Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle 13.11.2026 (704/03.01.00/2026) Mari Sjöström, Minna Antila, Jarkko Lahtinen

Turvallinen lääkehoito -oppaan päivitys

Ovatko oppaan sisältö, rakenne ja keskeiset linjaukset selkeitä?

Kuntaliitto kommentoi opasta kuntien lakisääteisten tehtävien näkökulmasta. Kuntien näkökulmasta oppaan merkittävin osuus liittyy oppaan ”Osa III: Lääkehoito sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisissa toimintaympäristöissä”. 

Tukeeko opas lääkehoidon turvallisuuden johtamista ja esihenkilötyötä?

Kuntaliitto kommentoi opasta kuntien lakisääteisten tehtävien näkökulmasta. Kuntien näkökulmasta oppaan merkittävin osuus liittyy oppaan ”Osa III: Lääkehoito sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisissa toimintaympäristöissä”. 

Tukeeko opas lääkehoitosuunnitelmien laatimista, toimeenpanoa, seurantaa ja päivittämistä?

Kuntaliitto kommentoi opasta kuntien lakisääteisten tehtävien näkökulmasta. Kuntien näkökulmasta oppaan merkittävin osuus liittyy oppaan ”Osa III: Lääkehoito sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisissa toimintaympäristöissä”. 

Yleiset huomiot 

Kuntaliitto toteaa lääkehoito-oppaan päivittämisen olevan tarpeellista. Asia on ajankohtainen ja tärkeä. Lääkehoitoa koskevassa kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnoilla on tällä hetkellä monenlaisia haasteita ja epäselvyyttä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan, opas olisi tullut laittaa lausuttavaksi Kuntaliitolle sekä vähintäänkin osalle kunnista. Jatkovalmistelussa kunnat tulee osallistaa vielä valmisteluprosessiin esim. erillisen kuulemisen avulla. 

Kuntaliitto pitää viranomaisten välistä yhteistyötä tärkeänä lääkehoitoa koskevalla yhdyspinnoilla. Lääkehoitoon ja lääkkeiden antoon liittyvät hyvinvointialueisiin ja kuntien sivistyspalveluihin vaikuttavat ohjeistukset tulisi laatia opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä Opetushallituksen ja THL:n yhteistyönä. Laadinnassa tulisi tunnistaa konkreettiset kipupisteet ja esittää lainsäädäntöön perustuvia ratkaisuja, jotta informaatio-ohjaus olisi uskottavaa. Oppaassa tulee selkeästi käydä ilmi lakiin perustuvat tehtävät ja suositusluonteiset osuudet. 

Kuntaliiton mukaan oppaan laadinnan prosessiin tulisi kuulua viranomais- ja mahdollisten kustannusten vaikutustenarviointia. Ohjeistuksella ei tule luoda uusia hallinnollisia rakenteita tai tehtäviä suositusluonteisesti, jotka hämärtävät vastuiden jakautumista tai aiheuttavat kustannuksia. Oppaan mukaan lääkehoidon toteuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisissa toimintaympäristössä kuten varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa edellyttäisi kunnilta yleisesti ja erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjinä suunnitelmallisuutta ja vastuiden määrittelyä johdon ja henkilöstön tasolla. Kuntaliiton mukaan kunnille sysätään oppaassa varsin järeältä vaikuttavaa vastuuta.   

Kuntien näkökulmasta lääkehoitoon liittyvät haasteet kohdistuvat ennen kaikkea varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestämiseen. Tämän vuoksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät kaipaavat tietoa lainsäädännön velvoitteista ja ohjeistusta, jossa määritellään selkeästi lääkehoito sekä kuvataan vastuut ja työnjako. Tällä hetkellä lääkehoitoon liittyvät ristiriidat kuntien ja hyvinvointialueiden välillä syntyvät lainsäädännön epäselvyyksistä tai mahdollisista puutteista. 

Kuntaliitto on koonnut oheiseen listaan kunnista tulleita kysymyksiä, jotka tulisi ottaa huomioon oppaan jatkovalmistelussa: 

- Lääkehoidon koulutuksen järjestämisen vastuut ja tehtävänjako.

