Muistio hallintovaliokunnalle 19.5.2017, dnro 442/03/2017, Reijo Vuorento

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Kuntatalous, maakunta-/sote-uudistuksen toimeenpano

Lausuntopyyntönne 9.5.2017, kuuleminen 19.5.2017

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018­–2021

Teema: Kuntatalous, maakunta-/sote-uudistuksen toimeenpano

Kuntatalous vahvistui - näkymät kuitenkin vaikeutumassa

Kansantaloudessa on tapahtunut lievä käänne parempaan. Tämän myötä myös kuntatalouden ennakoidaan vahvistuvan viiveellä. Vaikka menokehitys jatkuu maltillisena, ongelmana on nyt tulojen merkittävä alentuminen. Verotulojen ennakoidaan pienenevän 0,7 % ja valtionosuuksien lähes 4 %.

Myös menot alentuvat kilpailukykysopimuksen, toimeentulotuen KELA-siirron ja kuntien omien toimenpiteiden myötä. Verorahoituksen alentuminen yhdistettynä kuntien vuoden 2017 talousarvioissa ennakoituun investointitarpeiden kasvuun uhkaa kasvattaa lainanottoa merkittävästi.

Kuntatalous vahvistui viime vuonna tilikauden tuloksen ollessa noin 0,8 miljardia euroa. Tulosta paransivat erityisesti kuntien omat, noin 0,4 miljardin euron sopeuttamistoimenpiteet sekä kilpailukykysopimukseen liittyvien alentuneiden lomapalkkavarausten kirjautuminen vuodelle 2016.

Kuntasektorin menot kasvoivat erittäin maltillisesti, keskimäärin reilun prosentin. Vaikka kokonaisuutena vuosi 2016 oli positiivinen, tilikauden tulos oli negatiivinen 111 kunnassa, yhteensä 0,2 miljardia euroa.

Julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) 2018–2021 on linjattu kuntatalouden tila ja näkymät sekä keskeiset toimenpiteet. Kuntataloutta ja kuntiin kohdistuvia toimenpiteitä on tarkemmin käsitelty kuntatalousohjelmassa (KTO).

Kuntatalouden tilannetta käsitellään niin kuntien kirjanpidon kuin kansantalouden tilinpidon käsittein. Kuntaliitto huomauttaa jälleen kerran, että sellaista käsitettä kuin kuntatalouden alijäämä ei kansantalouden tilinpidossa ole olemassa, vaan kyse on nettoluotonannosta.

Kuntatalous ei ole alijäämäinen vaan ylijäämäinen.

Kuntatalous on saavuttamassa hallituksen rahoitusasematavoitteen 0,5% /BKT vuonna 2019. Se vaatii toteutuakseen pitkäjänteistä tulojen ja menojen maltillista kehitystä sekä investointitarpeet huomioivaa tulorahoitusta.

Kuntaliitto tukee kuntatalouden rahoitusasematavoitetta.

 

JTS / KTO 2018–2021

Hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmassaan 28.9.2015, että sen toimenpiteiden nettovaikutus v. 2019 on hallituskaudella vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava.

Nyt menorajoitteessa on otettu huomioon erityisesti vanhuspalvelujen laatusuosituksen ja erikoissairaanhoidon alueellisen tehostamisen tarkennetut vaikutusarviot. Uutena toimenpiteenä on otettu huomioon ammatillisen koulutuksen uudistukseen liittyvä oppilas- ja opiskeluhuoltopalvelujen laajentuminen koskemaan aikaisempaa suurempaa opiskelijamäärää.

Vuodesta 2019 lähtien menorajoitteen tasossa on otettu huomioon sote- ja maakuntauudistus, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat toimenpiteet kohdistuvat jatkossa kuntatalouden sijasta maakuntiin.

Näiden muutosten jälkeen kuntatalouden menorajoite olisi vuoden 2019 tasolla -450 milj. euroa.

