Teollisuuden perustutkinnon tutkintokokeilu

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua teollisuuden perustutkinnon tutkintokokeilun valmistelun tueksi. 

Teollisuuden perustutkinto muodostuisi kone- ja tuotantotekniikan sekä prosessiteollisuuden perustutkinnosta. Antavatko nämä tutkinnot riittävän pohjan teollisuuden monipuolisiin työtehtäviin vai pitäisikö kokeilussa hyödyntää myös muita tekniikan alan perustutkintoja?

Kone- ja tuotantotekniikan sekä prosessiteollisuuden perustutkinnot muodostavat lähtökohtaisesti varsin vahvan ja monipuolisen pohjan teollisuuden keskeisiin työtehtäviin. Näiden tutkintojen osaamissisällöt kattavat laajasti teollisuuden tuotantoprosessien, teknologioiden ja toimintaympäristöjen perusosaamista, jota tarvitaan useilla teollisuuden aloilla.

Kokeilun kannalta on kuitenkin perusteltua tarkastella myös sitä, voisiko jatkossa tekniikan alan yhteisiä osaamissisältöjä hyödyntää laajemminkin tekniikan alan perustutkinnoissa. Työelämän osaamistarpeet ovat yhä enemmän alakohtaisia rajoja ylittäviä, ja yhteiset perusosaamiset korostuvat erityisesti digitalisaation, automaation ja kestävän kehityksen edetessä. Perusopetuksen päättävillä ja myös vailla toisen asteen tutkintoa olevilla on yhä harvemmin tekniikan alan ammatteja yhdistävää perusosaamista kuten sähkötekniikan, metallialan ja mekaniikan perustietoja ja taitoja, joita kaikissa tekniikan ammateissa tarvitaan. Kokeilu tarjoaa hyvän mahdollisuuden arvioida, missä määrin tutkintorakenteita voidaan kehittää nykyistä joustavammiksi myös laajemmin kuin vain tässä mukana olevien tutkintojen osalta.

Millaisia mahdollisuuksia tai uhkia/riskejä mahdollisessa teollisuuden perustutkintokokeilussa tulisi huomioida

Mahdollisuuksia: 

• Tutkintorakenteiden joustavoittaminen siten, että ne vastaavat paremmin ja ketterämmin muuttuvan työelämän tarpeisiin.

• Mahdollisuus vahvistaa opiskelijoiden laaja-alaista perusosaamista ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan teollisuuden erilaisiin työtehtäviin.

• Ammatillisen koulutuksen saavutettavuuden parantaminen erityisesti alueilla, joilla koulutuksen järjestäjien resurssit ja opiskelijamäärät ovat rajallisia.

• Tutkintojen kokonaismäärän hallittu vähentäminen rakenteita kehittämällä, mikä tukee koulutusjärjestelmän selkeyttä ja kestävyyttä.

• Vahva tekniikan alan perustietojen ja -taitojen osaaminen luo hyvän pohjan ammattialakohtaiselle erikoistumiselle. Nuorella on valmistuessaan edessään 40–50 vuoden työura. Vahva perusosaaminen luo pohjan jatkuvalle oppimiselle, jatko-opinnoille sekä tarvittaessa myös alan vaihtamiselle. 

• Tekniikan alojen, nuorille usein vieraiden perustutkintojen osaajien saatavuutta voidaan turvata joustavoittamalla tutkintorakenteita siten, että opiskelijat aloittavat laajemmalla kokonaisuudella ja valitsevat osaamisalan myöhemmin opintojen aikana.

Uhkia ja riskejä:

• Liiallinen yleisluonteisuus, mikäli tutkinnon rakenne ei mahdollista riittävää syventymistä työelämän kannalta keskeisiin osaamisiin. Tätä riskiä voidaan hallita huolellisella sisältöjen suunnittelulla ja opintojen loppuvaiheen alakohtaisella suuntautumisella.

• Työelämän eri toimialojen erityistarpeiden jääminen liian vähälle huomiolle, mikäli joustavuus ei toteudu aidosti tutkinnon sisällä.

Kuntaliitto puoltaa teollisuuden perustutkintokokeilun aloittamista

Kuntaliitto kannattaa teollisuuden perustutkintokokeilua. Kokeilu on perusteltu ja ajankohtainen vastaus ammatillisen koulutuksen ja työelämän kohtaanto-ongelmiin sekä koulutusjärjestelmän rakenteellisiin haasteisiin. Kokeilu joustavoittaisi koulutuksen järjestämistä ja sen avulla voitaisiin parantaa koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta maan eri osissa. Erityisesti nyt suuren väestömurroksen aikana tarvitaan tämän tutkintokokeilun kaltaista rohkeutta tarkastella tutkintorakennetta sekä tehdä tarvittavia muutoksia. 

Ammatillisia perustutkintoja on tällä hetkellä 42, näistä tekniikan alan perustutkintoja on 16. Kuntaliiton näkemys on, että perustutkintojen osia tulisi voida toteuttaa tulevaisuudessa vielä joustavammin, jotta koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan teknisten toimialojen kehitykseen. Perustutkintojen rakenteita on tarpeen uskaltaa tarkastella laajemminkin myös muilla aloilla, että koulutus pystyy vastaamaan muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin nykyistä joustavammin. Samalla on kriittistä huolehtia ammatillisen koulutuksen saatavuudesta eri puolilla maata. Tutkintojen kokonaismäärän hallittu vähentäminen ja yhteisten osaamissisältöjen vahvistaminen tukevat tätä tavoitetta.

Kuntaliitto korostaa, että teollisuuden perustutkinto -kokeilu lisää kokeiluun osallistuvien koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia vastata alueen työelämän tarpeisiin. Kokeilussa ei siis poisteta tutkintorakenteesta mitään olemassa olevaa perustutkintoa. 

Teollisuuden perustutkinto -kokeilu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden selvittää, miten tutkintorakenteiden joustavoittaminen toimii käytännössä ratkaisuna edellä mainittuihin haasteisiin. Kokeilusta saatavat kokemukset ja arviointitiedot ovat arvokkaita myös ammatillisen koulutuksen tulevan kehittämisen kannalta laajemmin.

SUOMEN KUNTALIITTO

Susanna Huovinen                        Ilkka Eronen
varatoimitusjohtaja                       erityisasiantuntija