- Potilasvakuutuskeskuksen mukaan lääkehoidon osalta pitää olla potilasvahinkovakuutus voimassa. Pitääkö kunnilla ja muilla varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjillä olla potilasvahinkovakuutus?

- Vaativassa lääkehoidossa hyvinvointialueet ovat ehdottaneet kunnille terveydenhuollon ammattihenkilön palkkaamista erityisesti varhaiskasvatukseen. 

- Miten ratkaista tilanteet kunnissa, jossa lääkkeenannon luvansaanti takkuaa?

- Onko lääkehoito määritelty kasvatusta ja koulutusta koskevassa lainsäädännössä? 

- Mitä lakisääteisiä suunnitelmavelvoitteita kunnilla on lääkehoidon osalta?

- Miten toimia, jos kasvatus- ja opetushenkilöstö ei suostu lääkehoidon toteuttajiksi? 

Yhteistyöhön velvoittavat säännökset 

Oppaan laadinnassa ei ole riittävän selkeästi todettu, että kasvatusta ja koulutusta koskevaan lainsäädäntöön ei sisälly lääkehoitoa koskevaa sääntelyä. 

Lausunnolla olevan oppaan 3.4. kohdan Lääkehoidon osaamisen varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisissa toimintaympäristöissä mukaan lääkehoitoa toteuttaa ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka koulutukseen sisältyy tehtävän edellyttämä lääkehoidon koulutus, silloin kun tällainen henkilö on toimintaympäristössä käytettävissä. Kuntaliitto toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirryttyä hyvinvointialueille myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt siirtyivät kunnista hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin. Kasvatusta ja koulutusta koskevan lainsäädännön mukaiset tehtävät eivät lähtökohtaisesti edellytä, että kunnilla ja muilla kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjillä olisi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen ja osaamisen omaavaa henkilöstöä. 

Lausunnolla olevan oppaan 3.4. kohdan mukaan lääkehoitoa voi kuitenkin olla tarpeen antaa myös muun henkilön tehtäväksi lapsen, oppilaan, opiskelijan tai muun henkilön tarvitseman lääkehoidon turvallisen ja jatkuvan toteutumisen varmistamiseksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa lääkehoidon toteuttaminen ja tukeminen perustuu työntekijän suostumukseen. Lausunnolla olevan oppaan mukaan työntekijä voi osallistua asiakkaan lääkehoidon toteuttamiseen, kun tehtävä on asiakkaan lääkehoidon turvallisen ja jatkuvan toteuttamisen kannalta tarpeellinen ja seuraavat edellytykset täyttyvät: työntekijä suostuu lääkehoitotehtävään, työntekijälle on annettu tehtävän edellyttämä lääkehoidon koulutus, työntekijä on perehdytetty lääkehoitosuunnitelmaan sekä kyseisen henkilön lääkehoitoon, työntekijä on saanut käytännön opastuksen tehtävässä käytettäviin lääkkeisiin, lääkehoidon toteuttamistapoihin ja välineisiin, työntekijän tehtävän edellyttämä teoreettinen ja käytännön osaaminen on varmistettu ja työntekijällä on tarvittava lääkelupa. Kuntaliitto toteaa, että oppaassa on viitattu useisiin lainkohtiin, joissa säädetään kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän yhteistyövelvoitteista. Kuntaliiton käsityksen mukaan yleiset yhteistyötä koskevat säännökset eivät ole riittäviä määrittämään esimerkiksi kenen tehtäviin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa lääkehoitoa toteuttavan työntekijän kouluttaminen ja perehdyttäminen sekä teoreettisen ja käytännön osaamisen varmistaminen kuuluu. Kuntaliitto ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa arvioidaan tarkemmin, voidaanko asia jättää kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuksen varaan ja onko kyse sopimuksin ratkaistavissa olevasta asiasta. 