Menorajoitteen asettamisen lisäksi hallitus antaa kunnille mahdollisuuden maksutulojen lisäämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevaa asetusta on muutettu vuoden 2016 alusta lukien siten, että kuntien ja kuntayhtymien maksutuotto voisi kasvaa 150 milj. euroa.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen enimmäismääriä korotettiin 1.8.2016 lähtien. Varhaiskasvatuksen maksuja sen sijaan alennettiin v. 2017. Hallitus on päättänyt alentaa varhaiskasvatuksen maksuja edelleen v. 2018. Tämän maksualennuksen vaikutukset kuntatalouteen kompensoidaan korottamalla valtionosuuksia, kiinteistöveroa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta.

Kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella asteittain yhteensä 100 milj. eurolla. Lisäksi
v. 2017 toteutettiin 50 milj. euron lisäkorotus kiinteistöveroon, jolla kompensoitiin varhaiskasvatusmaksujen alentamista. Hallitusohjelman mukaan tuloveroperusteisiin tehtävät muutokset kompensoidaan kunnille, joten niillä ei sen sijaan ole vaikutusta kuntatalouden rahoitusasemaan.
 

Valtion toimenpiteiden JTS:ssä esitetyt kuntatalousvaikutukset vuonna 2019, milj. euroa

Menorajoite 450
Menorajoitteen toimiin liittyvä valtionapujen muutos -90
Indeksijäädytysten vaikutus kuntien tuloihin -50
Maksuperusteiden muutokset 160
Kiinteistöveron korottaminen 150
Yhteensä 620

Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuosina 2018—2019. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuoden 2015 toteutuneiden kustannusten pohjalta vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 73,4 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kuntien valtionosuuksia yhteensä 4,5 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 25 milj. euron lisäys vuodesta 2018, jolla kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alentamista.

Valtionosuuksissa otetaan huomioon kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät vähennykset. Peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 468 milj. euroa v. 2018 suhteessa edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan. Vuonna 2019 vähennys on 188 milj. euroa ja vuosina 2020—2021 n. 62 milj. euroa.

Vähennys mitoitetaan siten, että lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään täysimääräisesti ja työajan pidennyksen arvioitu säästö osittain. Vuosityöajan pidennykseen perustuva leikkaus nousee täysimääräiseksi vuonna 2018. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Lisäksi vähennyksen mitoituksessa otetaan huomioon sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntien menoihin.

Kuntaliitto suhtautuu periaatteessa positiivisesti niin rahoitusasematavoitteeseen kuin menorajoitteeseen. Niiden toteutuminen täysimääräisesti ei kuitenkaan Kuntaliiton mielestä ole mahdollista eikä todennäköistä ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Erityisesti seuraavien toimenpiteiden vaikutuksista kuntien talouteen ei ole olemassa luotettavia arvioita:
- kilpailukykysopimukseen liittyvän työajan pidentäminen
- vanhuspalvelujen laatusuositus
- erikoissairaanhoidon alueellinen tehostaminen
- omaishoitajien aseman parantamisen vaikutukset
- asiakasmaksujen toteutuminen.

Olisi tärkeää, että merkittävää epävarmuutta sisältävien säästölaskelmien perusteella ei tehtäisi etukäteen leikkauksia kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.

Kuntaliiton arvioiden ja kunnilta saadun palautteen perusteella työajan lyhentämisen vaikutuksia ei ole nopealla aikavälillä mahdollista saada aikaiseksi esitetyn kaltaisia säästöjä. Sama koskee niin vanhuspalvelujen laatusuositusta, erikoissairaanhoidon tehostamista kuin omaishoitajien aseman muutosten vaikutuksia.

Sosiaali - ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa eurooppalaisittain jo nyt hyvin korkeat. Näistä maksuista päättäminen on kunnallisen itsehallinnon asia eikä niihin tule liittää minkäänlaisia muita mahdollisia sanktio-toimenpiteitä.

