Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi rajavartiolain ja ulkomaalaislain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.
Hybridivaikuttamisen keinovalikoima on luonut tarpeen tarkastella turvallisuus- ja muiden viranomaisten toimivaltuuksia sekä yhdyspinnan toimivuutta eri turvallisuustilanteissa. On myönteistä, että hallitus esittää päivitystä rajavartiolainsäädäntöön toimintaympäristön muutosta seuraten.
Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden sisällöt ovat nivoutuneet ja tämä sidoksellisuus aiheuttaa uusia vaatimuksia yhteiskunnan yhteiselle suorituskyvylle. Kunnat muodostavat tärkeän osan sekä ulkoisen- että sisäisen turvallisuuden ylläpidon rakenteista ja resursseista. Epäsymmetristen uhkien vuoksi myös kuntatoimijat voivat kohdata ensimmäisenä vihollistoimintaa tai ensimmäisenä havaita toimintaympäristön seurannan ja riskianalyysien kautta sellaisia muutoksia, jotka antavat aiheen oletukseen hybridivaikuttamisesta. Oleellista on huolehtia, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä turvallisuusviranomaisten kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivien kuntien ja muiden siviiliviranomaisten sekä Rajavartiolaitoksen väliset käytänteet tukevat avointa yhteistyötä.
Kuntien näkökulmasta on toivottavaa, että hybridiuhkiin vastaamisen edellyttämiä resursseja ohjattaisiin riittävästi eri yhteistyömuotoihin ja Rajavartiolaitos osallistuisi niihin aktiivisesti. Esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä ovat alueellisen varautumisen kehittämiseen luodut valmiustyöryhmät (tai vastaavat), joiden kautta voidaan vahvistaa alueellista yhteistä tilanneymmärrystä sekä parantaa eri toimijoiden kykyä tunnistaa hybriditoiminta sekä vastata hybridiuhkiin.
Aiemmassa aluehallintouudistuksessa ei varmistettu turvallisuusviranomaisten kattavaa osallistumista varautumisen tehtäviin, mikä heikensi huomattavasti alueellisen varautumisen rakennetta ja toimivuutta. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa maakuntalainsäädännössä määritetty yhteisen varautumisen tehtäväkokonaisuus korjaa osaltaan tätä puutetta. Uudessa tilanteessa kaikkien turvallisuusviranomaisten tulee toiminnallisten edellytysten kehittämisen rinnalla osoittaa riittävä panostus yhteisen varautumisen osa-alueelle. Yhteisen varautumisen puitteissa on mahdollista, esimerkiksi maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä koskien, rakentaa ennakointitoiminnoista lähtevä ja kotouttamiseen asti kestävä toimintatapa, jossa tietovirrat on järjestetty optimaalisella tavalla.
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä huolehditaan Suomessa hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä ja osin erilaisten yhteistyömuotojen puitteissa. Tämän vuoksi on toivottavaa, että Rajavartiolaitoksen toimintojen kehitystyö on yhteistyölähtöistä ja esimerkiksi vapaaehtoisten rooli eri turvallisuusverkostoissa tunnistetaan sekä tunnustetaan asiaan kuuluvalla tavalla.
Hallituksen esityksen toimivallan laajennuksilla sekä teknisten valmiuksien kehittämisellä on mahdollista tuottaa positiivisia vaikutuksia kuntien turvallisuuteen erityisesti sellaisissa kunnissa, jotka sijaitsevat raja-alueilla sekä harvaan asutuilla alueilla.
Kuntaliitto katsoo myös, että lausuntokierroksen jälkeen tehdyt esityksen tarkennukset ovat perusteltuja.
SUOMEN KUNTALIITTO
Vesa-Pekka Tervo
pelastustoimen kehittämispäällikkö
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.