Varhaiskasvatus 

Kuntaliitto korostaa, että varhaiskasvatuksen perustehtävänä on lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus. Varhaiskasvatus ei ole terveydenhuollon toimintaympäristö, eikä oppaan soveltaminen saa johtaa tilanteeseen, jossa kunnille siirtyy tosiasiallisesti terveydenhuollolle kuuluvia tehtäviä tai vastuita.

Oppaassa tulee ehdotettua täsmällisemmin määritellä hyvinvointialueen, kunnan, palveluntuottajan, yksikön johdon sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän vastuut olemassa olevan lainsäädännön pohjalta. Erityisesti lääkehoidon osaamisen varmistamiseen, näyttöihin, lääkelupiin, konsultaatiotukeen ja koulutukseen liittyvät velvoitteet jätetään edelleen epäselviksi.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että hyvinvointialueille asetetaan nykyistä selkeämpi vastuu varhaiskasvatuksen tarvitseman terveydenhuollollisen asiantuntijatuen järjestämisestä. Tähän tulee sisältyä lääkehoidon suunnittelun, henkilöstön perehdytyksen, osaamisen varmistamisen ja konsultoinnin tuki.

Oppaassa esitetty lääkelupamenettely ja lääkehoidon suunnitelmakokonaisuus tulee suhteuttaa lääkehoidon todelliseen vaativuuteen. Luonnollista tietä annettavaa ennalta annosteltua lääkitystä koskevien menettelyjen ei tule muodostua hallinnollisesti raskaiksi tai sellaisiksi, että ne heikentävät henkilöstön saatavuutta tai vaikeuttavat palvelujen järjestämistä.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota myös varahenkilöjärjestelyihin. Oppaassa esitetyt vaatimukset voivat olla erityisen haastavia pienissä kunnissa, pienissä päiväkodeissa ja tilanteissa, joissa lääkehoitoa tarvitsevia lapsia on vähän, mutta lääkehoidon järjestämisen vaatimukset ovat laajoja. Oppaan tulisi paremmin tunnistaa kuntien erilaiset toimintaympäristöt ja mahdollistaa tarkoituksenmukaiset ratkaisut. Kuntaliitto muistuttaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne muuttuu 2030 mennessä siten että lastenhoitajien (lähihoitaja) määrä vähenee merkittävästi nykyisestä. Päiväkodeissa tulee 2/3 henkilöstöstä olla varhaiskasvatuksen opettajia tai varhaiskasvatuksen sosionomeja. Tämä tulisi huomioida oppaassa esitettyjen vaatimusten osalta. 

Tietosuojaan, kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvät vastuut edellyttävät myös täsmennystä. Oppaassa tulisi kuvata nykyistä tarkemmin, miten hyvinvointialueen terveydenhuollon tiedot ja varhaiskasvatuksen tiedonhallinta sovitetaan yhteen käytännössä.

Kuntaliitto esittää, että oppaassa täsmennetään vastuunjakoa, hyvinvointialueiden asiantuntijatukea sekä lääkehoidon osaamisen varmistamista koskevia käytäntöjä ennen oppaan lopullista hyväksymistä.

Keskeiset huomiot ja jatkovalmistelussa huomioitavat kokonaisuudet varhaiskasvatuksen osalta:

Vastuunjako jää osittain epäselväksi         

  • Oppaasta ei kaikilta osin ilmene, mikä vastuu kuuluu hyvinvointialueelle ja mikä kunnalle.    
  • Erityisesti lääkehoidon osaamisen varmistamisen, näyttöjen, lääkelupien ja asiantuntijatuen järjestämisen vastuita tulisi täsmentää

Hyvinvointialueen asiantuntijatuki on kuvattu liian yleisellä tasolla

  • Oppaassa ei määritellä, kuka käytännössä vastaa kuntien tarvitsemasta lääketieteellisestä tuesta.
  • Kunnat tarvitsevat nimettyjä yhteistyörakenteita ja selkeitä toimintamalleja.

Lääkelupamenettely ja lääkehoidon suunitelmakokonaisuus liian laaja

  • Erityisesti luonnollista tietä annettavan lääkityksen osalta menettelyjen tulee olla oikeassa suhteessa lääkehoidon riskiin.
  • Hallinnollisen kuormituksen lisääntyminen voi heikentää käytännön toteuttamiskelpoisuutta.

