HE 175/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027. Teema: TAE 2027 keskeiset painotukset ja kipupisteet – näkemyksenne OKM hallinnonalan osalta

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2027.

Yleistä valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2027  

Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos painuu vuosina 2026–2027 lähelle nollaa. Toiminnan ja investointien rahavirta jää miljardiluokan alijäämän tuntumaan. Kriisikuntamenettelyyn on joutumassa lähivuosina useita, asukasluvultaan pieniä kuntia. Valtiovarainministeriön mukaan vaikeassa taloudellisessa asemassa on myös 100 000–300 000 asukkaan kuntakokoryhmä. 

Kuntien talousnäkymät heikkenevät tällä hetkellä korkean työttömyyden, palkkakustannusten nousun, investointipaineiden sekä valtion rahoitusleikkausten vuoksi. Kuntien taloudellisia lähtökohtia heiluttaa myös väestökehitys, sote-uudistuksen tasauserät sekä taloudellisen kasvun erilainen jakautuminen maan sisällä.  

Orpon hallituskauden saldo on kuntien kannalta vaatimaton. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita laajennettiin kuluvalla hallituskauden yhteensä noin 150 miljoonalla eurolla ja kuntien tuloja lisättiin noin 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2027 Orpon hallituksen päätösten yhteisvaikutus on kuntataloutta heikentävä. Monet kunnille tärkeät uudistukset, kuten valtionosuusuudistus, kiinteistöverouudistus sekä normien keventäminen, pysähtyivät hallituskaudella poliittiseen kiistelyyn.  

Orpon hallituksen keskeisin kuntatehtävien laajennuspäätös liittyy oppimisen tuen uudistamiseen. Tehtävien laajennuksiin kohdistettu lisärahoitus ei kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä rahoitus ja tehtävistä aiheutuneet lisämenot mitoitetaan hallituskaudella yhtä suuriksi. Tällöin päätöksen yhteisvaikutus on kuntatalouden kannalta neutraali.  

Orpon hallituksen kuntien tuloja lisäävä noin +200 miljoonan euron nettovaikutus pohjautuu lähinnä maapohjan kiinteistöveron korottamiseen sekä sote-siirtolaskelman tarkentumiseen osoitettuun 277 miljoonan euron valtionosuuslisäykseen. Lisäysten ohella kuntien yleiskatteelliseen valtionosuuteen ohjattiin myös useita leikkauksia indeksijarrun, normien keventämisen, kasvutoimien rahoittamisen ja kotoutumiskorvausten tehostamisen nimissä. Leikkaukset lakisääteisten palvelujen turvaamiseen tarkoitettuun kuntien valtionosuusrahoitukseen ovat suora heikennys koulutukseen ja työllistämispalveluihin samaan aikaan, kun näitä palveluja uudistetaan rajusti. 

Kuntaliiton arvion mukaan työttömyyden hoidon palvelut ja kuntien työttömyysturvaan liittyvä uusi rahoitusmalli siirtyivät kuntiin vuonna 2025 noin 200 miljoonaa euroa alirahoitettuna. Kuluvan vuoden aikana työllisyysalueiden asiakasmäärät ja kuntien rahoittamat työttömyysturvamenot ovat vain lisääntyneet pitkäaikaistyöttömyyden kasvun myötä. TE-uudistukseen osoitettu valtion kompensaatio onkin jäämässä tänä vuonna noin 300 miljoonaa euroa alimitoitetuksi. Lisäksi Orpon hallituksen muut säästöpäätökset, kuten asumistuen ja työttömyysetuuksien leikkaukset, ovat lisänneet kotitalouksien toimeentulotuen tarvetta. Kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista nousee vuonna 2027 peräti 480 miljoonaan euroon.  

Kun Orpon hallituksen kuntapäätöksiin lasketaan mukaan myös edellisellä hallituskaudella päätetyn TE-palvelu-uudistuksen vaikutus niin valtion toimien yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta vuonna 2027 noin 250–300 miljoonaa euroa. Jos mukaan laskettaisiin myös vuoteen 2027 ulottuvat sote-siirtolaskelmien takaisinperinnät niin yhteisvaikutus heikentyisi entisestään. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että hallituksen virallisena tavoitteena on auttaa kuntia tasapainottamaan talouttaan.  

