HE 112/2013 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2014

Kuntatalous ja -hallinto

Hallituksen budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan kuntatalous kiristyy kaikilla mittareilla mitattuna. Haasteellista tässä tilanteessa on, että hallituksen kaavailemat toimet kuntatalouden alijäämän kattamiseksi vaikuttavat onnistuessaankin kuntien menokasvua hidastavasti vasta pidemmän ajan kuluttua, mutta heikosta talouskehityksestä, valtionosuusleikkauksista ja palvelujen kysynnästä aiheutuva kuntatalouden heikkeneminen jatkuu ja syvenee jo lähivuosina.

Kunnat ovat joutuneet kantamaan liian suuren osan valtion säästötoimista. Kuntien valtion-osuuksiin tehtävät leikkaukset muodostavat yli puolet myös hallituksen ensi vuodelle päättämistä menosäästöistä. Yksinomaan peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset ovat ensi vuonna yli 1,1 mrd. €, josta uusien leikkauksien osuus on 362 milj. €. Tämän lisäksi opetus - ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntien valtionosuuksia noin 36 miljoonaa euroa.

Leikkausten kattamiseksi tulisi kaikkien kuntien korottaa kunnallisveroa laskennallisesti 1,25 veroprosenttia.

Hallituksen budjettiesitys noudattaa viime kevään valtion talouden kehyspäätöksiä lähes sellaisenaan. Myönteistä budjettiesityksessä on, että hallitus kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä, 70 milj. euroa siirretään kunnille. Kiinteistöveron kehittäminen tuo kunnille ensi vuonna noin 100 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna 257 milj. euroa tähän vuoteen verrattuna.  Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. Näin siitä huolimatta, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kuntien veropohjan vahvistamiseen.

Merkittävin tulossa oleva uusi velvoite on vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus, joka kiristää kuntataloutta kevään kehysriihen arvion mukaan 150 miljoonaa euroa. Ilman lisämäärärahoja kuntien järjestämiin työllistymistä edistäviin aktiivitoimiin on vaarana, että uudistuksen kustannukset nousevat olennaisesti arvioidusta. Esille on noussut myös osallistavan sosiaaliturvan kehittäminen. Tämän mahdolliset kustannusvaikutukset kunnille ovat vielä täysin auki.

Hallitus on esittänyt ohjelmaa, jolla kuntien ja kuntayhtymien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin, että toimintamenoissa vuonna 2017 saadaan aikaan miljardin euron säästö. Kuntaliitto haluaa painottaa, että valmisteltavien keinojen tulee olla aitoja säästöjä kunnille ja vaikutusarvioiden tulee olla huolella laadittuja ja todennettavissa. Menosäästöt tulee kokonaisuudessaan käyttää kuntatalouden tasapainottamiseen, eikä niitä tule kanavoida kunnilta pois miltään osin.

Kuntatalouden kiristymisen työllisyysvaikutukset

Kuntien toiminnan supistamis- ja tehostamispaineilla on myös työllisyysvaikutuksia. Kuntien muuttuvista kustannuksista merkittävimmän osan muodostavat henkilöstömenot. Tästä johtuen kuntatalouden sopeutusten yhteydessä tarkastellaan aina myös mahdollisuuksia saavuttaa kustannussäästöjä henkilöstöä vähentämällä, lomauttamalla tai vapaaehtoisin säästötoimin. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten mm. rajoituksia sijaisten palkkaukseen, avoinna olevien vakanssien täyttämättä jättämistä tai rekrytoinnin viivyttämistä sekä tehtävien yhdistämistä ja muuta uudelleen järjestelyä. Laajoja lomautuksia pohditaan myös useilla paikkakunnilla. Taannoisista kuntaliitoskunnista mm. Kouvola ja Jyväskylä ovat jo käynnistäneet laajoihin henkilöstövähennyksiin tähtäävät YT-neuvottelut.

Kuntataloudella on siis myös suoria vaikutuksia paikalliseen työllisyystilanteeseen, kun valtakunnan suurin työnantajasektori karsii henkilöstökulujaan. Henkilöstösäästöt myös heikentävät kuntien mahdollisuuksia panostaa työttömien työllistymisen edistämiseen. Työttömille suunnattujen työtilaisuuksien järjestäminen kuntaorganisaatiossa mutkistuu ratkaisevasti irtisanomisten ja lomautusten realisoituessa. Lisäresurssien löytäminen esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseen on lähes mahdotonta tässä tilanteessa.

Julkisen talouden kestävyysvajeen oikaisupaineiden laajamittainen vyöryttäminen kunnille on ristiriidassa myös nuorisotakuun toteutuksen kanssa. Kuntien mahdollisuudet palkata nuoria työntekijöitä vähenevät kuntien heikon taloustilanteen myötä. Nuorten oppisopimuskoulutustakin halutaan voimakkaasti kehittää osana nuorisotakuuta. YT-neuvottelut ja lomautukset kuitenkin heikentävät kuntien mahdollisuuksia palkata nuoria määräaikaisiin työsuhteisiin oppisopimuskoulutuksen ajaksi.

