Suomen romanikielen elvytysohjelma

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hyvin laajasta romanikielen elvytysohjelmasta. Kuntaliitto keskittyy lausunnossa osa-alueisiin, jotka koskettavat ensisijaisesti kuntaa, kasvatus- ja koulutusjärjestelmän tehtäviä ja mahdollisuuksia edistää romanikielen elvytystä.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että romanikielen oppimista ja opetuksen järjestämisen mahdollisuuksia sekä sitä estäviä tekijöitä kuvaillaan elvytysohjelmassa myös kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä siihen sidotun rahoituksen näkökulmasta. Muutamien kehittämisesityksien lisäksi luvun 4 sisältö romanikieli koulutusjärjestelmässä sekä luvun 5 sisältö oppimisedellytysten parantamisesta ovat keskeisiä. Tilanteen lähtökohtiin ja kehittämistoimenpiteiden onnistumiseen vaikuttaa myös kasvatus- ja opetushenkilöstön saatavuuden parantuminen. Ilman osaava henkilöstöä ei kuvattuja elvytystoimia ole mahdollista toteuttaa koulutuksen järjestäjien toimesta eri alueilla. Näin ollen ohjelman kehittämistoimet edellyttävät hyvän tahtotilan lisäksi usean tahon sitouttamista.  

Kuntaliitto kiinnittää huomiota ohjelmassa esille tuotuun tärkeään havaintoon kielen elvytyksen edellyttävän lasten ja nuorten sekä perheiden kiinnostusta romanikielen oppimiseen, mutta myös kielen aktiiviseen käyttöön arjessa. Näin ollen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän mahdollisuuksien lisäksi, on tarpeellista pohtia vapaa-ajalle suunnattuja kielen elvyttämistä edistäviä toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta. Romanikielen elvytys ei voi olla pelkästään kasvatus- ja koulutuspalveluiden varassa, vaikka niiden rooli voi eri elämänvaiheissa olla hyvinkin tärkeä.   

Luku 4 Romanikieli koulutusjärjestelmässä

Kuntaliitto pitää hyvänä, että ohjelmassa on tunnistettu romanikielen asema eri kasvatus- ja koulutuspalveluissa, sillä opetuksesta ja opetusjärjestelyistä säädetään koulutusmuodoittain. Lisäksi on kiinnitetty huomiota opetussuunnitelmien perusteasiakirjoihin, joista koulutuksen järjestäjät laativat paikalliset opetussuunnitelmat.

Kuntaliiton mukaan olisi tärkeää, että koulutusjärjestelmää kuvattaessa tunnistetaan suomen- ja ruotsinkielinen koulutusväylä yhdenvertaisesti. Ohjelmassa tätä ei ole huomioitu.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota tarpeeseen ajantasaistaa romanien opiskelua koskevia tietoja. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tämä voisi olla jopa erillinen toimenpide-esitys, jolla edistettäisiin mahdollisuutta saada tämänhetkistä ajantasaisempi kokonaiskäsitys tilanteesta. Nykyisiä tiedonkeruita tulisi pyrkiä tietopohjan päivitystyössä hyödyntämään niin pitkälti kuin mahdollista.

Esiopetuksen osalta todetaan romanikielen opetuksen olevan niukkaa. Ohjelmaluonnoksessa todetaan, että opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus sijoittaa esiopetuksen oppilaita valtionavusteisen perusopetusta täydentävään romanikielen opetuksen oppilasryhmiin. Tosin esiopetuksen oppilaista ei opetuksen järjestäjä saa valtionrahoitusta. Kuntaliitto toteaa, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 § 2 momentti tunnistaa esiopetuksen oppilaat, mutta valtionavustuskriteereitä määrittelevä asetus (1777/2009) rajaa esiopetuksen oppilaat rahoituksen ulkopuolelle. Kuntaliiton mukaan, mikäli koulutuksen järjestäjiä esiopetuksesta lähtien toivotaan osallistuvan romanikielen elvytystoimiin, tulisi valtionavustuskriteerit päivittää. Myös laskennallisten ryhmien muodostamista koskevat tiettyihin ajankohtiin sidotut kriteerit perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta heikentävät rahoituksen käyttömahdollisuuksia romanikielen opetuksen järjestämiseksi. Kuntaliitto on muissakin yhteyksissä nostanut esille asetuksen päivittämistarpeen, jotta koulutuksen järjestäjillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet järjestää ns. täydentävää kielten opetusta ja vastata paikallisesti tunnistettuihin opiskelutarpeisiin.