Valtion vuoden 2027 talousarviopäätökset heikentävät koko julkista taloutta 

Julkisen talouden alijäämä kasvaa sekä vuonna 2026 että 2027. Alijäämää kasvattavat muun muassa väestön ikääntyminen ja lisäykset puolustushallinnon määrärahoihin, mutta myös useat muut julkisia menoja kasvattavat ja tuloja vähentävät päätökset. Talouskasvun vahvistumisen vaikutus julkiseen talouteen jää vielä rajalliseksi.  

Suomi on ollut tammikuusta 2026 lähtien EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä (EDP), jossa Suomen tulee rajoittaa nettomenojen kasvua vuosina 2026—2028. Tiukasta tavoitteesta huolimatta valtion vuoden 2027 talousarvio heikentää julkista taloutta (ml. sosiaaliturvarahastot) noin 0,35 miljardilla eurolla. Talousarvioesitykseen sisältyy menosäästöjä noin 0,9 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2026, mutta samaan aikaan verokevennykset sekä menojen ja investointien lisäykset painavat valtion budjetin yhteisvaikutuksen miinukselle. Tämä on huono lähtökohta tuleville julkisen talouden sopeuttamistavoitteille.   

Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonala   

Varhaiskasvatus   

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä ei ole toistaiseksi kääntynyt laskuun, vaikka alle 7-vuotiaiden määrä on viime vuosina laskenut voimakkaasti. Varhaiskasvatuksen osalta on edelleen tavoitteena nostaa osallistumisastetta. Vuonna 2025 Opetushallituksen tietopalvelu Vipusen mukaan varhaiskasvatukseen osallistui jo noin 81 prosenttia 1-6-vuotiaista lapsista. Osallistumisaste 3–5-vuotiaiden osalta oli yli 91 prosenttia ja alle kolmevuotiaiden osalta yli 60 prosenttia. Vuonna 2025 kunnat käyttivät varhaiskasvatuksen järjestämiseen 4,2 miljardia euroa, 1,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. 

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osalta jo 54 prosenttia osallistuu täysin maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Tulorajat ovat nousseet aiempien vuosien varhaiskasvatuksen lakimuutosten sekä joka toinen vuosi tehtävät indeksitarkistuksen seurauksena. Varhaiskasvatuksen ennakointi ja toiminnan järjestäminen vaatimusten mukaisesti on entistä vaikeampaa ja kustannusten hallinta haasteellista. Vuonna 2025 varhaiskasvatuksen maksutuotot olivat noin 174 miljoonaa euroa ja niillä katettiin vain 4,2 prosenttia varhaiskasvatuksen järjestämisen kustannuksista. Valtion talousarvio ei tältä osin tuo asiaan helpotusta. Kuntien 2026 talousarvioiden perusteella maksutuotot pienenevät lähes kaikissa kunnissa.  

Talousarvion varhaiskasvatukselle asetettu tavoite ”varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti” on tarkoituksenmukainen mutta sen saavuttaminen nykyisten reunaehtojen puitteissa on aiempaa haastavampaa. On hienoa, että varhaiskasvatuksen raportointia kehitetään tietovarannon tietojen pohjalta sekä kehitetään varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmää. Valtion talousarvio ei kuitenkaan tuo helpotusta varhaiskasvatuksen kustannusten tasapainottamiseen eikä hallitus ole tehnyt rohkeita avauksia varhaiskasvatuksen kustannuspaineen hillitsemiseksi. On myös huomioitava, että osallistumisasteen noustessa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä voi edelleen kasvaa ikäluokkien pienentymisestä huolimatta myös vuonna 2027. Valtion talousarvion osalta kuitenkin ennustetaan maltillista lasten osallistumismäärän vähentymistä. Tämä vaikuttaa erikoiselta, jos samanaikaisesti kuitenkin tavoitteena on lisätä lasten osallistumista.  

