Lausunto Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle 5.12.2012, Esko Korhonen, Dnro 3833/90/2012

Rakennusten kosteus- ja homeongelmat

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on teettänyt rakennusten kosteus- ja homeongelmia koskevan tutkimuksen, jonka ovat toteuttaneet Työterveyslaitoksen asiantuntijat tarkastusvaliokunnan nimeämän ohjausryhmän johdolla (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012).

Tarkastusvaliokunta on 23.10.2012 päivätyssä lausuntopyynnössään pyytänyt lausunnonantajia kiinnittämään erityisesti huomiota seuraaviin kysymyksiin:

  1. arvioikaa tutkimuksessa esitettyjen kosteus- ja homeongelmien laajuutta, syitä, vaikutuksia ja tulevaisuudennäkymiä koskevien tietojen oikeellisuutta
  2. arvioikaa tutkimuksen johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia
  3. esittäkää tärkeät lisätiedot (mm. tutkimustulokset, vireillä tai suunnitteilla olevat kehittämishankkeet)
  4. esittäkää omat perustellut kehittämisehdotuksenne
  5. esittäkää arvionne kosteus- ja homeongelmien korjauksiin viime vuosina käytetystä julkisesta tuesta ja tuen mahdollisista ongelmakohdista.

Suomen Kuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa (tutkimusraportista otetut lainaukset on esitetty kursiivilla):

Yleistä valmistuneesta tutkimuksesta

Kuntaliitto pitää merkittävänä, että tarkastusvaliokunta on vakavasti paneutunut koko kansakuntaa piinaavaan kosteus- ja homeongelmaan. Valmistuneeseen tutkimusraporttiin on koottu tietoa kosteus- ja homevaurioista, niiden aiheuttajista, terveysvaikutuksista, laajuudesta, kustannuksista ja ongelmien poistomahdollisuuksista. Raportti on asiantuntemuksella laadittu ja se luo hyvän pohjan jatkotoimenpiteiden suunnittelulle ja toteutukselle. Raportissa on ensimmäistä kertaa pyritty määrittelemään merkittävä kosteus- ja homevaurio. Määrittely auttaa kuntien terveydensuojeluviranomaisia ja muita avainasemassa olevia päättäviä tahoja paremmin määrittelemään ja ratkaisemaan esille nousevia ongelmatilanteita kunhan määrittelyyn liittyvä tulkinnanvaraisuus saadaan poistettua. Tähän liittyvää koulutusta tarvitaan pikaisesti.

 

Kosteus- ja homevaurioiden terveydellistä merkitystä on raportissa tarkasteltu monipuolisesti. Esille on nostettu myös poikkeavan herkästi oireilevat, joiden osalta toimintamallit puuttuvat kuten raportissa todetaan. Mm. tähän kaivataan jatkossa lisää ohjeistusta ja tutkimuspanostuksia.


Kosteus- ja homevaurioiden taloudellista merkitystä on tarkasteltu kansantaloudelliselta kannalta. Vaurioihin saattaa liittyä yksilön kannalta varsin merkittäviä terveydellisiä ja sosioekonomisia ongelmia, joihin tulisi myös löytää kestäviä ratkaisuja.

 

Raportissa on runsaasti kehittämisehdotuksia, joita Kuntaliitto arvioi jäljempänä tarkemmin. Ehdotuksilla ei kuitenkaan itse perusongelmaa eli kuntien ja kuntayhtymien kasvavaa korjausvelkaa saada vähennettyä vaan tarvitaan selkeästi priorisoituja toimenpiteitä ja niihin liittyviä panostuksia!

 

Raportin laatimisen tehtävänanto oli kohdistettu kosteus- ja homevaurioihin. Hanke on saanut ja saa jatkossakin paljon julkisuutta ja vaarana on, että kaikki sisäilmasto-ongelmat saavat yksipuolisesti homeleiman. Kuntaliitto näkee tärkeäksi, että uutisoinnissa nostettaisiin esille myös muut sisäilmasto-ongelmia aiheuttavat tekijät. Myös jatkotoimenpiteet on syytä suunnata niin, että niissä otetaan huomioon kattavasti muutkin sisäilmasto-ongelmat ja mahdollisuuksien mukaan myös energiatehokkuuden parantamisen tarpeet, koska energiataloudelliset kysymykset liittyvät saumattomasti rakentamiseen.