Kuntaliiton mukaan ohjelmassa olisi hyvä hieman perustella, miksi perusopetuksessa pitäisi pohtia romanikielen opetuksen mahdollisuutta valinnaisena aineena. Kuntaliiton mukaan asiaa voitaisiin selvittää, jolloin tästä tulisi toimenpide-esitys.  

Perusopetuksen osalta Kuntaliitto kiinnittää huomiota esimerkkiin opetusryhmien joustavasta muodostamisesta eri kouluista ja kunnista sekä vielä niin, että oppilaat/opiskelijat ovat yhteisessä ryhmässä, mutta eri koulutusmuotoihin kiinnittyneinä. Kuntaliitto toteutti vuosina 2020-2021 Koulutus palveluna-projektin, jossa tavoitteena oli etsiä mm. koulutuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen ratkaisuja kuntien ja koulutuksen järjestäjien kesken yhteistyötä tiivistäen. Tulokset olisivat hyödynnettävissä elvytysohjelmassa. Projektin loppuraportissa on julkaistu huomioita mahdollisuuksien lisäksi niistä käytännön haasteista, jotka liittyvät koulutuspalveluiden monimuotoistamiseen.

Lukiokoulutuksen osalta ohjelmassa tulisi tarkistaa terminologia (koulutuksen järjestäjä, opiskelija jne.). Yleisesti voisi sanoa, että koska romanien määrä lukiokoulutuksessa on toistaiseksi valitettavan pieni, on tarkasteltava realistisesti mahdollisuuksia opiskella romanikieltä vieraana kielenä. On perusteltua selvittää, mitä opetuksen käytännön järjestäminen todellisuudessa merkitsisi.

Luku 5 Romanikielen oppimisedellytysten parantaminen

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että ohjelmassa on todettu romanikielen opetuksen toimintaympäristöä haastavan kasvatus- ja opetushenkilöstön sekä ohjaavan henkilöstön saatavuusongelmien lisäksi, myös vähäinen oppilas-/opiskelijamäärä. Koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö voi olla erityisen haasteellista saavuttaa, jos kiinnostus opiskeluun vaihtelee paljon ja yhteistyötahoja on vähän saatavissa.

Ohjelmassa on nostettu esille ymmärrettävästi opetushenkilöstön kelpoisuudet aineenopetuksen osalta. Kuntaliiton mukaan voisi olla tarkoituksenmukaista, että esi- ja perusopetuksen osalta todetaan myös esi- ja luokanopetuksen kelpoisuudet, sillä ohjelmassa tarkastellaan koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja siinä annettavaa opetusta.

Kuntaliiton mukaan etäopetusta ja etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta koskevat osuudet tulisi ohjelmassa selkiyttää koulutusmuodoittain. Lukijalle jää liian epäselväksi, missä koulutusmuodossa etäopetus tai etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on mahdollista koulutuksen järjestäjän päätöksellä ja mitä ratkaisut tosiasiallisesti edellyttävät. Esimerkiksi lasten perusopetusta koskeva etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on määräystasolla todettu opetusjärjestely, josta paikallisesti päätetään opetussuunnitelmassa.

Kuntaliitto pitää yhtenä kehittämisvaihtoehtona, että etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta perusopetuksessa kehitettäisiin opetuksen järjestäjien toimesta romanikielen opetuksen mahdollistamiseksi. Yhteistyölle voisi pohtia verkostomaista lähestymistapaa. Kuntaliitto suhtautuu varauksella erilliseen uuteen valtionavustukseen. Rahoituslain 45 §:n parempi tunnistaminen ja rahoituksen riittävä taso voivat lisätä opetuksen järjestäjien kiinnostusta osallistua elvyttämistyöhön, sillä opetusryhmät ovat todennäköisesti pieniä. Laadukkaaseen informaatio-ohjaukseen ja viestintään olisi hyvä panostaa, mikäli tavoitteena on vakiinnuttaa opetuksen järjestäjien keskuudessa perusopetuslakia ja sen säädöksiä ja määräyksiä noudattava toiminta.