Varhaiskasvatuksen järjestäminen on monimutkainen palapeli ja palvelu on toteuttava lähipalveluna. Haasteena on turvata laadukas ja saavutettava varhaiskasvatus kaikkialla Suomessa taloudellisesti realistisella tavalla. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ei tule entisestään vaikeuttaa esimerkiksi tiukentamalla säädöksiä. Jatkossa tulisi rohkeammin tarkastella onko kaikki nykyiset vaatimukset tarkoituksenmukaisia.  

Valtion talousarvio ei tuo vuoden 2027 osalta mitään uutta varhaiskasvatuksen osalta. Kotihoidontukea uudistetaan ja uudistuksen osalta rahoitus vaikuttaa riittävältä mutta on todennäköistä, että muutoksen vaikutukset kohdentuvat suurimpiin kaupunkeihin ja yksittäisiin kuntiin. Lakimuutoksen rahoitusmekanismin osalta tämä olisi syytä huomioida. Lisäksi esitys sisältää ehdotuksen varhaiskasvatuksen-, esi- ja perusopetuksen tasa-arvorahoituksen valtionavustuksen nostosta 75 miljoonan euron vuotuiseen tasoon (+25 milj. euroa). Pidämme muutosta perusteltuna ja on tärkeää, että varhaiskasvatus nähdään osana kokonaisuutta. 

Esi- ja perusopetus   

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Vuonna 2025 kunnat käyttivät esi- ja perusopetukseen 7,4 miljardia euroa, 1,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät muutu samassa tahdissa kuin palveluntarve pienenee, sillä isoimmat kustannuserät kuten tilat ja opettajien palkkamenot sekä muut perusresurssit ovat lyhyellä aikavälillä kiinteitä. Tämä johtaa aina yksikkökustannusten kasvuun. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kustannuksiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi palveluverkkoa, tilojen käyttöä, ryhmien kokoa muuttamalla ja muita opetuksen järjestämisen ratkaisuja tarkastelemalla. Kouluverkkoa on jo pitkään sopeutettu ja tämä tullee jatkumaan. Kymmenessä vuodessa kunnallisten peruskoulujen määrä on laskenut huomattavasti (-471 koulua). Vuonna 2025 kunnallisia peruskouluja oli 1 863.   

Tulevina vuosina kunnat ovat merkittävien haasteiden edessä, miten turvata perusopetuksen saatavuus ja laadukkuus ottaen huomioon julkisen talouden vakavan tilanteen. Kunnissa joudutaan tasapainoilemaan niukkenevien resurssien ja sivistyksellisten oikeuksien välillä.  

Hallituksen esitys vuoden 2027 talousarvioksi on odotusten mukainen esi- ja perusopetuksen osalta.  

Esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen lakimuutokset tulivat täysimääräisesti voimaan 1.8.2026. Pidennetty oppivelvollisuus on muutettu oppivelvollisuuslain mukaisesti varhennetuksi oppivelvollisuudeksi, jota suoritetaan esiopetuksessa sekä perusopetuksessa järjestettäväksi opetukseksi oppilaalle, jolla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Nämä muutokset vaikuttavat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävään ns. esi- ja perusopetuksen lisärahoitukseen sekä sen kertoimiin. Muutokset tehtiin nykyisten määrärahojen puitteissa (n. 330 milj. euroa) eikä rahoituksen maksamisessa opetuksen järjestäjille ole ns. harkinnanvaraa. Kuntaliitto on kiinnittänyt huomiota siihen, että yksittäisessä kunnassa rahoituskertoimien muutosten vaikutukset voivat kuitenkin olla merkittäviä ja tilannetta on syytä seurata.  

Tällä hallituskaudella on pyritty vahvistamaan maahanmuuttajataustaisten oppijoiden kielitaidon kehittymistä. Toimenpidekokonaisuuteen sisältyi lakimuutokset kuntien mahdollisuuksista järjestää perusopetukseen valmistavan opetusta sekä perusopetuksessa järjestettävää valmistavan opetuksen lisäopetusta. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.8.2026. Tämän lukuvuoden alusta 117 kuntaa on ilmoittanut käynnistävänsä perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksen. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2027 opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen määrärahan taso valmistavan opetuksen lisäopetuksen järjestämiseksi on n. 20,3 milj. euroa. Rahoituksen yksikköhinnan määräytymiseen liittyy siirtymäaika. Kunnat ovat yleisesti ottaen kummeksuneet rahoituksen yksikköhinnan määräytymisen logiikkaa sekä pitäneet rahoituksen ennakointia jokseenkin haastavana.  