1. Kosteus- ja homeongelmien laajuus, syyt, vaikutukset ja tulevaisuudennäkymät

Suomen rakennuskanta on noin 1,45 miljoonaa rakennusta, joista asuinrakennuksia on 85 % ja muita rakennuksia 15 %. Kerrosalalla ilmaistuna rakennuskanta on noin 434 miljoonaa neliötä, joista 274 miljoonaa eli 63 % on asuinrakennuksissa ja 160 miljoonaa eli 37 % muissa rakennuksissa.

Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on arviomme mukaan pien- ja rivitaloissa 7–10 %, kerrostaloissa 6–9 %, kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 %, hoitolaitoksissa 20–26 % ja toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta. Merkittävästi vaurioituneissa pien- ja rivitaloissa asuu 221 000–443 000 ja kerrostaloissa 103 000–154 000 ihmistä. Tällaisissa kouluissa ja päiväkodeissa on 172 000–259 200, hoitolaitoksissa 36 000–46 800 ja toimistoissa 27 500–55 000 henkeä.

 

Kuntaliiton arvion mukaan raportissa mainitut laajuustiedot ovat oikean suuruisia. Merkille pantavaa on, että raportissa on arvioitu merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyyttä, jota ei aiemmissa tutkimuksissa ole määritelty vastaavalla tavalla. Arviot altistuvien henkilöiden lukumäärästä ovat aiempien tutkimusten tasolla.

 

Kosteusvaurioiden taustalla olevia tyypillisimpiä syitä ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa ja kunnossapidon laiminlyönnit sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä. Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot.

 

Raportissa esitetyt syyt ovat Kuntaliitonkin teettämien selvitysten mukaan tyypillisiä kosteusvaurioiden aiheuttajia.  Korostuneimmin näistä nousevat esille kunnossapidon puutteet ja viivästyneet korjaukset, mikä kuvastanee osaltaan kuntien rakennuskannan suuren korjausvelan vaikutuksia. Myös hieman yllättäen kiinteistöjen hoidossa ja huollossa sekä siivouksessa on havaittu puutteita.  Vaurioherkimpiä kohteita näyttäisivät olevan vesikatot ja ulkoseinät sade- ja sulamisvesien vaikutuksista ja alapohjat maakosteuden vaikutuksesta.  Sisäilmaongelmia ennaltaehkäisevään kunnossapitoon pääseminen edellyttää mittavia ja systemaattisia toimenpiteitä korjausvelan vähentämiseksi. Mikäli näin ei tehdä, tilanne huononee tulevaisuudessa ja huonosta sisäilmasta aiheutuvat terveyshaitat jatkuvat ja lisääntyvät.

 

Kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman pahenemiseen, uusien astmojen syntyyn, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Vaikka näyttö on vasta viitteellinen, on todennäköistä, että altistuminen kosteusvauriomikrobeille, muille mikrobiologisille tekijöille tai kemiallisille yhdisteille voi olla merkittävä oireilun aiheuttaja. Lisäksi kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisy ja rakennusten korjaus näyttävät vähentävän tilan käyttäjien sairastumisriskiä.

 

Epidemiologisten tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioissa riski yskään on 1,5-kertainen, hengityksen vinkumiseen 1,4-kertainen ja ylempien hengitysteiden oireiluun 1,7-kertainen. Lasten riski sairastua astmaan näyttäisi riippuvan siitä, kuinka merkittävä kosteusvaurio rakennuksessa on eli 2,8–4-kertaiseksi riippuen kosteusvaurion vaikeusasteesta.

 

Raportissa on esitetty perusteellinen kuvaus kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä ihmisen oireiluun ja sairastavuuteen ja tämä yhteys on lukuisten tieteellisten tutkimustenkin perusteella kiistaton.