Laadukkaiden oppimateriaalien saatavuus on keskeistä romanikielen opetuksessa. Kuntaliitto pohtii, onko tarvetta myös tässä tunnistaa se, että kasvatus- ja koulutuspalveluita järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Oppimateriaalin tarve ei välttämättä rajoitu suomenkielisiin kasvatus- ja koulutuspalveluihin. Panostuksia voitaisiin myös tehdä digitaalisiin oppimateriaaleihin.

Luku 7 Toimenpide-esitykset Suomen romanikielen elvyttämiseksi

Kuntaliitto lausuu vain niistä toimenpide-esityksistä, jotka koskevat selkeästi kasvatus- ja koulutuksen järjestämistä, ts. 1, 2, 3, 4 ja 11.

Toimenpide 1 Romanikielen opettajien/ ohjaajien koulutus.

Toimenpide on tarpeellinen, jotta kasvatus- ja opetushenkilöstöä sekä ohjaavaa henkilöstöä on jatkossa paremmin saatavissa.

Toimenpide 2: Romanikielen opettajien koulutus etäopetuksen pilottihankkeeseen

Toimenpide-esitys on epäselvä ja sitä tulisi tarkastella uudelleen. Esityksessä ei ole huomioitu koulutuksen järjestäjiä, jotka vastaavat oppilaiden/opiskelijoiden opetusjärjestelyistä. Toimenpiteessä vastuutaho on yliopisto, mutta sisällöstä saa vaikutelman, että pilotointi kohdistuu perusopetukseen tai toisen asteen koulutukseen. Onko kyseessä toimenpide yhden (1) kaltainen esitys opetushenkilöstön osaamisen ja saatavuuden kehittämisestä yliopiston toimesta tai opetusjärjestelyn kehittämisestä eri koulutuspalveluissa?

Toimenpide 3 Romanikielen etäopetuksen pilottihanke

Toimenpide-esitys on selkeämpi kuin edellinen toimenpide kaksi (2). Kuntaliitto pitää tätä toimenpide-esitystä lähtökohtaisesti kannatettavana. Pilotoinnin osalta on huomioitava jokaista koulutusmuotoa koskeva lainsäädäntö, jossa kunnat ja koulutuksen järjestäjät hakevat yhteistyötapaa perusopetuksen osalta etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen tai lukiokoulutuksen osalta etäopetukseen. Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että esiopetusta järjestetään lähiopetuksena eivätkä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet tunnista etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta. Näin ollen jää epäselväksi, mitä esiopetuksen oppilaiden liittäminen perusopetuksen oppilasryhmiin voisi tarkoittaa.

Toimenpide 4 Romanikielen oppimateriaalin kehittäminen

Kuntaliitto pitää toimenpide-esitystä tarpeellisena. Oppimateriaaleja tulee kehittää sekä suomeksi että ruotsiksi.

Toimenpide 11: Romanilasten kielenoppimista tukeva verkosto

Toimenpide-esityksessä mainitaan tämän toimenpiteen kautta vaikutettavan tavoitteeseen lisätä romanikielen oppijoiden lukumäärää. Tukiverkoston käynnistäminen on tärkeä perhekeskeinen tavoite, mutta ei liene tarkoituksenmukaista, että verkoston kautta luodaan ennakoimatonta kysyntää, johon koulutuksen järjestäjät eivät voi vastata paikallisesti. Vastuut eivät tältä osin tunnista tukiverkoston yhteistyötarvetta koulutuksen järjestäjien kanssa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                               
johtaja, hyvinvointi ja sivistys -yksikkö

Mari Sjöström
erityisasiantuntija