on tarkistettu, poistettaisiin. Esityksen laskelmissa on arvioitu, että tarkas­ tukseen kuluu oppilaitokselta noin 40 tuntia työaikaa yhden valtuustokauden aikana. Rehtorin keskimääräisellä palkkakustannuksella laskettuna kaikkien oppilaitosten osalta kokonaissäästö tarkastusvelvoitteesta luopumisella olisi neljältä vuodelta arviolta 6,2 miljoonaa  euroa, eli vuosittain noin 1,55 miljoonaa  euroa.  Vuosittaisesta säästöstä  1,2  miljoonaa euroa kohden­ tuisi perusopetukseen, 0,18 miljoonaan euroa lukiokoulutukseen ja 0,12 miljoonaa euroa am­ matilliseen koulutukseen.

Opiskeluhuoltoryhmistä säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 §:ssä. Pykälän 2 mo­ mentin  mukaan  oppilaitoksen  opiskeluhuollon  suunnittelusta,  kehittämisestä,  toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Säännöksen sa­ namuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaatimuksesta erillisen oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän asettamisesta luovutaan. Esityksen mukaan jatkossa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaisi monia­ lainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä tai muu tehtävään soveltuva oppilaitoskohtai­ nen ryhmä. 

Kuntaliitto pitää esityksen mukaista kevennettyä lasten ja nuorten hyvinvointi­ suunnitelman sisältöä riittävänä  sekä esitystä  tarkastusvelvoitteen poistami­ sesta ja luopumista vaatimuksesta erillisen oppilaitoskohtaisen ryhmän asetta­ miseen kannatettavana. Kuntaliiton käsityksen mukaan muutoksilla voidaan jossain määrin keventää kuntien ja koulutuksen järjestäjien työmäärää, arvioi­ dun kustannussäästön tosiasiallista toteutumista on kuitenkin etukäteen vaikea arvioida. 

Esityksessä ehdotetaan, että aikuisille tarkoitetun lukion oppimäärän mukaan opiskelevien op­ pimäärä yhdenmukaistettaisiin lukiokoulutuksessa poistamalla velvollisuus järjestää  lukiossa taito- ja taideaineet sekä terveystieto niille aikuisten  oppimäärän  mukaan  opiskeleville, jotka ovat aloittaneet lukio-opinnot alle 18-vuotiaana. Tähän liittyen lukion yksikköhintaa koskevaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta  annetun lain säännöstä  ehdotetaan  muutettavaksi siten, että olisi aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevien osalta sama ja riippumaton opiske­ lijan iästä.

Lukiolain 7 §:ssä säädetään opetuksen laajuudesta ja sisällöstä. Pykälän mukaanopinnoissa voi olla erilaajuisia oppimääriä. Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa kurssimäärä on vähäi­ sempi kuin nuorille tarkoitetussa opetuksessa. Voimassaolevan lukiolain 7 §: n mukaan taito­ ja taideaineet sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18-vuotta täytet­ tyään aloittavat lukiokoulutuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ne nuoret, jotka suorittavat lukio-opintoja aikuisille tarkoitetun opetussuunnitelman mukaisesti ja jotka ovat aloittaneet lukio-opinnot ennen 18 vuoden ikää, joutuvat suorittamaan pakollisten 44 kurssin lisäksi yhden kurssin liikuntaa, yhden kurssin terveystietoa ja kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yhden kurssin sekä musiikkia että kuvataidetta.Esityksessä lukiolain 7 §: n ehdo­ tetaan muutettavaksi siten, että jatkossa taito- ja taideaineet sekä terveystieto ovat iästä riip­ pumatta vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka suorittavat lukiokoulutuksen aikuisille sääde­ tyn oppimääränmukaan. Esitys muuttaisi siten niiden opiskelijoiden tilannetta, jotka opiskele­ vat lukio-opintoja aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti.