Varahenkilö- ja sijaisjärjestelyihin liittyy toteutettavuushaasteita

  • Kaikissa yksiköissä ei ole käytettävissä lääkehoitoon perehtyneitä työntekijöitä.
  • Haaste korostuu pienissä päiväkodeissa sekä harvaan asutuilla alueilla.
  • Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne muuttuu 2030 mennessä, jolloin lastenhoitajien (lähihoitajien) määrä vähenee merkittävästi 

Vaativan lääkehoidon toteuttaminen jää osin avoimeksi

  • Diabeteksen hoito, insuliinin annostelu, insuliinipumput, epilepsian kohtauslääkkeet sekä vaikeiden allergisten reaktioiden hoito edellyttävät valtakunnallisesti selkeitä käytäntöjä
  • Miltä osin niitä ei voi hoitaa varhaiskasvatuksen henkilöstön toteuttaman. Kunnissa ei enää ole omaa terveydenhuollon henkilöstöä.

Tietosuojaa ja kirjaamista koskevat käytännöt vaativat tarkennuksia

  • Oppaassa ei riittävästi kuvata tiedonkulun, rekisterinpitäjävastuiden ja dokumentoinnin käytännön toteutusta kunnan ja hyvinvointialueen välillä.

Yhdenvertaisuuden näkökulma tulee nostaa vahvemmin esiin

  • Oppaan toimeenpano ei saa johtaa siihen, että lääkehoitoa tarvitsevien lasten mahdollisuudet osallistua varhaiskasvatukseen vaikeutuva
  • Ratkaisujen tulee olla toteuttamis kelpoisia kaiken kokoisissa kunnissa.

Lääkehoito koulu- ja oppilaitosympäristössä 

Lääkehoito-oppaassa on todettu lähtökohtana, että sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisissa toimintaympäristöissä lääkehoitoa voidaan toteuttaa henkilön yksilöllisen lääkehoidon tarpeen perusteella osana muuta toimintaa.

Luvussa 3.8 käsitellään lääkehoitoa koulu- ja oppilaitosympäristössä. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että oppaaseen on sisällytetty oma osuus lääkehoidosta koulu- ja oppilaitosympäristöstä. 

Oppaan mukaan ”Kouluissa ja oppilaitoksissa noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolista lääkehoitoa koskevassa luvussa kuvattuja yleisiä periaatteita lääkehoidon vaativuuden arvioinnista, henkilöstön osaamisesta, perehdytyksestä ja osaamisen varmistamisesta sekä lääkehoitoluvan tarpeen arvioinnista”. 

Lääkehoito-oppaan luvussa 3.8 kuvataan hyvin yksityiskohtaisesti lääkehoitoon liittyvä kokonaisuus kouluissa ja oppilaitoksissa. Kuntaliiton mukaan opas jättää liian epäselväksi lakipohjan. Oppaasta ei pysty erottelemaan lain tuomat velvoitteet opetuksen ja koulutuksen järjestäjille tosiasiallisesti ja mikä osuus oppaasta on suositeltu toimintamalli yhteistyön edistämiseksi, jotta lääkehoito olisi oppilaalle/opiskelijalle turvallinen. 

Kuntaliitto muistuttaa, että perusopetuslaissa ei ole nimenomaista säännöstä kunnan tai muun opetuksen järjestäjän velvollisuudesta huolehtia oppilaan koulupäivän aikaisesta lääkehoidosta, mutta esimerkiksi lakisääteinen vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä edellyttää asian huomioimista yhdessä lapsen terveydenhoidosta vastaavan tahon ja huoltajien kanssa. Oppaan jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, ettei koulun henkilöstöllä ole terveydenhuollon osaamista tai ammattitaustaa. Henkilöstöä edustavat työmarkkinatahot ovat omissa ohjeistuksissaan korostaneet, ettei työnantaja voi määrätä esim. opettajaa lapsen lääkehoidon toteuttajaksi, koska se ei kuulu opettajan työtehtäviin. Kunta voi asettua hyvin hankalaan tilanteeseen, jos henkilöstö ei halua ottaa tehtäväkseen lääkehoidon toteuttamista. Tällöin suurin osa oppaassa esitetystä lääkehoitoa koskevasta toimintamallista muuttuu monilta osin mahdottomaksi järjestää, johtaa ja toteuttaa koulu- tai oppilaitosympäristössä. 