Kuntaliitto pitää mainittujen toimenpiteiden vaikutusarvioita hyvin epävarmoina ja selvästi ylimitoitettuina. Kuntatalouden näkymistä lähivuosille on annettu liian positiivinen kuva joka ei tule toteutumaan esitetyllä tavalla.

Kunnat ovat sopeuttaneet ja sopeuttavat toimintojaan heikkeneviin tuloihin, mutta hallituksen toimenpiteiden vaikutusten kirjaaminen jo etukäteen kuntataloutta vahvistavasti, ei ole realistista.
 

Maakuntien valmistelun ja toimeenpanon rahoitus

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu- ja toimeenpanoresurssit on keskitetty talousarviossa valtiovarainministeriön pääluokkaan. Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon valmisteluun ja ohjaukseen, kuten maakuntien väliaikaishallinnon ja maakuntavaltuuston sekä maakuntien palvelukeskusten perustamisen ja käynnistämisen kustannuksiin, osoitetaan 58 milj. euroa v. 2018, 7,7 milj. euroa v. 2019, 2,2 milj. euroa v. 2020 ja 1,2 milj. euroa v. 2021.

Maakuntien perustamisen myötä valtion ohjaustehtävät lisääntyvät, mihin liittyen valtiovarainministeriön toimintamenoihin osoitetaan 1,8 milj. euron lisäys ja sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenoihin 0,7 milj. euron lisäys. Uudistus merkitsee myös mittavia muutoksia tietohallintoon ja tietojärjestelmiin. Nämä ratkaisut ja niiden vaatimat resurssitarpeet tulevat tarkentumaan jatkovalmistelussa. Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen kohdennetaan 100 milj. euron määräraha vuodelle 2018.

Kuntaliito pitää uudistusten toimenpanoon varattuja resursseja aivan liian vaatimattomina. Riittämättömät voimavarat uhkaavat koko uudistuksen toteutumista suunnitellussa aikataulussa. Valmistelua ei myöskään tule rakentaa nykyistä voimakkaammin kuntien varaan.

Maakuntatalousohjelma täydentämään julkisen talouden suunnitelmaa

Maakuntauudistus muuttaa julkisen talouden suunnitelmaa sekä sen kautta tapahtuvaa julkisen talouden kokonaisohjausta ja vuodesta 2019 eteenpäin maakuntien talous tulee osaksi julkisen talouden suunnitelmaa.

On luontevaa, että hallituksen linjausten mukaisilla itsehallinnollisilla maakunnilla on kuntia vastaava taloussuunnittelun kehys, jossa tarkastellaan maakuntien talouden kehitysnäkymiä ja valtion toimenpiteiden vaikutuksia.

Maakuntatalous muodostaa erittäin merkittävän osan julkisesta taloudesta. Maakuntien talouteen kohdistuu myös hyvin suuret kustannuspaineet ja toisaalta hyvin suuret odotukset kustannusten kasvun pienentämisestä. Tämän vuoksi maakuntatalouden tulee saada julkisen talouden suunnitelmassa nyt esitettyä huomattavasti merkittävämpi rooli.

Kuntaliiton mielestä maakuntien toiminnan ja talouden on oltava riittävän itsehallinnollista, minkä vuoksi sitä ei tule laittaa osaksi valtiontaloutta vaan osaksi paikallishallintoa.

Jatkossa julkisen talouden suunnitelmassa tuleekin ottaa käyttöön uusi kuntatalousohjelman kaltainen maakuntatalousohjelma.

Maakuntatalousohjelmalla voidaan osaltaan varmistaa, että yleiskatteellisuus säilyy maakuntien rahoituksen lähtökohtana. Itsehallinnollisten maakuntien rahoituksen tulee jatkossa perustua maakuntien omiin varoihin.

Liite 1 Diaesitys: Julkisen talouden suunnitelma 2018–2021 ja kuntatalous

tags