Lukiolain 7 §:n esitetty muutos liittyy lukiokoulutuksen rahoitukseen. Lukiokoulutuksen rahoi­ tuksesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksestaannetun lain 24 §:ssä. Lukiokou­ lutuksen rahoitus määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen opiskelija on opinnot aloittaessaan. Alle 18-vuotiaana aikuisille säädetyn oppimäärän mukaisesti opinnot aloittaneen opiskelijan yksikköhinta on sama kuin nuorille säädetyn, laajemman, oppimäärän mukaan opiskelevan opiskelijan yksikköhinta, vaikka alle 18-vuotiaana aikuisten oppimäärän mukaiset, suppeam­ mat, opinnot aloittanut joutuu opiskelemaan vain 4 ylimääräistä taito- ja taideaineiden kurs­ sia. Esityksessä ehdotetaan, että rahoituslain 24 §:ä muutettavaks i siten, että rahoitus mää­ räytyy sen mukaisesti, suoritetaanko lukio-opintoja nuorille vai aikuisille säädetyn oppimäärän mukaan riippumatta opiskelijan iästä. Esitys muuttaisi yksikköhintoja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa.Aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa kerroin olisi jatkossa 0,65 sisä­ oppilaitoksessa opiskelevia lukuun ottamatta.

Kuntaliitto pitää esitystä perusteltuna ja kannattaa sitä. Kuntaliitto kyseenalais­ taa kuitenkin lukiokoulutuksen yksikköhintarahoituksen muuttamisen tässä vai­ heessa, koska lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää on tarkoitus kehittää vuo­ den 2016 valtion talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman 2017-2019 mukaan.

Edelleen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa 0,65 kerroin koskisi myös lukioon valmistavan koulutuksen  aikuisille  suunnattuun  opetukseen  osallistuvien yksikköhintoja.

Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen  oppimäärä  on sama niin nuorille kuin aikuisille. Yksikköhinnan tulee olla sama molemmille ikäryhmille, koska opetusta annetaan samoissa ryhmissä näiden ollessa pieniä. Kuntaliitto ei kan­ nata tältä osin tehtyä ehdotusta yli 18 vuotiaiden osalta yksikköhinnan määräy­ tymistä  kertoimella. 

SUOMEN KUNTALIITIO

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Minna Antila
lakimies

Tiivistelmä

Kuntaliitto kannattaa päällekkäisen sääntelyn poistamista ja säännösmuutoksia, jotka pyrkivät keventämään kuntien ja koulutuksen järjestäjien hallinnollista työtä ja vähentämään kustannuksia. Esitettyjen kustannus­ vaikutusten  tosiasiallinen toteutuminen  on kuitenkin  kyseenalaista.

Opiskelijan määräaikaisen erottamisen osalta Kuntaliitto, että asiassa toimivaltaisen viranomaisen (viranhal­ tija/toimielin)  määrääminen  tulisi  jättää  koulutuksen  järjestäjän  hallintosäännössä päätettäväksi.

Kuntaliitto pitää kuraattorin kelpoisuusehdon laajentamista erittäin tärkeänä.

Kuntaliitto katsoo, että lainsäädännön selkeyden vuoksi, oppilas- jaopiskelijahuoltolakiin ei ole syytä sisällyttää terveydenhuollon sisältöä koskeviasäännöksiä, joten ehdotettu muutos niiden poistamisesta on kannatettava.

Kuntaliitto pitää esitettyjä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten suunnitteluvelvoitteiden ja ryhmien pe­ rustamisvelvoitteiden keventämistä kannatettavana.

Kuntaliitto pitää aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen yksikköhinnan esitettyä muutosta perusteltuna, mutta kyseenalaistaa kuitenkin lukiokoulutuksen yksikköhintarahoituksen muuttamisen tässä vaiheessa, koska lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää on tarkoitus kehittää vuoden 2016 valtion talousarvion ja julki­ sen talouden suunnitelman 2017-2019 mukaan. Sen sijaan Kuntaliitto ei kannatalukioon valmistavan koulutuksen aikuisille suunnattuun opetukseen osallistuvien yksikköhintojen määräytymisperusteen muutosta.

Tältä osin ehdotusta on muutettava siten, että yksikköhinta aikuisten valmistavan opetuksen osalta on sama kuin nuorilla valmistavaa  koulutuksen osallistuvilla, koska oppimäärän laajuus on sama.

tags