 

Rakennuskanta on merkittävä osa Suomen kansanvarallisuutta. Kansanvarallisuus oli vuonna 2010 yhteensä 775 mrd. €, josta asuinrakennukset olivat 217 mrd. € (28 %) ja muut rakennukset 132 mrd. € (17 %). Merkittävän kosteus- ja homevaurion osuus asuinrakennuksien määrästä on pien- ja rivitaloissa arviolta 7–10 % ja kerrostaloissa 6–9 %. Kerrosalaan suhteutettuna voidaan todeta, että kansanvarallisuudesta kokoluokkaan 6–10 % eli 13–28,2 mrd. €:oon kohdistuu merkittävä kosteus- ja homevaurio. Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita arvioidaan olevan opetus- ja hoitoalan rakennuksissa 12–26 % kerrosalasta. Toimistorakennuksissa osuus on pienempi eli 2,5–5 % kerrosalasta. Suoraan kansanvarallisuuteen suhteutettuna em. kerrosala vastaisi suuruusluokkaa 3,3–34,3 mrd. €.

 

Tilastokeskuksen mukaan talojen korjausrakentamiseen käytettiin vuonna 2010 yhteensä 9,57 mrd. €, josta asuinrakennusten osuus oli 6,35 mrd. € (66 %) ja muiden rakennusten korjaukset 3,22 mrd. € (34 %). Merkittävän kosteusvaurion aiheuttamat kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,2–1,6 mrd. €. Tämä on 0,3–0,4 % rakennuskannan kokonaisarvosta ja 5,6–7,5 % vuosittaisen talonrakentamisen arvosta.

 

Edellä esitetyssä on ensimmäistä kertaa pyritty määrittelemään merkittävien kosteus- ja homevaurioiden laajuutta ja taloudellista merkittävyyttä suhteessa koko rakennuskannan kerrosalaan ja arvoon. Pohjana on käytetty eri tutkimuksista ja tilastoista saatuja tietoja ja niitä on pidettävä oikean suuruisina. On huomattava, että rakennuskannasta n. 40 % on rakennettu huippuvuosina 1970–1989. Tämä rakennuskanta on siis jo 23–42 vuoden iässä ja tarvetta korjausrakentamiseen on jo pelkästään teknisen vanhenemisenkin johdosta. VTT:n vuoden 2008 arvion mukaan rakennuskannan korjausvelka on 30–50 mrd. €. Tilastokeskuksen korjausrakentamisen volyymien mukaan on selvää, että nykytahdilla kosteus- ja homevaurioiden poistaminen ei onnistu vaan se tulee kasvamaan.

 

Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso on 23–953 milj. €, joka sisältää oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset. Arvioitujen lukujen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että talojen rakentamiselle asetettavien lisävaatimusten vuosittainen hinta ei saa ylittää miljardia euroa, koska silloin kustannukset ylittäisivät maksimaaliset hyödyt. Luvuista voidaan tehdä myös se johtopäätös, että 50 milj. €:n jatkuva vuotuinen lisäpanostus on kannattava, jos sillä voidaan vähentää 10 % nykyisistä kosteus- ja homeongelmista. Toisaalta jopa miljardien kertapanostus voi olla kannattava, jos sen seurauksena saadaan pysyviä vähennyksiä rakennusten aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. 1,5 mrd. €:n panostus nykyisten merkittävästi kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten korjaamiseksi maksaisi itsensä kolmessa vuodessa takaisin kansantaloudellisena hyötynä.

 

Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien talousvaikutusten arviointi on vaikeaa. Tutkijat ovat päätyneet arviossaan siihen, että terveysvaikutusten kustannukset ovat karkeasti suurusluokaltaan n. 500 milj. €. Mahdollisissa jatkoselvityksissä päästäneen suurempaan tarkkuuteen ja arviointiin tulisi ottaa muutkin yhteiskunnalliset ja kansataloudelliset vaikutukset, jolloin ongelmien merkittävyys avautuisi vielä paremmin. Aiempien tutkimusten mukaan kaikkien sisäilmaongelmien (muutkin kuin kosteus- ja homevauriot) talousvaikutusten (terveyteen liittyvät) on arvioitu olevan yhteensä n. 1,5–3,0 mrd. €/v. Näiden pohjalta on selvää, että kyse on valtavasta kansantaloudellisestakin ongelmasta.

 

Raportin eri kohdista välittyy selkeä huoli nykyisistä kosteus- ja homeongelmista ja niiden terveysvaikutuksista. Raportissa onkin esitetty runsaasti jatkotoimenpide-ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Kuntaliitto on luonnollisesti myös vakavasti huolissaan nykytilanteesta ja korostaa, että toimenpiteisiin tulee ryhtyä välittömästi ja laaja-alaisesti.