Hallituksen esitys vuoden 2027 talousarvioksi sisältää ehdotuksen varhaiskasvatuksen-, esi- ja perusopetuksen tasa-arvorahoituksen valtionavustuksen nostosta 75 miljoonan euron vuotuiseen tasoon (+25 milj. euroa). Kuntaliitto pitää muutosta perusteltuna. On tärkeää, että kunnille rahoitusta jaetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain nojalla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Useammaksi vuodeksi kerrallaan jaettu valtionavustus vähentää hallinnollista työtä ja edistää pitkäjänteistä kehittämistyötä. Kuntien kannalta on tärkeää, että tulevalla hallituskaudella sitoudutaan korotettuun rahoitustasoon.   

Hallituksen esitys vuoden 2027 talousarvioksi sisältää 2 miljoonan euron kertaluonteisen valtionavustuksen kokonaiskoulupäivän kokeilemiseksi. Kokeilun sisällöstä tai laajuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Tällä hetkellä koulupäivän yhteydessä kunnat voivat tarjota useita eri toimintoja kuten aamu- ja iltapäivätoimintaa (n. 43,2 milj. euroa), koululaisten kerhotoimintaa (n. 2,9 milj. euroa) sekä harrastamisen Suomen mallin mukaista toimintaa (n. 19,3 milj. euroa). Koska aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuutta on leikattu pysyvästi vuodesta 2026 lähtien, ei kuntien rahoitusta ole käytännössä lisätty koulupäivän yhteydessä järjestettävien toimintojen turvaamiseksi.  Vuoden 2027 talousarvio ei sisällä yllätyksiä, vaan vahvistaa näkemystä siitä, että valtakunnalliset kehittämistoimet suunnataan kokonaiskoulupäiväkokeiluun j harrastamisen Suomen mallin laajentamiseen.   

Lukiokoulutus     

Lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (29.20.35) vuodelle 2027 ehdotetaan talousarviossa 380,7 milj, euroa. Kuntien asukasperustainen rahoitusosuus on 641,6 milj. euroa. Näin ollen lukiokoulutuksen laskennalliset kustannukset nousevat vuonna 2027 yhteensä hieman yli miljardiin euroon.  

Vuoden 2027 rahoitus perustuu vuoden 2024 toteutuneisiin ja kasvaneisiin kustannuksiin. Kasvua selittää lukiokoulutuksen järjestäjien lisärahoitus omaan lukiokoulutukseensa, kustannustason nousu, lisääntyneet velvoitteet ja opiskelijamäärän kasvu.  

Laskennassa käytetty kustannus opiskelijaa kohden (yksikköhinta) on 9 269,04 euroa. Tämä sisältää Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 b §:n mukaan tehdyn vähennyksen 996,13 euroa. 

Lukiokoulutukselle on asetettu kunnianhimoiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet: tavoitteena on muun muassa turvata laadukas, monipuolinen ja saavutettava lukiokoulutus maan eri osissa ja molemmilla kansalliskielillä. Yksikköhinnan vähennys asettaa kunnat keskenään eriarvoiseen asemaan. Kun kuntien ja valtion rahoitusosuuksista koostuva yksikköhintarahoitus on leikkauksen vuoksi riittämätön, ei lukiokoulutuksen rahoitusperiaate toteudu. Lukiokoulutuksen järjestäjät joutuvat koulutuksen laadusta huolehtiessaan lisäämään omaa rahoitustaan yli yksikköhintarahoituksen. Tällöin lukiokoulusta järjestävät kunnat rahoittavat lukiokoulutusta asukasta kohti tarkasteltuna muita enemmän, vaikka kaikkien kuntien tulisi rahoittaa lukiokoulutusta rahoitusperiaatteen mukaisesti asukasperusteisen rahoitusosuuden mukaan. 

Kuntaliitto katsoo, että lukiokoulutuksen pysyväisluonteisesta yksikköhintaan tehtävästä euromääräisestä vähennyksestä tulisi luopua, jotta valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta vastaisi toiminnasta aiheutuneita kustannuksia ja koulutuksen järjestäjillä olisi edellytykset toimia yksikköhintarahoituksen puitteissa toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Kuntaliitto pitää myönteisenä sitä, että määrärahan mitoituksessa on huomioitu indeksitarkistuksen vaikutus (3,5 %), mikä yhdessä opiskelijamääräarvion kasvun kanssa selittää määrärahan korotustarpeen. 

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kolmansien maiden kansalaisten poistaminen valtionosuuteen oikeuttavien lukio-opiskelijoiden joukosta. Säästö vuodelle 2027 on yhteensä miljoona euroa, josta 480 000 euroa on valtion rahoitusosuutta. Kuntaliitto huomauttaa, että vaikka leikkaus on valtiontaloudessa pieni, se kohdistuu hyvin eri tavoin eri koulutuksen järjestäjiin. Muutoksen vaikutusta on seurattava. Jatkossa on kiinnitettävä erityistä huomiota lukiokoulutuksen saavutettavuuden turvaamiseen esimerkiksi toiminnallisen ja rakenteellisen yhteistyön edellytyksiä vahvistamalla. 

Kuntaliitto huomauttaa myös, että määrärahaa vähentävien tekijöiden tulisi perustua tosiasialliseen tehtävien karsintaan ja työmäärän vähenemiseen. Näin ei ole ollut esimerkiksi lukion vuosisuunnitelman laatimisvelvoitteesta luopumisen sekä kodin ja oppilaitosyhteistyön keventämisen yhteydessä. Tällöin kustannuspohjan leikkaaminen heikentää entisestään koulutuksen järjestäjien rahoitusasemaa. 

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisistä menoista (29.20.21) ehdotetaan siirrettäväksi lukiokoulutuksen kehittämisestä 550 000 euroa Taidetestaajat-toiminnan rahoittamiseen. Kuntaliitto pitää Taidetestaajien toimintaa tärkeänä taide- ja kulttuuritoiminnan saavutettavuuden vahvistamisen kannalta, mutta pitää moitittavana, että perusopetusikäisiin kohdistuvan toiminnan jatko turvataan kohdentamalla leikkaus lukiokoulutuksen kehittämiseen.  

Ammatillinen koulutus    

Kuntaliitto pitää positiivisena, että ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan ja tuen jatkuvuutta turvaavia toimia jatketaan. Opiskelijan oikea-aikainen, yksilöllinen oppimisen tuki on tärkeää opintojen tavoitteellisessa edistämisessä. On perusteltua, että opiskelijoiden lähtötaso otetaan huomioon myös jatkossa opiskelijavuosien painotusperusteena niin, että maksuttomassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden perusopetuksen päättöarvosanat tulevat huomioiduksi. 

Ei-maksuttomassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden opiskelijavuosien rahoituksen painotusperusteena huomioidaan pohjakoulutus. Rahoitusperusteet kannustavat koulutuksenjärjestäjiä tutkintoa pienempien osaamiskokonaisuuksien systemaattisen tarjonnan lisäämiseen ja perustellusti näihin kohdentuvaan hakeutumisen ohjaukseen aiemman ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden kohdalla. Kuntaliitto korostaa, että myös jatkossa osaamisen ja elinvoiman varmistamiseksi on tärkeää varmistaa rahoitus niissä tilanteissa, että esimerkiksi alaa vaihtavilla, aiemman ammatillisen tutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tutkintoa pienempien osaamiskokonaisuuksien lisäksi myös koko tutkinto, mikäli esimerkiksi alalle vaadittavat ammattitaitokriteerit sitä työllistymiseksi edellyttävät.  

Käynnissä oleva ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu ja uudistetut rahoitusperusteet kannustavat koulutustarjonnan kehittämiseen alueiden työelämän ja väestön osaamistarpeiden mukaisesti ja edistävät samalla laadukkaan opetuksen ja ohjauksen järjestämistä.  

EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolelta tulevien, opiskelijan oleskeluluvalla saapuvien toisen asteen opiskelijoiden lukuvuosimaksut on otettu käyttöön 1.8.2026, eikä näiden opiskelijoiden koulutusta rahoiteta enää valtionosuusrahoituksella. Koulutuksen järjestämisen kustannukset katetaan lukuvuosimaksuilla, jonka suuruuden koulutuksen järjestäjä määrittelee. Kuntaliitto korostaa, että vaikutuksia koulutuksen järjestäjien talouteen, koulutuksen saavutettavuuteen ja osaavan työvoiman saatavuuteen tulee seurata ja mahdollisiin ennakoimattomiin vaikutuksiin reagoida.   

Vapaa sivistystyö   

181,6 milj. euroa jaetaan valtionosuuksina ja –avustuksina kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille sekä opintokeskuksille. Vuonna 2024 vapaan sivistystyön toiminta tavoitti noin 930 000 opiskelijaa. Järjestettyjä opetustunteja oli noin 2,7 miljoonaa, joista noin 70 prosenttia oli kansalaisopistojen järjestämää toimintaa. 

Valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien enimmäismäärä pysyy esityksessä sekä kansalaisopistoissa, opintokeskuksissa että kesäyliopistoissa vuoden 2026 tasossa ja opiskelijaviikkojen määrä laskee kansanopistoissa vuoden 2025 tasoon. Yksikköhintojen esitetään nousevan kansalaisopistoissa ja kansanopistoissa, pysyvän ennallaan kesäyliopistoissa sekä hieman laskevan opintokeskuksissa. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että vapaalla sivistystyöllä on mahdollisuudet toimia matalan kynnyksen reittinä osaamisen päivittämiseen, kielen oppimiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Tätä haastaa vapaan sivistystyön lain (632/1998) 11 b §:ssä säädetyt oppilaitosten yksikköhinnasta tehtävät vuosittaiset vähennykset.  

Kotoutumiskoulutuksen rahoitus kootaan vuodesta 2027 alkaen pääasiassa yhteen kanavaan, kun kotoutumiskoulutuksen järjestäminen siirtyy kuntien vastuulle (Kotoutumispalvelu-uudistus). Kotoutumispalvelu-uudistuksen vaikutukset on otettu huomioon vapaan sivistystyön määrärahan mitoituksessa: määrärahaa lisää siirtymäajan rahoitus, mutta siihen liittyy myös pysyvä säästö ja luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen määrärahan siirto toiselle momentille. Kuntaliitto on pitänyt kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten uudistuksia kannatettavina ja tarkoituksenmukaisina. Koulutuskokonaisuuden uudistamisen onnistumisen kannalta on kuitenkin keskeistä, että rahoitus on oikein mitoitettu. Kuntaliitto on uudistusta tehtäessä tuonut ilmi huolensa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen määrärahan riittämättömyydestä sekä laajemmista kotoutumisen edistämiseen tehtävistä säästöistä, joiden yhteissumma nousee 46 800 000 euroon. Kokonaisuudessaan hallituskauden aikana kotoutumiseen kohdistuvat säästöt ovat noin 150 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Kuntaliitto katsoo, että esitetyt säästöt heikentävät Kotoutumispalvelu-uudistuksen toimeenpanon edellytyksiä.     

Kirjasto- ja kulttuuriasiat  

Kirjastojen ja kuntien kulttuuritoiminnan perusrahoituksen osalta valtion talousarvio on pettymys, Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävät leikkaukset pienentävät valtion osallisuutta näiden lakisääteisten tehtävien rahoittamiseen.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla rahoitetaan valtioavustuksina kirjastojen alueellisia ja valtakunnallisia vastuutehtäviä sekä erityisiä tehtäviä sekä kirjastojen kehittämistoimintaa. Näiden määrärahoihin ei muutoksia ole tulossa. Määrärahassa on myös huomioitu 3,5 indeksitarkastus, mikä on hyvä asia.  

Taiteen perusopetusta koskevaa lakia ja tuntiperusteista valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Sitä koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa. Esitykseen sisältyy tavoite turvata taiteen perusopetuksen saatavuutta alueellisesti ja eri taiteenaloilla. Esitys nostaa erityisesti yleistä oppimäärää nyt tarjoavien oppilaitosten kustannuksia, kun minimituntimäärä tulee olemaan 800 tuntia/oppilas. Kevään kehysriihessä hallitus ei myöntänyt taiteen perusopetuksen uudistamiseen 10 miljoonan lisämäärärahaa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on tulossa mittavia vähennyksiä, jotka vaikuttavat kuntien mahdollisuuteen järjestää omalla päätöksellään taiteen perusopetusta (asukaskohtainen taiteen perusopetus). Kuntaliitto on huolissaan, miten kunnat pystyvät jatkossa taiteen perusopetusta tarjoamaan, mikäli valtionrahoitus kuntien järjestämään taiteen perusopetukseen laskee eikä uudistuksen täytäntöönpanoon tule lisämäärärahaa.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä siitä, että taiteen perusopetuksen tuntiperusteiseen valtionosuuteen ei ole tulossa ensi vuonna leikkauksia ja myös indeksit huomioidaan (3,5 %).  

8. luokkalaisten Taidetestaajat -toimintamallin on lisäävän nuorten osallisuutta kulttuurista. Valtion talousarviossa Taidetestaajat-malliin esitetty määräraha on väliaikainen ja koskee vain yhtä lukuvuotta. Kuntaliitto on huolissaan tavasta, jolla Taidetestaajat-malliin on kolehti kerätty opetus- ja kulttuuriministeriön muilta momenteilta. Lopputulos ei edusta hyvää hallintotapaa eikä myöskään edistä Taidetestaajat-mallin pysyvän valtionrahoituksen turvaamista tämän yhden lukuvuoden jälkeen.  

Taidetestaajien määräraha haetaan nyt leikkaamalla muun muassa kulttuuritilojen investointimäärärahoista miljoona euroa sekä edellä mainitulla tavalla toisen asteen koulutuksesta. Kulttuuritilojen investointimääräraha perustuu lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta jonka 9§:ssä todetaan, että ”Kunnalle tai kunnan määräysvallassa olevalle yhteisölle voidaan lisäksi myöntää valtionavustusta kulttuuritoiminnassa tarvittavien tilojen perustamishankkeisiin siten kuin edellä mainitussa laissa säädetään.” Valtiovarainministeriö ehdotti vielä keväälle omassa esityksessään, että kulttuuritilojen investointiavustuksiin ja seuraintalojen korjausavustuksiin kohdennetaan 3,1 miljoonaa euroa. Nyt tähän ehdotetaan enää 2,1 miljoonaa euroa.  

Kuntaliitto pitää hyvänä, ettei esittävän taiteen ja museoiden valtionosuusmäärärahaan tehdä leikkauksia ensi vuonna. Myös indeksit (3,5 %) huomioidaan esityksessä.  

Liikunta- ja nuorisopalvelut    

Osana investointiohjelmaa hallitus ehdottaa liikuntapaikkojen korjausvelan purkuun ja segregoituneiden asuinalueiden yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien edistämiseen 15 miljoonaa euroa. Kuntaliitto pitää lisäystä kannatettavana ja hyvänä. On kuitenkin huomioitava, että liikuntapaikkarakentamisen avustuksista on hallituskauden aikana leikattu lähes saman verran avustusrahaa. Tämä lisäys palauttaa liikuntapaikkarakentamisen rahoituksen hallituskauden alun tasolle.  

Kuntaliitto kiittää hallitusta urheilutapahtumien suunnitelmallisen haun kehittämisestä. Tavoite siirtyä koordinoituun, vaikuttavaan ja pitkäjänteiseen suurtapahtumakokonaisuuteen on kannatettava. Urheilutapahtumat ovat kunnille merkittävä elinvoimatekijä ja aluetaloudelliset vaikutukset laajoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan liikuntatoimen budjetissa liikunnan ja urheilun suurtapahtumille on kuitenkin budjetoitu vähemmän määrärahoja, kuin vuonna 2026. Kuntaliitto katsoo, ettei tiettyjen hankkeiden nostaminen irralleen avustusjärjestelmästä ole tasavertaista muiden hankkeiden tai hakijoiden näkökulmasta. 

