HE 175/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027

Yleiset huomiot talousarvioesityksestä YM:n pääluokan luvun 35.20 (Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen) osalta 

Kuntaliitto kommentoi talousarvioesitystä asuntopolitiikan osalta kokonaisuutena ja yleisemmällä tasolla. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tuettujen, kohtuuhintaisten asuntojen uudistuotantoa sekä perusparantamista tarvitaan jatkossakin. Arviomme mukaan talousarvioesityksessä esitetyt korkotukilainavaltuudet näihin eivät riitä vastaamaan tarvetta. Tämä yhdistettynä vapaarahoitteisen asuntorakentamisen syvään lamaan, johon ei ole nousua näköpiirissä, voi johtaa pulaan kohtuuhintaisista asunnoista sekä korjausvelkaan asuntojen perusparannuksissa. Valtiolta tarvitaan jatkossakin selvää panostusta kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja sen perusparantamiseen. Keskeistä on valtion rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. 

Valtiontalouden heikon tilanteen takia tämän lisäksi valtion ja kuntien tulisi yhteistyössä löytää uusia säästö- ja rahoituskeinoja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja sen perusparantamiseen sekä jakaa sen riskejä. Tähän liittyen on hyvä muistaa, kuten esityksessä todetaan, että Suomen eri alueilla on hyvin erilaiset haasteet asuntopolitiikassa. Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan lisää asuntotuotantoa ja monipuolista asuntotarjontaa eri väestöryhmille. Väestöään menettävillä alueilla tarvitaan ratkaisuja vuokrataloyhtiöiden haasteisiin ja tyhjillään oleviin, huonokuntoisiin asuntoihin. Suurten investointien ja matkailupaikkakuntien kohdalla taas tarvitaan ratkaisuja nopeaan ei-pitkäkestoiseen tai kausittaiseen asuntopulaan. 

Uusina ratkaisuina on selvitettävä esimerkiksi kohtuuhintaisen asuntotuotannon yhtiöiden mahdollisuuksia käyttää kiinteistövarallisuuttaan mahdollisimman tehokkaasti uudistuotannon ja peruskorjausten rahoituksen vakuutena. Tähän liittyy esimerkiksi rajoitusten purkaminen ja tasauksen piiriin otettavien kohteiden laajentaminen. 

Haasteissa olevien kuntien vuokrataloyhtiöiden osalta olisi tarjottava tukea toiminnan tervehdyttämiseen, esimerkiksi purkuavustukset, avustukset yhtiön kokonaistilanteen selvittämiseksi ja avustukset yhtiöiden yhdistämisen selvittämiseksi. Lisäksi tarvittaisiin ratkaisuja purettavien kohteiden jäljellä olevien lainojen mitätöimiseksi. 

Osin näitä onkin jo talousarvioesityksessä esitetty ja Kuntaliitto kannattaa esityksiä (esim. purkuavustukset). Lisäksi olisi hyvä lisätä avustusmääräraha edellä esitetyille selvityksille. Tämä voisi olla hyvinkin kustannustehokasta ja tuoda merkittäviä säästöjä ja seurannaisvaikutuksia. 

Erityisryhmistä olisi tärkeä huomioida pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten lisäksi ikääntyneet. Ikääntyneitä asuu isossa määrin omakotitaloissa, ja tarve olisi kohtuuhintaiselle esteettömälle kerrostaloasumiselle lähellä palveluita. 

Asumisoikeusasuntojen uudistuotannon palauttaminen pienemmässä mittakaavassa ja erittäin harkittuihin sijainteihin olisi keino segregaation ehkäisyssä ja asumisoikeusasumisjärjestelmän vahvistamisessa sen kärsittyä viime vuosien muutoksista. Keskeistä on myös asuntotarjonnan monipuolisuus. 

Asumisneuvonnan avustus olisi tarpeen mitoittaa niin, että sen osuus ei jää marginaaliseksi kuntien kokonaiskustannuksista. Lisäksi asumisneuvontaa tullaan tarvitsemaan myös kokeilulain jälkeen. 

