Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Vahvistuspäätösluonnoksesta sähkön jakeluverkkoyhtiöiden valvontamenetelmiksi valvontajaksoilla 2024-2027 ja 2028-2031 (jäljempänä ”Päätösluonnos”). Kuntaliitto jättää kuitenkin käyttämättä mahdollisuuden kommentoida muita kuin luvun 2 sisältöä, jota koskevat huomiot liittyvät kuntatalouteen ja sähkön toimitus- ja huoltovarmuuteen.
Kuntasektori on kokonaisuutena merkittävä sähkönkäyttäjä ja energiayhtiöiden omistaja. Suomen 77 jakeluverkonhaltijasta on kuntien tytäryhtiöitä (omistusosuus vähintään 50 %) noin ¾. Lisäksi kunnilla on runsaasti vähemmistöosuuksia muista jakeluverkkoyhtiöistä. Kuntakonsernin sähkönkäyttäjiin lukeutuu peruskunnan ja sen liikelaitosten lisäksi kuntien tytäryhtiöt, joihin kuuluu muun muassa kiinteistöyhtiöitä ja yhtiöitettyjä vesilaitoksia.
Sote-uudistuksen myötä tytäryhtiöiden taloudellinen merkitys kuntakonsernissa on kasvanut. Tytäryhtiön tilikauden tulos ja lainamäärä heijastuvat aiempaa voimakkaammin kunnan talouden tunnuslukuihin, joita käytetään mm. arvioitaessa kunnan joutumista ns. kriisikunnaksi. Kuntien investointitarve on kasvamassa lähivuosina, mutta tarvittavien taloudellisten resurssien ei ennusteta kasvavan riittävästi. Taloudeltaan terveessä kunnassa vuosikate riittää kattamaan poistot (eli vuotuisen korvausinvestointitarpeen), mutta lähivuosina vuosikatteen ja poistojen välinen ero on kasvamassa uhkaavasti. Kuntien taloudellinen liikkumavara on myös eriytymässä lähinnä muuttoliikkeen takia. Etenkin muuttotappiokuntien näkymää synkentää entisestään tämänhetkinen arvio, jonka mukaan jopa 30 prosenttia kuntien hyvinvointialueille vuokraamista sote-rakennuksista jää suoja-ajan jälkeen vailla käyttöä.
Päätösluonnoksen luvussa 2 on esitetty käyttöön otettavaksi nykyisin voimassa olevasta ja valmisteluvaiheessa aiemmin esillä olleesta tavasta huomattavasti eroava menettely jakeluverkkoyhtiön verkko-omaisuuden määrittämiseksi. Ottamatta kantaa ehdotetun menettelyn mahdollisesti parempaan teoreettiseen oikeaoppisuuteen Kuntaliitto huomauttaa, että muutoksen käytännön seuraus on jakeluverkkoyhtiöiden tulojen raju laskeminen, eräiden arvioiden mukaan jopa 20-30 prosenttia. Kun samaan aikaan toimitusvarmuuden parantamiseen ja energiasiirtymään (sähköistyminen, vetytalous) vaadittavien korvaus- ja laajennusinvestointien tarve on kasvussa, ristiriitainen yhdistelmä johtaa verkonhaltijoiden liiketoiminnan kannattavuuden laskun takia joko jakeluverkkoyhtiöiden velkaantumiseen tai energiasiirtymän tarvitsemien investointien karsintaan. Molemmat seuraukset ovat ei-toivottavia. Korvaus- ja laajennusinvestointien karsiminen ja priorisointi saattavat myös kiihdyttää kuntasektorin alueellista eriytymistä.
Päätösluonnoksen keskeinen ongelma on arvioinnin puuttuminen kokonaisvaikutuksista, jotka luonnoksen mukaisesti edettäessä kohdistuisivat jakeluverkkoyhtiön lisäksi sen ulkopuolisiin tahoihin, kuten omistaja, kuluttajat, yritykset ja julkinen sektori. Perustelumuistio ei tarjoa vaikutusten kokonaisarviointiin juurikaan informaatiota.