Hyvän hallinnon, ennakoitavuuden ja tasavertaisen kohtelun takaamiseksi Kuntaliitto toivoo, että myös nuorisotyön budjetin sisällä yksittäisten avustuskohteiden sijaan hyödynnetään ja kehitetään jo olemassa olevia rakenteita.  

Budjettiriihen ohessa hallitus ilmoitti lopettavansa alle 15-vuotiaiden somekiellon valmistelun. Kuntaliitto pitää päätöstä hyvänä. Jatkossa on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota ydinongelmien tunnistamiseen ja sääntelyn kohdistamiseen ns. somejäteille. Sosiaalinen media on nuorille tärkeä osallisuuden, kommunikaation ja viihteen väline, jota hyödynnetään myös laajasti nuorisotyössä.  

Hallinonaloja poikkileikkaavat teemat 

Ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä toiminta    

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta Kuntaliitto toteaa, että edelleen kasvava osuus peruspalveluiden valtionosuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (ns. hyte-kerroin) lisäosaan on positiivista ja malli on osoittautunut toimivan kuntien osalta ennen kaikkea ennaltaehkäisevää työtä kannustavana. Kuntaliitto pitää hyvänä, että mallin edelleen kehittäminen on saatu liikkeelle ja lisäosan kannustavaa roolia on talousarvionäkökulmasta ylläpidetty.  

Kuntaliitto ilmaisee omalta osaltaan kuitenkin huolensa talousarvioesitykseen sisältyvistä järjestöleikkauksista, joilla voi olla vaikutusta kuntien ja kuntalaisten hyödyntämien ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoamiseen, joihin kunnat ovat osaltaan nojautuneet. Sivistysvaliokunnan näkökulmasta tarkasteltuna vaikutukset kohdistuvat myös lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen. Kuntien taloustilanne ei mahdollista valtionhallinnossa tehtyjen leikkausten korvaamista. 

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvan terveyden edistämisen määrärahan osalta ohjelmakausi tulee päätökseen vuonna 2027. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että vastaavantyyppisiä toimintamalleja ylläpidetään jatkossakin, jotta ennaltaehkäisevää työllä saadaan painopistettä pois etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon korjaavista palveluista. Kuntaliitto on pitänyt hyvänä, että kyseinen ohjelma luotin heti alkuun kolmivuotiseksi, mikä on ollut hankkeiden näkökulmasta varsin onnistunut kokonaisuus. 

Yhdyspinnat 

Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö näyttäytyy valtion talousarviossa lähinnä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kirjauksissa. Muiden ministeriöiden osalta yhteistyön roolia ei ole nostettu kirjauksissa esiin, vaikka mm. Sivistystoimen osalta yhteistyö on varsine merkittävässä roolissa kansalaisten näkökulmasta.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että yhteistyötä tuetaan valtionhallinnosta (tai valtionhallinnon tasolla) erityisesti niillä osa-alueilla, joissa hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä ilmenee epäselvyyksiä ja haasteita.   Kuntaliitto peräänkuuluttaa myös yli hallituskausien ulottuvaa otetta kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön kehittämisessä. Kuntaliitto myös muistuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden asemaa itsehallinnollisina toimijoina, jotka toimivat yhteistyössä asukkaiden palveluista ja arjen sujuvuudesta huolehtien. 

Sivistyspalveluiden näkökulmasta kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä on keskiössä sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden keskinäinen toimivuus sekä etenkin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin liittyvät elintapaohjauksen kysymykset. Kuntaliitto korostaa etenkin tiedonsaannin ja –liikkuvuuden varmistamista tukemassa yhteistyötä. Lisäksi esimerkiksi nuorisotyössä on merkittäviä yhtymäkohtia hyvinvointialueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Susanna Huovinen                          
varatoimitusjohtaja         

Sami Niemi
erityisasiantuntija