Kuntaliiton mukaan opas ei anna vastausta siihen, mikä viranomaistaho on vastuussa siitä, että koulu- ja oppilaitoshenkilöstölle olisi tarjolla lääkehoidon toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista koulutusta. Osa hyvinvointialueista on todennut, ettei kunnan henkilöstön kouluttaminen ja perehdyttäminen lääkehoitoon kuulu hyvinvointialueiden tehtävään. 

Kuntaliiton mukaan oppaan jatkovalmistelussa tulisi huomioida, että vain välttämätön lääkehoito tulisi toteuttaa koulu- tai oppilaitosympäristössä. Alaikäisen lapsen osalta oppaassa tulisi korostaa huoltajien ensisijaista vastuuta huolehtia lapsensa terveydenhoidosta ja mahdollisesta lääkityksestä. 

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Oppaassa todetaan, että aamu- ja iltapäivätoiminnassa lääkehoidon tukeminen voi liittyä samoihin tarpeisiin kuin koulupäivän aikana, mutta henkilöstö, tilat ja toimintatilanteet voivat poiketa koulun muusta arjesta. Myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa on huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on tieto lapsen lääkehoidon tarpeesta ja sovituista menettelyistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei lääkehoidon toteuttaminen perustu oletukseen siitä, että koulun aikaiset käytännöt siirtyvät automaattisesti toiseen toimintaympäristöön. 

Kuntaliitto totea yleisesti, että kunnat voivat monella tapaan järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa. Oppaassa ei ole tunnistettu, että oman toiminnan lisäksi kunnat voivat hankkia palvelua muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Tällöin kyse ei ole kunnan henkilöstöstä. On mahdollista, että lääkehoidon osaamista ei toiminnassa ole tarjolla eikä henkilöstövoimavarat tähän riitä. Ensisijaista olisi, että huoltajat arvioivat yhteistyössä lapsen terveydenhuollosta vastaavan tahon kanssa, onko lapsella edellytyksiä osallistua toimintaan vai ei silloin kun lääkehoito toimintaan osallistumisen aikana on välttämätöntä.

Vammaispalvelulain 24 §:n 6 momentin mukaan kunta voi tuottaa lyhytaikaista huolenpitoa siltä osin, kuin se on hyvinvointialueen ja kunnan tehtäväkokonaisuuksien toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Kuntaliitto ehdottaa, että jatkovalmistelussa opasta täydennetään siten, että se tunnistaa tilanteen. 

Lausuntokohtia: 2

Varsinaisen oppaan lisäksi lausuttavana on osana opasta lääkehoitosuunnitelman mallipohja. Sen osalta pyydämme lausuntoja erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

Tukeeko mallipohja lääkehoitosuunnitelman laatimista ja lääkehoidon periaatteiden, vastuiden ja toimintamallien kuvaamista?

Varhaiskasvatuksessa on tapana dokumentoida lääkehoitoon liittyvät asiat lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Nyt mallioppaista ei käy ilmi, voidaanko varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällyttää lapsen lääkehoito. Asiasta olisi hyvä todeta oppaassa, että lääkehoitosuunnitelma voi olla osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Susanna Huovinen
varatoimitusjohtaja

Mari Sjöström
erityisasiantuntija

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Kuntajuristi, et työskentele yksin!

Liity mukaan juristiverkostoon ja hyödynnä verkostotapaamiset työsi tukena.

Liity verkostoon!

Tule kuulolle Vartteja vapaa-ajasta –webinaareihin

Webinaarisarjassa käsitellään vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä koskevia teemoja, kuten liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, ja kirjastopalveluita sekä hyvinvointiasioita. 

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla

Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää