Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Kuntaliitolta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, jossa esitetään muutoksia tartuntatautilakiin tartuntatautien torjuntatyön järjestämisvastuun siirtämiseksi hyvinvointialueille. Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä esitysluonnoksesta.
Kuntaliitto pitää tartuntatautien torjuntatyön järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille toimivana ratkaisuna muun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtymisen yhteydessä. Järjestämisvastuu on kytketty kansanterveystyöhön, jolloin sen siirtyminen hyvinvointialueelle on luontevaa.
Esitämme huomioita kuntien ja hyvinvointialueiden välisen vastavuoroisen yhteistyön varmistamisesta sekä tartuntatautien torjumista koskevasta toimivallasta.
Kuntaliitto kannattaa ehdotusta lisätä tartuntatautilakiin erillinen pykälä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä koskien. Katsomme kuitenkin, että yhteistyövelvoitteen tulee olla ehdotettuun 9 b §:n sanamuotoon nähden vastavuoroisempi.
Pykälän otsikon tulee olla ”Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö tartuntatautien torjuntatyössä”. Pykälä tulisi kirjoittaa seuraavalla tavalla: ”Hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja kuntien on tehtävä yhteistyötä tartuntatautien torjuntatyössä kunnan eri toimialoilla.”
Hyvinvointialueen järjestämisvastuulle ja sen toimivaltaan kuuluvissa tartuntatautilain mukaisissa tehtävissä on lukuisia yhdyspintoja kunnan eri toimialoille ja palveluihin. Tartuntatautien torjuntatoimenpiteitä voidaan kohdistaa esimerkiksi kunnan kulttuuri-, vapaa-ajan sekä liikuntatoimen ja sivistystoimen tiloihin ja toimintaan. Vastavuoroinen yhteistyö ja koordinaatio hyvinvointialueen ja kunnan välillä ovat siten välttämättömiä tartuntatautien torjuntatyön onnistumiseksi.
Epidemian selvittämiseksi ja torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet edellyttävät kunnan riittävää tiedonsaantia, osallistumista toimenpiteiden suunnitteluun sekä kunnan omia palveluja koskevaa päätöksentekoa. Koordinaatiota ja hyvien käytäntöjen jakamista tarvitaan vastaavasti ennakollisesti tartuntatautien torjuntaan varautumiseksi kunnan järjestämissä palveluissa sekä elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien tautien torjunnassa.
Kuntaliitto kannattaa ehdotusta nykyisen 8 §:n 2. momentin siirtämisestä 9 §:ään. Pidämme tärkeänä, että tartuntatautien torjuntatyötä hyvinvointialueella koskevassa säännöksessä tunnistetaan kunnan rooli tartuntatautien torjunnassa sekä epidemioiden selvittämisessä. Tämän tavoitteen vahvistamiseksi ehdotamme, että terveydensuojeluviranomaisen lisäksi tartuntatautilain 23 §:n perusteluihin lisätään maininta yhteistyöstä kunnan muiden toimialojen kanssa epidemian selvittämiseksi.
Esitysluonnoksen yleisperusteluissa viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (ns. Uusimaa-laki 615/2021) 2 § 2. momenttiin tartuntatautilain hyvinvointialueiden tehtäviä ja toimivaltaa koskevien säännösten soveltamisesta Helsingin kaupunkiin. Lisäksi Uusimaa-lain 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on viitattu tartuntatautilakiin järjestämistehtävän osalta.
Kuntaliitto kiinnittää huomiota tartuntatautilain sisältämiin perusoikeuksien rajoitustoimenpiteisiin ja niitä koskevaan toimivaltaan. Ensisijaisesti Rajoitustoimenpiteitä koskevasta toimivallasta tulee säätää lailla. Helsingin kaupungin osalta on syytä arvioida, tulisiko hyvinvointialueiden toimivallan soveltamisesta Helsingin kaupungin tartuntataudeista vastaavaan toimielimeen ja tartuntatautilääkäreihin säätää lain tasolla tai sisällyttää tartuntatautilain 2 §:n perusteluihin viittaus Uusimaa-lakiin.
Tartuntatautilain 30 §:n mukaan ilmoitusvelvollisen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava epäilemästään tai toteamastaan juomaveden välityksellä leviävästä epidemiasta ja muusta elinympäristön mikrobien aiheuttamasta tartunnasta kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, eläimen levittämästä tartunnasta kuntaan virkasuhteessa olevalle eläinlääkärille sekä elintarvikkeiden välityksellä leviävästä epidemiasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.
Ilmoitusvelvollisuus eläimen levittämästä tartunnasta kuntaan virkasuhteessa olevalle eläinlääkärille terveydensuojeluviranomaisen sijaan, on toimiva ratkaisu. Kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin eläinten terveyden osalta.
Tartuntatautilain 31 §:n mukaan hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän tartuntataudeista vastaavan lääkärin on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava kuntaan virkasuhteessa olevalle eläinlääkärille epäilemästään, toteamastaan tai tietoonsa tulleesta zoonoosista.
Termi ”eläinlääkintäviranomainen” ehdotetaan korvattavaksi termillä ”kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri”. Zoonooseja valvotaan ja vastustetaan eläimissä ja elintarvikkeissa sekä eläintautilain että elintarvikelain nojalla. Eläintautilain mukaan kunnaneläinlääkäri toteuttaa eläintautien vastustamista ja valvoo eläinterveyttä koskevien säädösten sekä niiden nojalla tehtyjen päätösten noudattamista toimialueellaan.
Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaan kunnassa on oltava tarpeellinen määrä kunnaneläinlääkärin virkoja muun muassa elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaan, eläintenpidon terveydelliseen valvontaan sekä eläintautien vastustamiseen ja niiden ennalta ehkäisemiseen. Kunnassa on siis aina virkasuhteinen eläinlääkäri, jolle ilmoitusvelvollisen tulisi ilmoittaa eläimen ihmiseen levittämästä tartunnasta. Ilmoituksen vastaanotettuaan kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri voi käynnistää joko eläintautilain tai elintarvikelain mukaiset toimenpiteet. Ehdotettu tarkennus ilmoitusvelvollisuuteen on em. perusteluilla kannatettava.
Yhteistyö, toimiva työnjako sekä koordinointi hyvinvointialueen ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen, elintarvikevalvonnan sekä zoonoosi- ja eläintautivalvonnasta vastaavan eläinlääkärin välillä on varmistettava, kun järjestämisvastuu tartuntatautien torjuntatyöstä siirtyy hyvinvointialueelle.
Talousveden, uimaveden ja elintarvikkeiden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä sekä epidemiaselvitystyöryhmän perustamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa (1365/2011). Kuntaliitto ehdottaa, että kyseisen asetuksen päivityksen yhteydessä mainittaisiin työryhmän tehtävissä tiedonkulun varmistaminen myös zoonoosien ja eläintautitapausten selvittämisessä.
Epidemiaselvitystyöryhmän kokoonpanosta säädetään asetuksen 4 §:ssä, ja pykälässä on jo mainittu kunnan terveydensuojelu-, elintarvikevalvonta- sekä tartuntataudeista vastaavan viranomaisen lisäksi kunnan eläinlääkäri. Kuntaliiton näkemyksen mukaan epidemiaselvitystyöryhmä olisi luonteva yhteistyörakenne myös zoonoosi- ja eläintautitapausten selvittämiseen.
Hyvinvointialueen toimivaltaan kuuluisi jatkossa päätökset 58 §:n tarkoittamista laajaan tartuntavaaraan liittyvistä rajoitustoimenpiteistä. Etenkin 58 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet voivat kohdistua kunnan tiloihin sekä kunnan järjestämiin palveluihin. Tältä osin tulee varmistaa riittävä koordinaatio, tehtävänjako ja yhteistyö tartuntataudin torjumistyön toteuttamiseksi hyvinvointialueen ja kunnan välillä.
Ehdotetun 58 §:n tarkoittamat toimenpiteet voivat kohdistua yhteen tai useampaan hyvinvointialueen kuntaan. Säännöksessä tulee varmistaa rajoitustoimenpiteiden kohdentuminen alueellisesti tartuntatilanteen ja -vaaran mukaan, vaikka toimivalta kattaa kaikki hyvinvointialueen kunnat. Tartuntatautien torjuntaa koskevan toimivallan käytössä hyvinvointialueella on myös varmistettava sekä alueen kuntien että asukkaiden oikeusturva.
Ehdotetusta 58 §:stä on poistettu aluehallintoviraston toimivaltaa täsmentävä edellytys useamman kunnan alueelle kohdistuvista tartuntatautien torjumiseksi tarpeellisista rajoitustoimenpiteistä. Esityksessä 58 §:n mukainen hyvinvointialueen ja aluehallintoviraston toimivalta on paikoin päällekkäistä. Tämä ei ole omiaan selventämään laajaa tartunnan vaaraa aiheuttavien tartuntatautien torjuntaa ja työnjakoa.
Pykälän perustelujen täsmennys ei riitä päällekkäisen toimivallan korjaamiseksi: ”Päätökset tekisi ensisijaisesti hyvinvointialue. Jos hyvinvointialue ei tekisi päätöksiä, olisi aluehallintovirastolla toimivaltaa ne tehdä.” Lain sanamuodossa toimivalta voi olla yhtäaikaisesti hyvinvointialueella ja aluehallintovirastolla. Perustelujen mukaan, vaikka hyvinvointialue olisi jo päättänyt rajoitustoimenpiteistä alueellaan, aluehallintovirasto voisi lisäksi kohdistaa rajoituksia kyseisessä päätöksessä rajoitusten ulkopuolelle jätetyille alueille tai tiloihin hyvinvointialueen sisällä. Päällekkäisyys tulee poistaa säilyttämällä nykyinen 58 §:n 1. momentin viimeinen lause ja korvaamalla viittaus kuntaan viittauksella hyvinvointialueeseen.
Covid-19 pandemian aikana tartuntatautilaki on osoittautunut riittämättömäksi laajojen epidemioiden ehkäisemiseksi ja taittamiseksi. Tartuntatautilain rinnalle tarvitaan pandemialaki, jossa varautumista ja yhteiskunnan eri toimintoja koskeva toimivalta on määritelty pandemian ehkäisemisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tartuntatautilaki tulisi vastaavasti uudistaa pandemialain ja tartuntatautilain keskinäisten soveltamisalojen selventämiseksi. Painotamme, että tartuntatautilain uudistuksen ja pandemialain valmistelu tulee käynnistää viipymättä.
Suomen Kuntaliitto ry
Sari Raassina Kaisa-Maria Kimmel
johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö lakimies
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.