Ensihoidon ilmailupalveluiden järjestäminen sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Kuntaliitolta lausuntoa ehdotuksesta ensihoidon ilmailupalveluiden järjestämisestä. Tarkoituksena on täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavaa lakia sekä maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanolakia.

Järjestämislakiin lisättäisiin pykälä ensihoitopalvelun ilmailupalvelusta. Vastuu palvelusta säädettäisiin keskitettäväksi Pirkanmaan maakunnalle perustuen maakuntalain ja järjestämislain säädöksiin palvelujen kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin. Muilla maakunnilla ei olisi päätösvaltaa ilmailupalveluista eivätkä ne voisi itse tuottaa tai hankkia palveluja muualta.

Ilmailutoimintaa nykyisin hoitavasta FinnHEMS:istä säädettäisiin omassa pykälässään. FinnHEMS:in tehtävänä olisi tuottaa Pirkanmaan maakunnan järjestämisvastuulle siirrettävät ensihoidon ilmailupalvelut. Sen tehtävänä olisi myös kehittää lentoturvallisuutta, toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta, tehdä yhteistyötä ilmailualan toimijoiden ja turvallisuusviranomaisten kanssa, huolehtia oman alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä neuvoa terveydenhuollon yksiköitä terveydenhuollon ilmailun erityiskysymyksissä. Yhtiön mahdollinen voitto tulisi käyttää toiminnan kehittämiseen.

FinnHEMS:in osakkeiden siirrosta Pirkanmaan maakunnalle säädettäisiin voimaanpanolaissa. Osakkeet siirtyisivät kaikkien yliopistosairaalapiirien omistuksesta vastikkeetta Pirkanmaan maakunnalle 1.1.2020.

Järjestämislakiin ehdotetaan lisättäväksi säädös ilmailupalvelujen kustannusten korvaamisesta siten, että Pirkanmaan maakunta voisi periä muilta maakunnilta korvausta järjestämisvastuulleen siirrettävän ensihoidon ilmailupalvelun kustannuksista. Palvelun rahoitusta varten kerättäisiin maakunnilta palvelun peittävyydestä riippuva kiinteä maksuosuus ja lisäksi perittäisiin suoriteperusteisia korvauksia palvelun käytön mukaan. Kiinteän maksun osuus olisi 40 % kustannuksista.

Nykyinen valtion suora rahoitus siirtyisi maakuntiin osaksi niiden yleiskatteellista rahoitusta rahoituslakiesityksen laskentaperusteiden mukaisesti. Valtion noin 30 milj. euron rahoitus on vähennetty vuosittain kuntien valtionosuuksista. Vähennyksen suuruus on ollut 4,10 euroa asukasta kohti riippumatta siitä, sijaitseeko kunta helikopterien toiminta-alueella vai ei. Palvelun kattavuus on nykyisin heikko Kaakkois-Suomessa ja kolmessa Pohjanmaan maakunnassa.

Esitys sisältää maakuntien asukaslukuun ja tarvekertoimiin perustuvat rahoituslaskelmat ensihoidon ilmailutoiminnalle suunnattavista rahoitusosuuksista. Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, miten laajalti helikopterit kykenisivät palvelemaan maakuntien alueita. 

Maakuntien maksettaviksi tulevia kustannusosuuksia on arvioitu peittävyyteen perustuvien kiinteiden osuuksien ja nykyisen käytön mukaisten osuuksien perusteella. Vaikka keskiarvoisesti vaihtelut maakunnan saaman rahoituksen ja arvioidun maksuosuuden erot asukasta kohden ovat pieniä, on kuitenkin nähtävissä, että ilmailutoiminnasta koituisi Lapin maakunnalle huomattavan suuret kustannukset verrattuna sen saamaan rahoitusosuuteen.  Ilmailutoimintaan annettava maakuntarahoitus kattaisi vain 40 % koko toiminnasta aiheutuvista kustannuksista ja rahoitusvaje olisi 10 euroa/ asukas. Toisaalta, niissä maakunnissa, joihin nykyinen helikopteritoiminta ei ulotu, rahoitus olisi runsasta: Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla ylimäärää olisi 6 euroa/asukas. Ilmailutoiminnan rahoituksen kohdentumista on siis tarpeen korjata, jotta toimintaan varattava rahoitus kattaisi toiminnasta tosiasiallisesti aiheutuvat kustannukset nyt esitettyä mallia selvästi paremmin.