Asunnottomuuden ehkäisyyn tarvitaan erityisesti monialaista yhteistyötä, johon tarvitaan rahoitusta. 

Segregaatioriski on kasvanut merkittävästi useassa kaupungissa. Segregaation ehkäisyyn tarvitaan asuntopolitiikan lisäksi kokonaisvaltaista, monialaista yhteistyötä ja erilaisia toimenpiteitä. Tämän koordinointiin tarvitaan rahoitusta.  

Rakennusperinnön hoito 

Kuntaliiton näkemyksen mukaan talousarviossa esitetty avustus rakennusperinnön hoitoon ja kunnalle suojelumääräyksistä aiheutuviin korvauksiin on tarpeeseen nähden kovin pieni. Määräraha on tärkeä arvokkaan rakennusperinnön kunnossapidon kannalta. Rakennuskannan käyttö ja korjaaminen olisivat niiden parasta suojelua. Olisi myös hyvä arvioida alueidenkäyttölain, rakennusperinnön suojelusta annetun lain ja rakentamislain sääntelyn kokonaisuuden toimivuutta rakennusperinnön säilyttämisen ja kunnossapidon kannalta. 

Alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatio 

Kohdassa (35.) Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon: momentti ja sen määräraha 3.7 M€ ehdotetaan poistettavaksi. Kuntaliitto toteaa, että vuoden 2026 lopussa tilanne Ryhti-järjestelmän käyttöönoton osalta on kunnissa se, että alueidenkäyttölain, rakentamislain ja RYTJ-lain vaatimia kyvykkyyksiä on kehitetty avustuksen turvin aktiivisesti ja laajaalaisesti. Yksikään kunta ei kuitenkaan ole vielä siirtynyt Ryhti-järjestelmän käyttäjäksi sekä kaavoituksen että rakennusvalvonnan osalta. Ensimmäiset käyttöönotot tehdään vuoden 2027 aikana. Kuntaliitto esittää momentin säilyttämistä, mutta määrärahan pienentämistä puoleen (1.85 M€), kunnes kunnat ovat ottaneet Ryhti-järjestelmän käyttöön. Ryhti-järjestelmän arvokkain osa on itse tieto, joka välitetään Ryhti-järjestelmään jatkuvasti päivittyvinä tietovirtoina kunnista, joiden tehtäviin kaavoitus ja rakennusvalvonta kuuluvat.  
 

SUOMEN KUNTALIITTO 

Mirka Härkönen 
kehittämispäällikkö, asuminen

LIITE
Yleistä valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2027  

Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos painuu vuosina 2026–2027 lähelle nollaa. Toiminnan ja investointien rahavirta jää miljardiluokan alijäämän tuntumaan. Kriisikuntamenettelyyn on joutumassa lähivuosina useita, asukasluvultaan pieniä kuntia. Valtiovarainministeriön mukaan vaikeassa taloudellisessa asemassa on myös 100 000–300 000 asukkaan kuntakokoryhmä. 

Kuntien talousnäkymät heikkenevät tällä hetkellä korkean työttömyyden, palkkakustannusten nousun, investointipaineiden sekä valtion rahoitusleikkausten vuoksi. Kuntien taloudellisia lähtökohtia heiluttaa myös väestökehitys, sote-uudistuksen tasauserät sekä taloudellisen kasvun erilainen jakautuminen maan sisällä. 

Orpon hallituskauden saldo on kuntien kannalta vaatimaton. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita laajennettiin kuluvalla hallituskaudella yhteensä noin 150 miljoonalla eurolla ja kuntien tuloja lisättiin noin 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2027 Orpon hallituksen päätösten yhteisvaikutus on kuntataloutta heikentävä. Monet kunnille tärkeät uudistukset, kuten valtionosuusuudistus, kiinteistöverouudistus sekä normien keventäminen, pysähtyivät hallituskaudella poliittiseen kiistelyyn. 