2. Tutkimuksen johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Kosteus- ja homeongelmien hallinta vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia. Lainsäädännön tarpeita on välttämätöntä arvioida pikaisesti esimerkiksi eduskunnan tarkastusvaliokunnan nimittämässä työryhmässä. Rakennusten elinkaariohjauksen vastuu on nykyisin alue- ja kuntatasolla epäselvä. Tätä varten on perusteltua harkita uuden rakennusviraston perustamista, jonka tehtävänä olisi tulkita maankäyttö- ja rakennuslakia sekä rakennusalan säädöksiä yhteistyössä rakennustarkastajien kanssa ja ohjata kiinteistöjen ylläpitoa. Lisäksi aluehallintoon (AVIt) ehdotetaan perustettavaksi kuntien sisäilma-asioita ohjaavan ja neuvovan erityisasiantuntijan virkoja.

 

Kuntaliitto toteaa, että ympäristöministeriössä on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Lain kokonaisarviointi on myös kirjattu hallitusohjelmaan. Kokonaisarviointi valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Raportissa esille nostetut korjaamista vaativat kohdat on syytä huomioida prosessissa. Mikäli tarvittavat täsmennykset lakeihin ja asetuksiin toteutuvat, Kuntaliitto ei näe tarpeelliseksi erillisen rakennusviraston perustamista pelkästään elinkaariohjausta varten. Sen sijaan koulutus nähdään tarpeellisena.

 

Kuntien sisäilma-asioita ohjaavien ja neuvovien erityisasiantuntijan virkojen perustamisen aluehallintovirastoihin Kuntaliitto pitää kannatettavana. Erityisesti tämä olisi tarpeen pienten kuntien tukemiseksi, sillä niissä omat asiantuntijat monesti puuttuvat ja lisäresurssien palkkaaminen ei kustannussyistä ole käytännössä mahdollista. Erityisasiantuntijoiden tehtäviin voisi sisällyttää myös korjausrakentamisen ja energianeuvonnan.

 

Ehdotamme, että kiinteistöjen omistajien (kunnat, yritykset ja asunto-osakeyhtiöt) tulee lakisääteisesti säästää tietty osa rakennuksen hankintahinnasta vuosittain kunnossapitokustannusten ennakointiin ja toiminnallisiin muutostöihin. Ennakoivan toiminnan mukaisesti kuntien ja valtion avustusten tulee kohdentua erityisesti ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan kiinteistönpitoon. Kun kunnossapitoon osoitetut määrärahat ovat olleet vuosia alimitoitetut, korjausvelka kasvaa ja ongelmat realisoituvat oireiluna ja terveyden menettämisinä. Valtion tukijärjestelmät eivät saa tukea korjausvelvoitteitaan laiminlyöneitä ja peruskorjauksia toistuvasti siirtäneitä tahoja, vaan tuen pitää kannustaa rakennuksen elinkaaren kannalta korjaushankkeiden oikea-aikaiseen toteuttamiseen. Tukijärjestelmien tulee kannustaa siihen, että ongelmilta vältytään, kun korjaukset tehdään rakennuksen elinkaaren oikeassa vaiheessa.

 

Raportissa esitetty ehdotus lakisääteisestä kunnossapitorahastosta on periaatteessa kannatettava, mutta kuntien osalta käytännössä mahdoton toteuttaa. Yrityksillä ja asunto-osakeyhtiöillä on menettelyä käytettykin ja sitä voidaan pitää kannattavan ja pitkäjänteisen kiinteistönpidon välttämättömyytenä. Kunnissa tilanne on erilainen. Kuntien tiukentuneen taloustilanteen vuoksi rahastointeihin ei ole mahdollisuuksia ja toisaalta, mikäli rahastoja olisikin mahdollista kerryttää, niistä kilpailisivat kuntien perustoiminnot ennen tukitoimintoihin kuuluvia investointeja. Lisäksi kunnissa tila-asioiden hoito on järjestetty hyvinkin monenlaisilla tavoilla ja käytännössä vain yhtiömuotoinen tai liikelaitostettu tilahallinto (tietyin edellytyksin myös taseyksikkö) voisi rahastoimalla varautua tuleviin investointeihin omilla päätöksillään.

