Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Tulorekisteriyksikön kehittämissuunnitelmasta vuosille 2021-2024.
Vastaako Tulorekisteriyksikkö toimintamallista Palveluväylän osalta? Vai kuvaako Digi- ja väestötietovirasto (DVV) Palveluväylän toimintamallin asianmukaisella tarkkuudella käyttäjäorganisaation toimintaympäristöt huomioiden?
Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että Palveluväylään liittyminen aiheuttaa toimenpiteitä ja kustannuksia siihen liittyville palkka- ja etuustiedon tuottajille sekä tiedonkäyttäjille. Muutos on pakollinen lainsäädäntömuutos (Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 571/2016 5§). Miltä osin näitä asioita toteuttavat kuntakentälle kolmannet osapuolet sopimusoikeudellisesti? Vastaako kukin kuntatoimija näiltä osin kustannuksista oman toimintaympäristönsä kautta?
Palveluväylään liittymisen lisäksi on tulossa muita kustannuksia mm. mahdollisten uusien tietosisältöjen rajapintakuvausten hyödyntämiseksi. Olisi suositeltavaa, että etuustiedot kuvattaisiin ja metatiedot määriteltäisiin kansallisesti yhdenmukaiseksi esimerkiksi DVV:n ylläpitämälle Yhteentoimivuusalustalle, mikä edesauttaisi sovellus- ja tietojärjestelmäkustannusten minimoimista toimialoittain.
Kuntaliiton lausunnon HETU-uudistuksesta voi lukea: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=23b12947-5bac-409f-a58e-6a63d96073aa
Käytännössä kuntakentän kannalta tietojärjestelmätason integroitumiset eivät etene ennen kuin ymmärretään muutosten laajuus ja pysyvyys. Tässä tulisi huomioida käyttäjäorganisaatioiden näkökulmasta ennustettavuus ja muutostenhallinta – jatkuvan palvelun malli.
Kunnilla veronsaajana, ja Kuntaliitolla kuntien edunvalvojana, on tarve käyttää tulorekisterin tulotietojen valtakunnallisesti ja kunnittain sekä palkanmaksukausittain tilastoitua tietosisältöä vero- ja tilitysennusteiden luonnissa. Tarvetta suoraan tiedonsaantioikeuteen tulorekisteristä ei siis tässä tarkoituksessa olisi, vaan kunnille (Kuntaliitolle) toimitettava prosessoitu tietosisältö ajaisi asian.
Kuntaliitto pitää tätä laajennusta erittäin kannatettavana ja tarpeellisena.
Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että kaikkien uusien tiedon käyttäjien ja käyttötarkoitusten osalta tarvitaan merkittävä määrä määrittely- ja testaustyötä, jotta voidaan varmistua tietojen välittymisestä oikein ja oikean sisältöisinä kullekin uudelle käyttäjälle.
Miten toteutetaan käyttäjäorganisaatioiden osallistaminen määrittely- ja testaustöihin – aikatauluttaminen, vastuutahot, raportointi jne.?
Tulorekisteri käyttää Verohallinnon kanssa yhteistä teknologiaa ja tähän liittyvästä kehittämisestä nousevat vaatimukset on huomioitava tulorekisterin kehittämisessä.
Merkitseekö tämä sitä, että käyttäjäorganisaatioiden tulee sopeuttaa omat käytäntönsä ja käytänteensä (esim. tietoturvallisuusmenetelmät) sekä toimintaympäristönsä Verohallinnon määrityksiin/määritelmiin?
Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että teknologiakehittämiseen liittyvä kehittäminen ei välttämättä näy tulorekisterin sidosryhmille lainkaan, eikä se edellytä toimenpiteitä ulkoisille sidosryhmille. Koskien esimerkiksi kehittämissuunnitelmassa mainittuja pilvipalvelupohjaisia ratkaisuja ja tietoturva-arkkitehtuuria.
Huomioiden tunnistautuminen (osana käyttövaltuushallintaratkaisua) ja tietojärjestelmätasoinen integroituminen eri palvelumalleihin, tämä tuskin on merkityksetöntä käyttäjäorganisaatioitten toimintaympäristöjen kannalta.
Näkyvyys: Ongelmatilanteet ja niiden hallinta/valvonta ja raportointi siirryttäessä pilvipohjaiseen ratkaisuun. Noudatteleeko rakentuva toimintamalli yhden luukun palvelumallia?
Arkaluonteisia tulotietoja tulorekisteriin ilmoittaisivat muun muassa Kela (perustoimeentulotuki), Kunnat (täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki), Rikosseuraamuslaitos (vankipalkat) ja AY-järjestöt (lakkoavustukset).
Kehittämissuunnitelman mukaan arkaluonteisten tietojen lisääminen tulorekisteriin parantaisi tulorekisterin tietojen käytettävyyttä, kun tiedot muun muassa vangeille maksetuista palkoista, lakkoavustuksista, vammaisetuuksista ja toimeentulotuesta löytyisivät tulorekisteristä. Arkaluontoisten tietojen kohdalla on kuitenkin tärkeää tarkkaan arvioida näiden tietojen käyttötarkoitusta. Arkaluontoisten tietojen kohdalla, kuten toimeentulotuki, ei tulorekisteriin saisi viedä muita tietoja, kun maksettu euromäärä.
Aiheutuuko tästä käyttäjäorganisaatioille lisäkustannuksia sovelluspäivitysten osalta? Verohallinnon tietoturva-arkkitehtuurin vaikutukset?
Kuntaliitto pitää kehittämissuunnitelman ylläpidon tuomia näkökulmia kannatettavana asiana.
Tarpeellista huomiota tulee kehittää toimintamallin luomiseen tarpeettomien kustannusten välttämiseksi. Nykytilanne kunnissa näyttäisi olevan se, että tulorekisteriasiat käsitellään talousosastoissa (operatiivinen osuus, tietojärjestelmäsopimukset) ja hallintoyksiköissä (käytänteet, vastuut) – tietohallintojen tarjotessa perus ICT-palveluita.
SUOMEN KUNTALIITTO
Minnamaria Korhonen
erityisasiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.