
- julkiset hankinnat
- kunnat ja markkinat
- EU:n valtiontuki ja SGEI-sääntely
- Hankinta-Suomi
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut luonnosta hallituksen esitykseksi, joka koskee julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevaa lakia (hankintalaki) sekä eräitä siihen liittyviä lakeja. Esityksen tavoitteena on ministeriön mukaan muuttaa hankintalakia siten, että rikosrekisteriotteen tarkastamisessa mahdollistetaan sähköisten menettelyiden käyttäminen. Esityksen tavoitteena on myös korjata hankintalaissa olleita teknisluonteisia puutteita ja virheitä. Luonnostellun lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.
Lausunto on pyydetty jättämään lausuntopalvelussa www.lausuntopalvelu.fi. Palvelussa lausunnonantajia on pyydetty lausumaan erityisesti kolmesta kysymyksestä:
Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Lausuntonaan Kuntaliitto esittää seuraavaa:
Luonnos hallituksen esitykseksi kattaa paljon ns. teknisluonteisia korjauksia sekä muutamia luonteeltaan hieman vaikutuksellisempia muutoksia. Kuntaliiton näkökulmasta muutosten tekemisessä juuri uudistettuun lainsäädäntöön keskeistä on se, että muutoksissa pidetään kiinni lainsäätäjän tarkoituksesta yksinkertaistaa ja joustavoittaa hankintasääntelyä. Näin ollen kaikkien muutosehdotusten osalta Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, miten luonnoksessa esitetyt muutokset toimivat käytännössä ja miten ne istuvat nyt sovellettavaan lainsäädäntöön.
Teknisluonteiset korjaukset ovat sinänsä kannatettavia.
Velvoitetta on perusteltu hallituksen esitysluonnoksessa tilastointia koskevilla näkökohdilla. Jälki-ilmoitukset eivät kuitenkaan tukisi tosiasiallisesti tilastointia tai hankintojen arvon määrittämistä, sillä jälki-ilmoituksessa ilmoitetaan hankintapäätöksen jälkeen hankintayksikön tiedossa ollut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen mukainen sopimuksen arvo, muttei sopimuskaudella tosiasiallisesti toteutunutta arvoa, joka on tiedossa vasta sopimuskauden jälkeen.
Näin ollen esitettyyn kysymykseen Kuntaliitto vastaa, että jälki-ilmoittamista koskevan velvoitteen laajentaminen ei ole tarkoituksenmukainen tapa valvoa ja kerätä tilastotietoa kansallisista hankinnoista.
Mikäli kuitenkin jälki-ilmoittamista koskeva velvollisuus lakiin lisättäisiin, kannattaa Kuntaliitto sitä, että jälki-ilmoitukset voi kerätä tehtäväksi neljännesvuosittain. Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että uuden HILMAn tulisi tukea jälki-ilmoittamista mahdollisimman suurella automaatiolla. Tämä vähentäisi hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa.
Hankintalain uudistuksen yhteydessä liitteen E-mukaisten palveluita koskevia oikeussääntöjä joustavoitettiin huomattavasti. Tällöin rikosrekisteriotteiden tarkastamista koskevaa pykälää ei sen aiheuttaman hallinnollisen taakan näkökulmasta lisätty 12 luvun soveltamisalaan. Kuitenkin tästä on aiheutunut käytännön toimijoiden keskuudessa kysymyksiä siitä, voidaanko pykälää 88 § kuitenkin soveltaa. Tämän epäselvyyden poistamiseksi Kuntaliitto pitää kannatettavana sitä, että pykälää muutetaan ehdotetun mukaisesti, samalla säilyttäen 12 luvun mukainen lainsäätäjän tarkoittama joustovara.