 

Raportissa mainittu rajoite, että tukijärjestelmät eivät saisi tukea korjausvelvoitteitaan laiminlyöneitä tahoja, on lähtökohdiltaan oikea. On kuitenkin otettava huomioon, että kuntien talousahdingossa juuri investoinneista joudutaan ensimmäisenä tinkimään lakisääteisten peruspalvelujen turvaamiseksi. Suomen kuntasektorin lainakanta suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo nyt kansainvälisesti verrattuna korkea. Kuntaliitto näkee tärkeäksi, että avustusten kohdentamisella ei rangaistaisi enää lisää jo muutenkin tukalassa tilanteessa olevia kuntia. Sen sijaan kannustejärjestelmiä ennakoivan ja oikea-aikaisen kunnossapidon toteuttamiseen tulee kehittää ja siitä on Kuntaliiton esitys jäljempänä.

Ennakkotarkastusvelvoitetta tulee edellyttää haettaessa rakennuslupaa kosteuden ja puhtauden sekä sisäilmasto-olosuhteiden hallinnassa vaativiin kohteisiin (vrt. rakennesuunnitelmien ennakkotarkastusvelvoite on jo käytössä). Vaativilla työmailla, kuten työpaikat ja julkiset uudis- ja korjausrakennuskohteet, on oltava kosteuden ja puhtauden hallinnasta vastaava, erityisesti koulutettu työnjohtaja (vrt. vaativien betonivalujen työnjohtaja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi).

 

Kuntaliitto pitää esitettyä suunnitelmien ennakkotarkastusvelvoitetta kannatettavana. Kosteuden ja puhtauden hallinnasta vastaavan työnjohtajan määräämistä vaativille työmaille voisi harkita. Mainittua toimintatapaa on jo jonkin verran toteutettukin menestyksekkäästi mm. valtionhallinnon rakennushankkeissa.
 
Perusterveydenhuollon ja kunnallisen terveysvalvonnan yhteistyötä tulee tehostaa, jotta rakennusten kosteus- ja homevauriot tunnistettaisiin mahdollisimman nopeasti ja niissä oireilevien ihmisten oireiden tutkiminen tapahtuisi samanaikaisesti rakennuksen tutkimusten kanssa. Kuntiin tulee perustaa sisäilmaryhmät, joiden toimintaa tulee edistää, jotta ne pystyvät viipymättä käynnistämään toimet kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi erityisesti kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloissa.

 

Kuntien viranomaisten ja toimipaikkojen (esim. koulut, päiväkodit, sosiaali- ja terveydenhuollon tilat) välistä yhteistyötä sisäilmaongelmien hallinnassa tulee parantaa. Vastuulliset tahot (terveysvalvonta, kouluterveydenhuolto, työterveys, työsuojelu) tulee saada toimimaan kiinteämmin toistensa kanssa. Viestintää eri tahojen välillä tulee kehittää.

 

Kuntaliiton mielestä edellä esitetyn mukaisesti tulee edetä, järjestää koulutusta ja erityisesti pienten kuntien kohdalla pyrkiä edistämään myös kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

 

Asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden pätevöittävän koulutuksen suunnitelma tulee laatia pikaisesti ja opetus käynnistää mahdollisimman nopeasti. Kyseisestä pätevyydestä tulee säätää asetuksella.

 

Maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa siitä, että rakennuksesta tulee terveellinen ja turvallinen. Hankkeeseen ryhtyvällä on oltava edellytykset hankkeen toteuttamiseksi, ja hänen on käytettävä ammattitaitoista työvoimaa. Rakentamisen vastuu on sälytetty laissa rakennuttajalle, ei suunnittelijalle tai rakentajalle. Jos hankeasiakirjoihin jää virhe, tilaaja vastaa lopputuloksesta. Tilaajan tulisikin osata erittäin hyvin rakentamiseen liittyviä asioita hyvän lopputuloksen saadakseen ja rakennusurakoitsijoiden vastuuta lopputuloksesta pitää lisätä, ja lain tulee ohjata siihen, että vastuuta siirtyy tilaajalta myös suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisille.

