Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksista kaatopaikkaasetukseksi ja jäteasetuksen muutoksiksi. Kaatopaikka-asetuksella korvattaisiin vuoden 1993 jätelain nojalla kaatopaikoista annettu valtioneuvoston päätös. Asetus perustuisi suurelta osin nykyiseen valtioneuvoston päätökseen.
Säännöksiä tarkistettaisiin mm. rajoittamalla biohajoavien ja muiden orgaanisten jätteiden sijoittamista kaatopaikalle. Asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2013. Uusia säännöksiä biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen pääsääntöisestä kaatopaikkakiellosta sovellettaisiin 1.1.2016 alkaen.
Kuntaliitto toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Kaatopaikka-asetuksen ja jäteasetuksen muutosten valmistelu on ollut avointa ja vuorovaikutteista. Luonnokset ovat lähtökohtaisesti hyviä sisällöltään.
Suurin muutos kunnallisen yhdyskuntajätehuollon kannalta tulee olemaan biohajovan ja muun orgaanisen jätteen pääsääntöinen kaatopaikkakielto. Biohajoavaja muu orgaaninen jäte on tarkoitus kunnallisessa yhdyskuntajätehuollossa ohjata hyödyntämiseen. Erityisesti on energiahyödyntämisen lisääminen tarpeen.
Jossain määrin saattaa olla mahdollista lisätä myös materiaalina hyödyntämistä esim. kompostoinnin ja mädätyksen avulla.
Eräiltä osin säännöksiä ja perustelumuistioita tulisi vielä kehitellä.
Asetusluonnosten ja perustelumuistioiden perusteella jää epäselväksi suhtautuminen jätevedenpuhdistamoiden lietteisiin. Kuntien vesihuoltolaitosten kannalta as ia on tärkeä. Sääntelyn vaikutuksia puhdistamolietteisiin tulisi perustelumuistiossa vielä selkiyttää.
Kaatopaikka-asetusluonnoksen liitteen 2 kohdassa 3.2.2 on pääsääntöinen kielto sijoittaa biohajoavaa tai muuta orgaanista jätettä kaatopaikalle. Kohdassa ei ole puhdistamolietettä koskevaa poikkeusta. Poikkeaminen kohdan 3.5 neljännen kappaleen mukaisesti lupaviranomaisen päätöksellä ei sanamuodon perusteella soveltune jäteaineksen hyödyntämiseen esim. rakennekerroksissa. Se voinee teoriassa tulla kysymykseen myös puhdistamolietteen kaatopaikalle sijoittamisen osalta, jos osoittautuisi, ettei muuta käsittelyä löydy. Vähintään lietteen energiahyödyntäminen tulee olla käytännössä mahdollista. Toisaalta puhdistamolietteen polton käsittelykapasiteetti on hyvin rajallinen, mikä muodostuu ongelmaksi, jos suuri määrä lietettä katsotaan hyödyntämiseen kelpaamattomaksi. Kuntaliitto pitää hyvänä sitä, että vaihtoehtoisen käsittelykapasiteetin puuttuminen otettaisiin huomioon poikkeuksen perusteena.
Kaatopaikka-asetusluonnoksen 3 §:n 2 momentin mukaan jätteen sijoittaminen pitää asetusehdotuksen sisällään myös jätteen hyödyntämisen kaatopaikalla sen pintarakenteen tiivistyskerroksen alla olevissa rakenteissa. Asetuksen vaatimukset jätteen sijoittamisesta eivät koskisi tiivistyskerroksen yläpuolista kasvukerrosta, jossa voitaisiin käyttää esimerkiksi biojätekompostia. Tämä todetaan asetuksen perustelumuistiossa.
Jäteasetuksen 16 a §:ssä on rajoitettu eräiden biohajoavaa tai muuta orgaanista jätettä sisältävien jätteiden maanrakennuskäyttöä. Säännös koskee yhdyskuntajätettä ja rakennus- ja purkujätettä, lukuun ottamatta maa- ja kiviainesjätettä, sekä niiden käsittelyssä syntyvää jätettä. Säännös ei koske puhdistamolietteitä, sillä ne eivät ole mitään edellä mainituista jätteistä. Puhdistamolietteiden hyödyntäminen maanrakennuksessa ratkaistaan siis tapauskohtaisesti ympäristölupamenettelyssä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja
Kirsi Rontu
yhdyskuntatekniikan päällikkö
yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.