Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle 13.4.2020 (408/03/2020) Pekka Montell

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi

 

Aluksi

Hallitus on 9.4.2020 antanut eduskunnalle vuoden 2020 toisen lisätalousarvion. Lisätalousarvio sisältää hallituksen toimenpiteitä maailmalla leviävän koronavirusepidemian hillitsemiseksi Suomessa ja näiden toimien talousvaikutusten kompensoimiseksi tarkoituksena estää talouden ja julkishallinnon romahdus ja kansalaisten peruspalvelut ja toimeentulo. Pandemian leviämistä on pyritty estämään rajoittamalla liikkumista, kokoontumista ja taloudellista toimeliaisuutta.

Näiden toimien seurauksena on ensi vaiheessa etenkin palvelualaa kohdannut liikevaihdon ja kassavirran dramaattinen lasku, joka on johtanut työn kysynnän välittömään romahdukseen ja laajoihin lomautuksiin. Liikkumisen rajoittaminen on osaltaan iskenyt kipeästi vientiteollisuuteen ja sen toimintaedellytyksiin. Ihmisiä on myös määrätty karanteeniin ja koulujen sulkeminen on asettanut lapsiperheet uusien haasteiden eteen.

Käsillä olevassa tilanteessa tuntuvan lisärahan välitöntä tarvetta on niin liike-, julkis- kuin yksityistalouksissakin. Kuntataloudessa koronakriisin vaikutukset ovat osittain lisääntynyttä määrärahan tarvetta kohonneen palvelukysynnän myötä, osittain verotulojen romahtamista. Yritysten alentuneen tuloksentekokunnon ja työn kysynnän voimakkaan laskun lisäksi verotulojen nopeaa laskua ovat vauhdittaneet hallituksen päätökset veronmaksun lykkäysten helpottamiseksi ja viivekoron laskemiseksi (HE 32/2020). Lisäksi kokonaisuuteen liittyy Verohallinnon uudet linjaukset maksujärjestelyyn hakeutumisen ehdoissa. Lisätalousarvioon sisältyy näiden, arvioitujen, verotulomenetysten kompensointi kunnille.

On syytä pitää mielessä, että kriisin lamauttava vaikutus osuu kuntakenttään kipeästi ja usealta rintamalta. Arvioiden mukaan pelkästään kuntien verotulot putoavat vuonna 2020 jopa miljardi euroa. Muuten kriisi vaikuttaa mm. lisääntyneinä sote-menoina ja kertymättä jääneinä maksutuottoina. Veromaksujen lykkääminen vastaa vain osasta kuntatalouden kokemasta välittömästä iskusta. Yhteisöverotuottoihin tulee olemaan suuri vaikutus Verohallinnon päätöksellä mahdollistaa ennakkoverojen alentaminen pelkällä ilmoituksella ilman erillisen tilinpäätöksen teettämistä. Niin perusteltu kuin tämä onkin talouden elinvoiman kannalta, tulisi verotulomuutoksen tämänkin osalta kompensoida kuntaveronsaajalle mahdollisimman reaaliaikaisesti.

Kunnallishallinnon resursseja tullaan käyttämään julkisten tukien hallinnointiin. Hallituksen esityksen mukaisesti kunnille tullaan jakamaan hakemuksen perusteella harkinnan varaista valtionavustusta jaettavaksi yksinyrittäjille, joiden talous on kokenut tilapäisen shokin koronavirusepidemian vuoksi.

Verotulojen menetyksen kompensointi

Kunnille lisätalousarviossa kompensoitavaksi esitettävät verotulomenetykset muodostuvat yhtäältä väliaikaisista lainsäädännöllisistä muutoksista viive- ja viivästyskoroissa ja toisaalta Verohallinnon menettelyllisistä muutoksista maksujärjestelyyn hakeutumisen ehdoissa. Verotulomenetysten arvioimiseksi on haettu tukea Ruotsissa finanssikriisin hoidossa sovelletuista vastaavista menettelyistä. Noudattaen Ruotsin kokemuksia maksujärjestelyn pariin hakeutuneista veronmaksajista ja ottaen huomioon hallituksen esittämä muutos viivekorkokantaan on päädytty esittämään kunnille kompensoitavaksi kunnallisveron viivästymänä 422 miljoonaa euroa, yhteisöveron viivästymänä 45 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron viivästymänä 80 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan menetykset kompensoidaan kunnille vuonna 2020 ja vähennetään lisättynä maksujärjestelyjen muutoksien takia kunnille tilitettävän viivästyskoron arvioidulla määrällä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2021.

Kunnille koronaviruskriisin takia syntyvien verotuloviivästymien arviointiin liittyy luonnollisesti suuria epävarmuuksia. Kuntatalouden toimintaedellytysten takaamiseksi tulisi kompensaatioiden vastata suuruudeltaan ja mahdollisimman oikea-aikaisesti todellisia, toteutuneita veronmaksuvaikutuksia. Yhtäältä epävarmuudet liittyvät siis siihen, kuinka laajasti maksujärjestelyihin verovelvollisten osalta tartutaan. Toisaalta epävarmuus liittyy viivästymien takaisinperintään sellaisten maksujen osalta, joita verovelvolliset eivät pysty maksamaan maksuohjelman mukaisesti. Maksuja voi jäädä kertymättä yritysten vastaisten maksuvaikeuksien, esimerkiksi konkurssien takia. Hallituksen esityksessä (HE 33/2020) todetaan, että riski on sitä suurempi, mitä pitempi maksuohjelman kesto on. Toisaalta mitä laajemmassa käytössä maksujärjestelyt tulevat olemaan, sitä suurempi on vastaisuudessa maksamatta jäävien verojen osuus.

On huomioitava, että kompensoitavien veromenetysten arviot riippuvat mitä suurimmissa määrin sovellettavan viivekoron suuruudesta. Mikäli veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisen muuttamisen yhteydessä päädytään soveltamaan alempaa korkokantaa kuin mitä hallitus on esittänyt, jopa 0-kantaa, tulee se vaikuttamaan merkittävästi verotulojen viivästymään ja vastaisuudessa kertymättömien verotulojen määrään.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 32/2020) todetaan, että maksujärjestelyn vuoksi tilittymättä jääneitä verotuloja ja viivekorkoja seurataan reaaliaikaisesti, ja mikäli toteumat poikkeavat merkittävästi arvioiduista, tulisi myös kompensoitavia määriä täsmentää. Suomen Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että kompensaatiot vastaavat todellisia veromenetyksiä suuruusluokan ja ajoittumisen osalta. Mikäli ilmenee, että veromenetysten arviot osoittautuvat alimitoitetuiksi, tulee tämän huomioimiseksi kompensaatioiden määrässä ryhtyä välittömästi toimiin lisätalousarvioesitysten tai vuotta 2021 koskevan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain vuosimuutosesityksen yhteydessä.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Pekka Montell                      
erityisasiantuntija, verotus                    

tags