 

Kuntaliitto on yhtä mieltä siitä, että rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä ja vastuita on syytä tarkastella virheettömän lopputuloksen saavuttamiseksi. Mahdolliset laki- ja vastuumuutokset eivät kuitenkaan saa johtaa kohtuuttomuuksiin eivätkä kustannustason nousuun. Koulutukset ja pätevyysvaatimusten korostaminen investointiprosessin kaikissa vaiheissa ovat samaan päämäärään tähtääviä, suositeltavia ja nopeita toimenpiteitä.

 

Tutkimusta tulee jatkaa oireiden ja sairauksien aiheuttajien ja syntymekanismien selvittämiseksi. Jatkossa on painotettava erityisesti ihmisen elinvasteiden tutkimista, sillä vain sitä kautta pystytään määrittämään sairaudet ja kehittämään niiden toteamista ja hoitamista.

 

Kosteusvaurioituneiden rakennusten sekä sisäilman laadun että rakennusteknistä tutkimista on edelleen kehitettävä. Käytössä on oltava luotettavat ja validoidut menetelmät, joiden avulla saatujen tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat tärkein osa tutkimusta. Tutkimukset ovat merkittäviä tilan käyttäjien terveyden kannalta, ja johtopäätökset voivat olla taloudellisesti erittäin merkittäviä. Tutkimuskäytäntöjä on kehitettävä ja palveluja tarjoavien osaamista ja laatua tulee valvoa. Tutkijoilta tulee edellyttää pätevyyttä, joka on tarvittaessa osoitettavissa, ja jonka ajantasaisuutta on seurattava. Tätä varten ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön johdolla opetus- ja kulttuuriministeriötä konsultoiden tulee laatia suunnitelma tilanteen pikaiseksi korjaamiseksi.

 

Kuntaliitto yhtyy tutkimusraportissa esitettyihin tutkimusta ja pätevöitymistä koskeviin toimenpide-ehdotuksiin. Edelleen Kuntaliitto toteaa, että sisäilmasto-ongelmaepäilyissä sisäilman laadun, rakennusteknisten tutkimusten ja henkilöiden oireiden välistä tutkimuskombinaatiota tulee kehittää.

3. Tutkimustulokset, vireillä tai suunnitteilla olevat kehittämishankkeet

Kuntaliitto on tehnyt kuntien ja kuntayhtymien kosteus- ja homeongelmien määriä ja syitä koskevan tutkimuksen vuosina 2000, 2005 ja 2012. Näistä viimeksi mainitun mukaan alustavasti näyttää siltä, että kosteus- ja homeongelmat ovat valitettavasti hieman lisääntyneet vuoden 2005 vastaavaan tilanteeseen verrattuna.

4. Kuntaliiton kehittämisehdotukset perusteluineen

Seuraavassa esitettävät ehdotukset perustuvat käsillä olevaan raporttiin ja 31.12.2011 valmistuneeseen Kehitysehdotuksia kuntien julkisten rakennusten sisäilmaongelmien vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi –raporttiin sekä sen päivitettyyn toimenpideohjelmaan. Ehdotukset on laadittu kiireellisyysjärjestyksessä ja siten, että ne käsittävät koko rakennuksen elinkaaren ja joiden avulla kunnat voivat hoitaa sisäilmaongelmia nykyistä paremmin. Niiden tavoitteena on auttaa kuntia siirtymään entistä enemmän sisäilmaongelmien korjaamisesta ennaltaehkäisevään kiinteistönpitoon.

 

1) Kiireellisimpänä toimenpiteenä käynnistetään valtakunnallinen koulutuskampanja merkittävien kosteus- ja homeongelmien (ja muiden sisäilmasto-ongelmien) tunnistamisesta ja sen jälkeen tehtävistä toimenpiteistä. Koulutuksessa käydään läpi eriasteisten ongelmien luokittelu, riskien arviointi, toimenpiteet (päätökset tilojen sulkemisesta, väistötilat ja mahdolliset ensiaputoimenpiteet, kuten tehostettu kiinteistönhoito, siivous ja ilmanpuhdistus) jne. Koulutus suunnataan kiinteistönomistajille, työnantajille, terveystarkastajille sekä kuntien ja aluehallinnon tila-asioista päättäville. Koulutuksen tulee olla osallistujille maksuton ja sen tavoitteena on ehkäistä ihmisten turhaa ja tahatonta altistumista ja toisaalta myös asettaa kosteus- ja homeongelmat asialliselle tasolle ja siten ehkäistä ongelmien hysterisointia.