Orpon hallituksen keskeisin kuntatehtävien laajennuspäätös liittyy oppimisen tuen uudistamiseen. Tehtävien laajennuksiin kohdistettu lisärahoitus ei kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä rahoitus ja tehtävistä aiheutuneet lisämenot mitoitetaan hallituskaudella yhtä suuriksi. Tällöin päätöksen yhteisvaikutus on kuntatalouden kannalta neutraali. 

Orpon hallituksen kuntien tuloja lisäävä noin +200 miljoonan euron nettovaikutus pohjautuu lähinnä maapohjan kiinteistöveron korottamiseen sekä sote-siirtolaskelman tarkentumiseen osoitettuun 277 miljoonan euron valtionosuuslisäykseen. Lisäysten ohella kuntien yleiskatteelliseen valtionosuuteen ohjattiin myös useita leikkauksia indeksijarrun, normien keventämisen, kasvutoimien rahoittamisen ja kotoutumiskorvausten tehostamisen nimissä. Leikkaukset lakisääteisten palvelujen turvaamiseen tarkoitettuun kuntien valtionosuusrahoitukseen ovat suora heikennys koulutukseen ja työllistämispalveluihin samaan aikaan, kun näitä palveluja uudistetaan rajusti. 

Kuntaliiton arvion mukaan työttömyyden hoidon palvelut ja kuntien työttömyysturvaan liittyvä uusi rahoitusmalli siirtyivät kuntiin vuonna 2025 noin 200 miljoonaa euroa alirahoitettuna. Kuluvan vuoden aikana työllisyysalueiden asiakasmäärät ja kuntien rahoittamat työttömyysturvamenot ovat vain lisääntyneet pitkäaikaistyöttömyyden kasvun myötä. TE-uudistukseen osoitettu valtion kompensaatio onkin jäämässä tänä vuonna noin 300 miljoonaa euroa alimitoitetuksi. Lisäksi Orpon hallituksen muut säästöpäätökset, kuten asumistuen ja työttömyysetuuksien leikkaukset, ovat lisänneet kotitalouksien toimeentulotuen tarvetta. Kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista nousee vuonna 2027 peräti 480 miljoonaan euroon. 

Kun Orpon hallituksen kuntapäätöksiin lasketaan mukaan myös edellisellä hallituskaudella päätetyn TE-palvelu-uudistuksen vaikutus niin valtion toimien yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta vuonna 2027 noin 250–300 miljoonaa euroa. Jos mukaan laskettaisiin myös vuoteen 2027 ulottuvat sote-siirtolaskelmien takaisinperinnät niin yhteisvaikutus heikentyisi entisestään. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että hallituksen virallisena tavoitteena on auttaa kuntia tasapainottamaan talouttaan.  

Valtion vuoden 2027 talousarviopäätökset heikentävät koko julkista taloutta

Julkisen talouden alijäämä kasvaa sekä vuonna 2026 että 2027. Alijäämää kasvattavat muun muassa väestön ikääntyminen ja lisäykset puolustushallinnon määrärahoihin, mutta myös useat muut julkisia menoja kasvattavat ja tuloja vähentävät päätökset. Talouskasvun vahvistumisen vaikutus julkiseen talouteen jää vielä rajalliseksi. 

Suomi on ollut tammikuusta 2026 lähtien EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä (EDP), jossa Suomen tulee rajoittaa nettomenojen kasvua vuosina 2026—2028. Tiukasta tavoitteesta huolimatta valtion vuoden 2027 talousarvio heikentää julkista taloutta (ml. sosiaaliturvarahastot) noin 0,35 miljardilla eurolla. Talousarvioesitykseen sisältyy menosäästöjä noin 0,9 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2026, mutta samaan aikaan verokevennykset sekä menojen ja investointien lisäykset painavat valtion budjetin yhteisvaikutuksen miinukselle. Tämä on huono lähtökohta tuleville julkisen talouden sopeuttamistavoitteille.