Lyhyellä aikavälillä kunnan (ja muiden asiakkaiden) sähkölasku toki alenisi siirtomaksujen alentuessa, mutta jakeluverkonhaltijan kannattavuuden heiketessä myös sen osingonmaksukyky heikkenee. Osinkojen merkitys omistajakuntien käyttötaloudelle on ollut huomattava. Pitkällä aikavälillä Päätösluonnos vaikeuttaisi myös sähkönjakeluverkon korjausvelan hallintaa, joka on toistaiseksi ollut Suomessa hyvällä tasolla.
Verkonhaltijan heikentynyt investointikyky voi johtaa siihen, että kunnat joutuisivat pääomittamaan tai takaamaan kuntaomisteisten yhtiöiden lainoja. Kuntatalouteen kohdistuvat velvoitteet voivat johtaa kuntaverojen korotuspaineisiin. Lisäksi on vaikea arvioida, ovatko pääomalainat tai muut rahoitusmallit ylipäänsä mahdollisia lainsäädännöllisesti tai kuntien investointi- ja lainanottokyvyn näkökulmasta.
Sähköverkon korvaus- ja laajennusinvestointien laskiessa vaarantuu myös alueellinen huoltovarmuus. Myrskytuhojen korjauksesta huolehtivat verkonhaltijan toiminta-alueella usein samat alihankkijat kuin verkonrakennuksestakin. Jos verkonrakennustyötä ei ole riittävästi tarjolla, toimijoita poistuu alalta, mikä näkyy käytännössä pitempinä myrskytuhojen korjausaikoina. Sähkönsaannin alueellisen huoltovarmuuden heikentyminen vaikuttaa myös useisiin muihin yhteiskunnan elintärkeisiin palveluihin kuten vesihuolto, kaukolämpö, sosiaali- ja terveyspalvelut ja ruokahuolto.
Korvausinvestointikyvyn oleellinen heikkeneminen johtaisi sähkönjakeluverkot samalle rapistumisen tielle, jota liikenneverkko ja vesihuoltoverkko ovat jo pitkään joutuneet kulkemaan. Kuntaliitto muistuttaa, että yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ei saa vaarantaa lyhytnäköisillä ja yksipuolisesti arvioiduilla muutoksilla. Lisäksi Kuntaliitto oudoksuu menettelyä, jossa monimutkaisen teknis-taloudellisen laskentamallin yhteen komponenttiin on valmistelutyön loppuvaiheessa tehty merkittävä verkonhaltijoiden ja niiden omistajien taloutta heikentävä sekä sähkönsiirron toimitus- ja huoltovarmuuden riskejä nostava muutosehdotus ilman huolellista vaikutusten arviointia.
Kuntaliiton mielestä hyvä hallintotapa edellyttäisi näin isossa muutoksessa perusteellisempaa tarkastelua, jotta kaikki keskeiset riskit tunnistettaisiin ja niiden laukeaminen voitaisiin mahdollisimman hyvin välttää. Vaikutusarviot pitäisi tehdä ainakin seuraavista osa-alueista:
Kuntaomisteisissa jakeluverkkoyhtiöissä kannattavuuden heikkeneminen ja velkaantumisen kasvu ovat myös omiaan jarruttamaan kuntien ja ylipäätään julkisen talouden pääsyä tasapainoon. Julkisen talouden tasapainottaminen on yksi Orpon hallituksen keskeisimmistä tavoitteista. Tasapainoinen kuntatalous ja toiminta- ja huoltovarma sähkönjakelu ovat myös osa kunnan veto- ja pitovoimaa ja samalla kunnan asukkaiden, yritysten ja muiden kunnan alueella toimivien yhteisöjen etu. Kuntien taloudellisen taakan kasvaessa ei ole perusteltua tehdä valtiovallan taholta sellaisia toimia, joilla tietoisesti heikennetään kuntien tytäryhtiöiden mahdollisuuksia suoriutua tehtävistään kannattavasti ja joilla täten vaikeutettaisiin kuntatalouden tasapainottamistyötä.
Kuntaliitto esittää, että verkko-omaisuuden arvostukseen ei tehdä päätösluonnoksessa esitettyjä muutoksia, vaan palataan valmistelussa aiemmin esillä olleeseen tapaan.
SUOMEN KUNTALIITTO
Vesa Peltola
erityisasiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.