Lapissa helikopteritoiminta on laajojen ja tiettömien erämaiden saavuttamiseksi välttämätöntä. Maakunnassa liikkuu suuria matkailijamääriä ja helikopteritoiminnan kohtaamista potilaista noin neljännes on maakunnan ulkopuolisia henkilöitä. Tehokasta ensihoitoa voi pitää matkailuelinkeinolle tärkeänä turvallisuus- ja jopa vetovoimatekijänä. Lapissa korostuu helikopterikuljetusten tarve, kun muualla maassa painottuu lääkintähenkilöstön vieminen potilaan luo. Rajavartiolaitoksen helikopterit hoitavat paljon tehtäviä ja merkittävää yhteistyötä tehdään myös Norjan kanssa.

Kuntaliitto pitää periaatteessa hyvänä keskitetyn helikopteritoiminnan rahoituksen siirtoa maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen, koska se vahvistaa maakuntien autonomiaa. Rahoitusratkaisu kannustaisi ilmailutoiminnan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kehittämiseen ja ensihoitopalvelujen johtamiseen ja ohjaamiseen kokonaisuutena. Toiminnan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden seuranta ja tutkimus muodostuvat aikaisempaa tärkeämmiksi. Suoriteperusteisen osuuden tuotteistusta ja laskutusta tulee myös kehittää painottumaan potilaan kohtaamiseen ja hänelle annettuun hoitoon.

Ensihoidon ilmailutoiminnan keskittämistä yhdelle maakunnalle pidetään esityksessä tarkoituksenmukaisena, mutta esityksestä ei ilmene, mitkä ovat keskittämisehdotuksen perustelut. Nykyisin helikopteritoimintaa hoitaa viiden yliopistosairaanhoitopiirin yhteinen yhtiö ja Kuntaliiton käsityksen mukaan keskittäminen on herättänyt sairaanhoitopiireissä kriittistä keskustelua. FinnHEMS:in omistajaohjaus jäisi vain yhden maakunnan tehtäväksi ja olisi arvioitava, kykeneekö se ratkaiseman hyvin erilaisten alueiden olosuhteiden aiheuttamia ongelmia. Tarvittava asiantuntemus on luonteeltaan hyvin erilaista kuin esimerkiksi lääketieteellisesti vaativien toimintojen keskittämisessä. Ilmailutoiminnan kehittämisen tulisi tapahtua yhteisymmärryksessä maakunta-asiakkaiden kanssa, koska se on maakunnissa osa ensihoitotoiminnan kokonaisuutta.

Ehdotetun maakuntalain pykälän mukaan maakunnat eivät saisi hankkia helikopteripalveluja muualta kuin Pirkanmaan maakunnalta. Onko tarkoitus, että Rajavartiolaitos ei enää voisi osallistua ensihoitotehtäviin eikä Lapin rajat ylittävä yhteistyö Norjan kanssa olisi enää mahdollista?

Kuntaliitto suhtautuu periaatteessa myönteisesti ilmailutoiminnan rahoitusmallin muuttamiseen, mutta katsoo, että rahan jakamisperusteet maakunnille tulee arvioida uudelleen vastaamaan paremmin maakuntien todellisia tarpeita. Ilmailutoiminnan keskittämisen perustelut ovat puutteelliset. Esityksessä olisi myös tarkennettava ilmailupalvelun suunnittelun ja kehittämisen sekä tuotteistuksen ja laskutuksen yhteistyökäytäntöjä siten, että asiakasmaakuntien tarpeet tulevat tasapuolisesti otetuksi huomioon.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Päivi Koivuranta
hallintoylilääkäri