 

2) Kunnanhallituksille, johtaville virkamiehille, teknisten lautakuntien jäsenille ja puheenjohtajistolle sekä tulosalueiden ja tila-asioista vastaaville johtajille järjestetään koulutusta kiinteistökannan elinkaariajattelusta, ylläpitämisestä, korjausvelan vähentämisestä ja kiinteistökannan arvon säilyttämisestä, esimerkiksi workshop–tyyppisesti. Koulutus on ministeriöiden, aluehallinnon, kuntien ja Kuntaliiton vastuulla.

Kuntien sisäilma-asioita käsitteleville ja kiinteistöistä vastaaville toimijoille annetaan sisäilma-asioihin liittyvää koulutusta alueellisina teemakoulutuksina. Koulutuskokonaisuudet rakennetaan niin, että useammasta yksittäisestä teemakoulutuksesta voidaan hankkia erityispätevyyksiä. Koulutus on ministeriöiden, aluehallinnon, kuntien ja Kuntaliiton vastuulla.

 

3) Käynnistetään valtion tukemana ja Kuntaliiton koordinoimana uudenlainen valtakunnallinen innovatiivisten prosessipohjaisten kiinteistöstrategioiden kehityshanke.

 

a) Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan kuntien rakennusomaisuuden kuntoarviointi- ja arvonmääritysprojekti. Osalla kuntia tämä on tehtykin, mutta nyt se ulotetaan kaikkiin niihin kuntiin, joissa se on tarpeellinen. Omistajalle pitkäjänteisen ja kannattavan kiinteistönpidon ehdoton edellytys on tuntea omistamansa rakennusmassan kunto, korjaustarve, korjausten aikataulu ja kiinteistöjen arvo. Projekti toteutetaan vuosina 2013–2014. Projektin tuloksena kunnilla on mahdollisuus suunnitella rakennusomaisuutensa tulevat korjaushankkeet ja muu käyttö luotettaviin faktoihin perustuen
  
b) Hankkeen toiseen vaiheeseen haetaan mukaan vapaaehtoisia kuntia, jotka haluavat kehittää koko rakennusmassaansa palveluista tiloiksi –periaatteen mukaan. Projekti toteutetaan vuosina 2013–2015 ja kohdan a) mukainen selvitys on pohjana sen toteuttamiselle. Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen kiinteistöstrategia, jonka lähtökohtana ovat kunnan tuottamat palvelut ja niitä vastaavat prosessit ja vasta näiden pohjalta muodostuvat toiminnot, tilatarpeet ja tarvittavat tilat. Hankkeessa optimoidaan kuntien tilatarpeet ja mahdollistetaan kuntien pitkäjänteinen ja kannattava kiinteistönpito, jossa myös siihen tarvittavat taloudelliset edellytykset ovat kunnossa.

 

Erityisenä painopistealueena ovat kuntarajat ylittävien palveluiden tilatarpeet (kuntaliitokset, kuntayhteistyö) ja niihin liittyvä problematiikka sekä vaihtoehtoiset kuntien toimitilojen järjestämis- ja rahoitusmuodot.

 

4) Valtion talousarvioon ehdotetaan varattavaksi vuosille 2013–2016 vuosittainen määräraha avustusten myöntämiseksi kosteus- ja homevauriokorjauksiin, suunnitelmallisen korjaamisen edistämiseen ja korjausvelan vähentämiseen.

 

a) Valtio tukee suunnitelmien laatimista erityisesti päiväkotien, koulujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin. Suunnitelma edellyttää kunnan uudenlaisen kiinteistöstrategian olemassa oloa sekä kuntoarvioiden ja tarvittaessa kuntotutkimusten laatimista em. rakennuksiin.

 

b) Valtio tukee erityisesti päiväkotien, koulujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaamista tehdyn suunnitelman pohjalta edellyttäen, että korjaussuunnitelmien ja korjausten toteutuksen laatu varmistetaan sekä korjaukset toteutetaan valvotusti.