Esitettyyn kysymykseen näin ollen vastauksena, että Kuntaliitto pitää 88 §:n soveltamisalan laajentamista kaikkiin liitteen E/ 12 luvun mukaisiin hankintoihin ehdotetussa muodossa kannatettavana. Lainsäädännön systematiikan näkökulmasta on tärkeää, että hankintayksiköllä on mahdollisuus soveltaa ko. pykälää, mutta se ei olisi pakollista. Soveltamisalan laajentamisen osalta tulisi harkita sitä, voitaisiinko rikosrekisteriotteita pyytää myös merkittäviltä alihankkijoilta. Lisäksi käytännön sopimusvalvonnan näkökulmasta olisi tärkeää, että rikosrekisteriotteita voisi tarkistaa tarvittaessa myös sopimuskauden aikana.
Vanhaa hankintadirektiiviä ja -lainsäädäntöä koskevat EUT:n ja KHO:n oikeustapaukset ovat vieneet puitejärjestelyiden käytettävyyttä aiempaa tiukempaan suuntaan hankintayksiköiden näkökulmasta. Tämänkin kehityksen takia Kuntaliitto kannattaa puitejärjestelyjä koskevissa oikeussäännöissä selkeyttä ja yksinkertaisuutta niiden soveltamisessa.
Eri asia on kuitenkin se, miten pilkkomista koskevaa 31 §:n sääntelyä tulisi soveltaa suhteessa puitejärjestelyihin ja dynaamiseen hankintajärjestelmään. Kuntaliiton käsityksen mukaan 31 § sääntelee ensisijaisesti siitä, ettei hankintaa pilkota keinotekoisesti osiin siten, että hankintaa ei lainkaan kilpailutettaisi (pykälän sanamuoto ”tämän lain säännösten välttämiseksi”). Kuitenkin hankintalaissa tarkoitetut puitejärjestely ja dynaaminen hankintajärjestelmä lähtevät siitä olettamasta, että ne on kilpailutettu EU-hankintamenettelyiden ja -säännösten mukaisesti. Näin ollen Kuntaliiton näkemyksen mukaan luonnos 31 §:n uudeksi momentiksi ei istu systemaattisesti lain 31 §:ään. Lisäksi ehdotetun momentin suhdetta lain 43 §:ään ja sen perusteluihin tulisi selkeyttää.
Kuntaliitto esittää, että kyseisen momentin paikkaa ja sanamuotoa vielä harkitaan lain sisäisen harmonian ja helpon sovellettavuuden näkökulmasta. Epäselvissä tilanteissa on hyvä pysyttäytyä hankintadirektiivin sanamuodoissa.
Yksityiskohtaiset huomiot
Kansallisten hankintojen ulottaminen osaksi sopimusten muuttamista koskevaa pykälää (136§)
Hankintalain uudistuksen yhteydessä kansallisia hankintoja koskevia oikeussääntöjä joustavoitettiin huomattavasti. Nyt lausunnolla olevassa luonnoksessa ehdotetaan sopimusmuutoksia koskevan pykälän ulottamista myös kansallisiin hankintoihin. Kuntaliitto ei kannata kansallisten hankintojen lisäämistä hankintalain sopimusmuutoksia koskevan 136 §:n soveltamisalaan. Hankintalain lähtökohtana on ollut mahdollistaa kansallisille hankinnoille kevyemmät menettelysäännökset kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Kansallisten hankintojen sallittujen sopimusmuutosten rajaaminen täysin kyseiseen pykälään tiukentaa nykyistä soveltamiskäytäntöä. Lisäksi vaikka 136 §:n 2 momentti tuokin EU-hankinnoissa väljyyksiä 1 momentin sääntelyyn, kansallisia hankintoja koskevassa 11 luvussa ei mainita nykyisin edes 136 §:n 1 momentin säännöstä. Tämän tuomista kansallisiin hankintoihin voidaan niin ikään pitää tiukennuksena nykytilaan. Kuntaliiton käsityksen mukaan kyseinen ehdotettu muutos ei ole näin vuoden 2017 hankintalain hengen mukainen.
Jos kansallisten hankintojen sopimusmuutoksia kuitenkin joudutaan laissa säätämään, tulisi niille tarvittaessa tehdä oma, erillinen pykälänsä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Katariina Huikko |
|
Liite
Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle 5.8.2019
|
|
|
|
|
|