Kuntaliitto on osallistunut kansallisen ilmansuojeluohjelman laadintaan ja tuonut ohjelmaan näkemystä kuntien roolista ja kunnissa tehtävien päätösten vaikutuksesta ilmanlaatuun. Tavoitteena on nähdä kunnassa ilmanlaatu ja koko elinympäristö myös hyvinvointia edistävänä tekijänä ja ottaa sen parantaminen huomioon eri toimialoilla ja strategioissa sekä seurata kehittymistä esim. kunnan hyvinvointikertomuksen avulla. Ohjelma nostaa hyvin esiin kuntien vaikuttamismahdollisuudet sekä valtakunnallisten tuettujen kehittämishankkeiden tarpeellisuuden jotka auttavat saavuttamaan kansalliset tavoitteet vapaaehtoisin toimin.
Ovatko luvussa 6 esitetyt toimenpiteet vaikuttavia? Millä perusteella ovat/eivät ole?
Kuntaliitto pitää esitettyjä toimenpiteitä vaikuttavina ja tarkoituksenmukaisina, vaikka päästökattodirektiivin edellyttämät vähentämisvelvoitteet saavutetaankin peruslinjan mukaisilla toimenpiteillä. Ilmansaasteista aiheutuvia terveyshaittoja on syytä pyrkiä ehkäisemään ja vähentämään kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, koska siten voidaan edistää yksilön ja väestön terveyttä.
Ovatko luvussa 6 esitetyt toimenpiteet riittävän kustannustehokkaita? Millä perusteella ovat/eivät ole?
Esitettyjen toimenpiteiden skaalaa on vaikea hahmottaa. Ilmanlaatua parantavien toimenpiteiden kytkeminen muihin olemassaoleviin verkostoihin ja ohjelmiin parantaa vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Ohjelmassa voisi antaa erityisesti painoarvoa ja suurempaa tukea niille toimenpiteille, jotka edistävät useaa eri politiikkatavoitetta (ilmasto, ilmanlaatu, kansanterveys). Esimerkiksi kävely- ja pyöräilyohjelman tukea vuodelle 2018 haettiin 67 hankkeelle ja 15 sai rahoitusta (kunnat).
Kuntaliitto ei pidä yli 76-tonnisen ajoneuvokaluston yleistymistä tieliikenteessä ilmanlaadun eikä infran kannalta kustannustehokkaana vaihtoehtona.
Muutoin esitetyt toimenpiteet vaikuttavat pääsääntöisesti kustannustehokkailta.
Kokeilunpaikka.fi- kautta toteutettu kokeilu voisi olla yksi vaihtoehto etsiä toimivia ratkaisuja (esim. puukiukaiden ja öljykattiloiden uusiminen). Toimivaa menettelyä olisi todennäköisesti tehokkaampaa etsiä kokeilun kautta kuin suoraan laajana kansallisena toimenpiteenä.
Puuttuuko jokin merkittävä toteuttamiskelpoinen toimenpide?
Kaukolämmön edistäminen
Kaukolämpö on mainittu hyvää ilmanlaatua edistävänä tekijänä, mutta sitten siihen liittyvää toimenpidettä ei ole esitetty. Maankäyttö- ja rakennuslaista poistettiin mahdollisuus velvoittaa liittymään kaukolämpöön. Kuntaliitto esittää harkittavaksi toimenpiteisiin lisäystä kaukolämmön edistämisestä tai kaukolämmön ja kiinteistökohtaisten uusiutuvien energialähteiden yhteensovittamisesta. Tätä kehitystä tulisi tukea sen sijaan että lämmitys hoidettaisiin kaupungeissa kiinteistökohtaisesti.
Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen ja liityntäpysäköinti
Taulukkoon 12 a tulisi lisätä, että turvataan kaupunkiseutujen mahdollisuudet ja rahoituspohja joukkoliikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tämä on toimivan ja kestävän kaupunkiliikenteen sekä myös uusien liikkumispalvelujen perusta. Samalla tulee säilyttää mahdollisuus osoittaa liityntäpysäköintipaikat paikallisen joukkoliikenteen asiakkaiden käyttöön.
Informaatio-ohjaus (taulukko 13)
Informaatio-ohjauksessa kuntien ilmastohankkeiden lisäksi yhteistyötä voisi tehdä energiaviraston alueellisten neuvontahankkeiden kanssa. Uusia toimijoita yhteistyöhön voisivat olla mm. saunaseurat (saunomiskulttuuritoimijoiden seurat), kesämökkiasukkaat tai -kunnat sekä haja-asutusalueella asukasyhdistykset ja omakotiliiton paikallisyhdistykset. Tämä olisi hyväksyttävä keino lisätä tietoisuutta. Myös Motivan tulisi lisätä yhteistyötahoksi, sillä heillä on vankka informaatio-ohjauksen kokemus.
Omakotitalojen öljylämmityksestä luopumisen taloudellista ohjaukseen tulisi harkita kiukaiden romutusmaksun kaltaista ”pientukea”, joka nopeuttaisi kotitalouksien päätöksentekoa.
Onko jokin toimenpide ilmansuojelun näkökulmasta tarpeeton tai toteuttamiskelvoton?
Taulukossa 12 a on esitetty viimeisenä toimenpiteenä yli 76-tonnisen ajoneuvokaluston yleistyminen. Massojen kasvaessa joudutaan parantamaan siltojen ja tie-/katurakenteiden kestävyyttä. Siltojen osalta on huomioitava myös niiden kantavuuden heikkeneminen massojen vaikutuksesta. Arvio parantamiskustannuksista on jopa 100 miljoonaa tai jopa yli sen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kuntaliitto pitää tieliikenteen lisäämistä kannatettavampana vaihtoehtona raskaan liikenteen siirtämistä raiteille.
Mahdolliset muut kommentit ohjelmaluonnoksesta
Tähän voitte kirjoittaa mahdolliset muut kommentit ohjelmaluonnoksesta
Kuntaliitto on mainittu yhtenä vastuutahona useissa toimenpide-ehdotuksissa. Kuntaliitto näkee vastuunsa siten, että se on omalta osaltaan edistämässä ilmansuojeluohjelman tavoitteita levittämällä hyviä käytäntöjä ja tietoa koulutustilaisuuksissa ja verkostoissa. Kohderyhmänä ovat kunnan eri toimialojen ja viranomaisten lisäksi myös kuntapäättäjät. Kuntaliitolla ei ole mahdollisuutta osoittaa erillistä resurssia tai rahoitusta näille hankkeille.
Tarja Hartikainen
erityisasiantuntija, ympäristöterveydenhuolto
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.