 

5) Kunnan omista tai alueellisista ympäristöterveydenhuoltoyksiköistä vähintään yksi ympäristö- tai terveystarkastaja erikoistuu asumisterveyteen liittyviin asioihin. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tarkastajan pätevyysvaatimukset.

 

6) Kuntien käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden laatu varmistetaan pätevyysvaatimuksilla. Valvira, FISE ja VTT rekisteröivät ammattitaitoiset ja pätevät asiantuntijat valtakunnallisesti.

 

7) Aluehallintoon perustetaan 15 kuntien sisäilma-asioita sekä energia- ja korjausrakentamista ohjaavan ja neuvovan erityisasiantuntijan virkaa. Asiantuntijoiden roolina on tukea kuntia vaikeissa sisäilma-asioissa, energiakysymyksissä ja korjausrakentamisessa, kouluttaa ja kehittää kuntien toimintatapoja sekä välittää tietoa hyvistä toimintatavoista näiden asioiden hallitsemiseksi. Ministeriöt ja aluehallinto suunnittelevat asiantuntijavirkojen toteuttamisen.

 

8) Sisäilma-asioiden käsittelyyn liittyvistä toimintamalleista ja työkaluista tiedotetaan kuntia. Toimintamallien ja työkalujen käyttöönotosta ja soveltamisesta kuntien omiin tarpeisiin järjestetään koulutusta. Koulutus on ministeriöiden, aluehallinnon, kuntien ja Kuntaliiton vastuulla.

 

9) Valvira ja Kuntaliitto laativat kunnille tarkistuslistan hyvistä käytännöistä sisäilma-asioiden hallitsemiseksi. Tarkistuslistan avulla kunta voi kehittää ja arvioida toimintatapoja suhteessa hyväksi koettuihin käytäntöihin.

5) Arviot kosteus- ja homeongelmien korjauksiin viime vuosina käytetystä julkisesta tuesta ja tuen mahdollisista ongelmakohdista

Käsillä olevan tutkimusraportin mukaan kosteus- ja homekorjauksiin on myönnetty julkista tukea viime vuosina keskimäärin n. 50 milj. €/v. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2013 homekoulujen korjauksiin ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle varattu 58 miljoonaa euroa, josta kuitenkin on jo sidottu valtaosa. Käsillä olevassa raportissa on päädytty karkeasti siihen, että kosteus- ja homevaurioiden terveydellisten talousvaikutusten suuruusluokka on n. 500 milj. euroa vuodessa. Siihen suhteutettuna valtion panostuksen tulisi olla n. yhdeksänkertainen. Lisäksi on huomattava, että kaikkien sisäilmaongelmien talousvaikutusten on arvioitu olevan yhteensä 1,5–3,0 mrd. €/v.

 

Kuntaliitto ehdottaa, että valtio myöntäisi kohdan 3 hankkeen ja kohdan 4 kuntien kosteus- ja homevauriokorjausten toteuttamiseen avustuksina yhteensä 150 milj. €/v vuosille 2013–2016. Avustuksen osuus toteutuskustannuksista voisi olla kuntien taloustilanteen mukaan 20–50 %. Korjausavustus kohdennettaisiin ensisijaisesti päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaussuunnitteluun ja korjauksiin. Avustuksen ehtoina olisivat edellä kohdassa 4 esitetyt periaatteet.

 

Kuntien suunnitelmallisella ja johdonmukaisella toimitilojen kehittämistyöllä ja valtion ongelmien ratkaisemiseen suuntaamalla tuella pystytään kuntien rakennuskannan sisäilmasto-ongelmat ja kasvava korjausvelka saamaan hallintaan ja parantamaan energiataloutta sekä luomaan edellytykset kuntien pitkäjänteiselle, laadukkaalle, kannattavalle ja ennakoivalle kiinteistönpidolle. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ehdotetaan tehtäväksi vuonna 2016, jonka mukaisesti määritellään tulevien vuosien avustustarve.

 

Kuntaliitto esittää, että nämä toimenpiteet voitaisiin käynnistää välittömästi, sillä tila-asioiden kehittäminen varsinkin kuntarajat ylittävinä hankkeina on ollut jo pitkään pysähdyksissä odottaen kuntarakennelakia ja sote-uudistusta.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Leena Karessuo
johtaja, 
yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö

Esko Korhonen
erityisasiantuntija, toimitilat

tags