Kunnallisveroihin kohdistuu tällä hetkellä vahva nousupaine. Pitkälti ansiotulojen verotukseen perustuvalla kuntaverotuksella on kuitenkin monia työllisyyden kannalta negatiivisia vaikutuksia ja samalla kokonaisverotuksen painopisteen siirtyminen kuntiin osaltaan vähentää verotuksen progressiivisuutta, lisää alueellista eriarvoisuutta ja johtaa ansiotuloverotuksen kehitystä tasaveron suuntaan.

Merkittävästi laajemman veropohjan ansiosta valtiolla olisi paremmat mahdollisuudet ohjata verotusta yhteiskunnallisti kestävällä tavalla ilman, että se pahentaa jo entisestään vaikeaa työllisyystilannetta.. Kuntaverotuksella puolestaan on selviä työllisyysvaikutuksia mm. yksityiseen kulutukseen käytettävissä olevien tulojen ja ansiotulojen verotuksen kannustinvaikutusten kautta.

Aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alan osalta talousarvioesityksen tavoitteena on vahva yritystoiminta ja korkea työllisyys. Talousarvioehdotus vuodelle 2014 pyrkii vastaamaan epävarmaan taloustilanteeseen ja hiipuneeseen vientiin. Ministeriön pääluokkaan ehdotetaan 3.376 miljoonaa euroa. Erityisenä tavoitteena ministeriöllä on vauhdittaa yritystoimintaa sekä vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä.

Talousarviolukujen ja yleisen taloustilanteen kehityksen valossa tavoitteet ja niiden saavuttamiseen kohdennetut määrärahat ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Hallitus pyrkii vähentämään nuorisotyöttömyyttä, ja ulkomaalaisten työttömyysastetta merkittävästi. Myös vaikeasti työllistyvien määrää pyritään laskemaan huomattavasti nykytasosta.

Kannatettavista ja kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoja leikataan 11 miljoonaa euroa ja henkilöstön vähennystarve vuodelle 2014 on 70 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittanee TE-toimistojen palvelukyvyn heikkenemistä nykyisestään. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määräraha, 511 miljoonaa euroa, on 35 miljoonaa euroa (6 %) vähemmän kuin vuodelle 2013. Budjettiteknisten muutosten johdosta julkisiin työvoimapalveluihin kohdistuvat säästöt ovat tosiasiassa tätäkin suurempia. Ministeriön mukaan määräraha perustuukin merkittävästi nykytilannetta parempiin ennusteisiin ja hallitusohjelman mukaisen 30 % aktivointiasteen saavuttaminen vaatisi lisäpanostuksia. Aktivointiasteella ja muulla työllisyyskehityksellä on suoria vaikutuksia kuntatalouteen mm. verotulojen ja kuntien maksaman työmarkkinatukiosuuden sekä toimeentulotuen kautta.

TEM:n mukaan pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähentyvän. Erityisen merkittävää vähennys on työvoimakoulutuksen kohdalla. Tästä voinee päätellä, että aktiivitoimien mahdollinen lisäys jäänee kuntien järjestämisvastuulla olevan kuntouttavan työtoiminnan varaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alan talousarvioesityksessä on kuntouttavan työtoiminnan valtionkorvauksiin budjetoitu 26,5 miljoonaa euroa. Kuntouttavan työtoiminnan valtion korvaus kunnille on 10,09 €/työtoimintapäivä. Korvaus on pysynyt samana kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lainsäädännön voimaantulosta vuonna 2001 lähtien. Kuntaliiton arvion mukaan toiminnan todelliset järjestämiskustannukset ovat keskimäärin 40-50 €/päivä.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työelämävalmiudet huomioiden on ilmeistä, että toiminnalla ei ole merkittävää spontaania työllistymistä edistävää pelotevaikutusta. Kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuus perustuukin keskeisiltä osiltaan palvelun laatuun. Tämä tulisi huomioida myös kuntouttavan työtoiminnan valtionkorvauksessa ja nostaa korvaustaso pikaisesti paremmin vastaamaan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan todellisia kustannuksia eli vähintään 30 euroon/päivä.

Kuntaliitto kantaa suurta huolta siitä, että suunnitelluilla leikkauksilla hallituksen asettamiin tavoitteisiin ei tulla pääsemään. Työttömyyden kasvaessa ja pitkittyessä lisääntyy syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrä. Toisen ja kolmannenkin sukupolven työttömyys ja tukiriippuvuus ovat jo nyt ongelmia, joiden ei tulisi enää antaa kasvaa, vaan niihin tulisi välittömästi tarttua.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tommi Eskonen
Erityisasiantuntija