Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisopolitiikalla taas viitataan nuorten kasvu- ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamista.

Kuntien tulee toimintaa järjestäessään ottaa huomioon niin nuorisolain 2 §:n tavoitteet ja lähtökohdat kuin paikalliset olosuhteet.

Nuorisotyötä ja -politiikkaa järjestäessään kunnan tulee tehdä tarvittavaa yhteistyötä nuorten itsensä lisäksi heidän perheidensä kanssa. Lisäksi kuntien on tehtävä yhteistyötä muiden nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.

Avaa kaikki

Kuntien nuorisotyön järjestäminen

Nuorisotyö kuuluu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Nuorisolaissa säädetään, että kunnan tulee luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja nuorten omaehtoiselle toiminnalle järjestämällä palveluita ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa.  

Kunnat ovat keskenään erilaisia, ja ne voivat organisoida nuorisotyön palvelut monin eri tavoin. Ne voivat järjestää laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä. Kunnat voivat myös tuottaa itse järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut tai hankkia niitä muilta palvelujen tuottajilta. Kunnan viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa kunnan on käytettävä aina itse.  

Kuntien nuorisotyön palvelut

Lainsäädännössä ei määritellä kunnallisen nuorisotyön mahdollisia toimintamuotoja. Lain esitöissä todetaan, että kuntien nuorisotyön piiriin voivat kuulua esimerkiksi

  • nuorten kasvatuksellinen ohjaus,
  • toimitilojen ja harrastusmahdollisuuksien sekä
  • tieto- ja neuvontapalveluiden tarjoaminen,
  • nuorisoyhdistysten tukeminen,
  • liikunnallinen, kulttuurinen ja kansainvälinen nuorisotoiminta,
  • nuorten ympäristökasvatus,
  • nuorten työpajapalvelut ja
  • etsivä nuorisotyö.

Se, ettei kunnille erikseen määritellä järjestettäviä nuorisotyön ja -toiminnan muotoja, vahvistaa kuntien omia mahdollisuuksia paikallisiin olosuhteisiin sopivan työn ja toiminnan kehittämisessä. Sääntelyn väljyys luo tilaa uudenlaisille nuorisotyön muodoille sekä nuorisotyön uudistumiselle ajassa.

Kunnille vapaaehtoiset, mutta lakisääteiset nuorisotyön tehtävät

Etsivän nuorisotyön sekä nuorten työpajatoiminnan järjestäminen ovat kunnille vapaaehtoisia tehtäviä. Kun kunta päättää järjestää näitä palveluita, on niitä järjestettävä nuorisolain mukaisesti.

Kun kunta päättää järjestää etsivää nuorisotyötä, on sen nimettävä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsuhteessa oleva henkilö. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä myös hankkimalla palveluja nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, mutta silloinkin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat etsivän nuorisotyön palvelut järjestetään nuorisolaissa säädetyn mukaisesti.

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, useammat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö, kuten säätiö, yhdistys tai osakeyhtiö. Kun kunta päättää järjestää näitä palveluita, on niitä järjestettävä nuorisolain mukaisesti.

Nuorisopolitiikka ja sen toteuttaminen kunnassa

Nuorisotyön lisäksi kunta vastaa paikallisesti myös nuorisopolitiikan eli nuorten kasvu- ja elinolojen parantamisesta ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistämisestä. Nuorisopoliittisissa kysymyksissä paikallinen työ on usein sektori- ja organisaatiorajat ylittävää.

Kunnassa on oltava viranomaisten monialaisen yhteistyön suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Kunta voi toteuttaa verkoston itse tai yhteistyössä yhden tai useamman muun kunnan kanssa.

Kunnissa voi jo entuudestaan toimia muita monialaisia verkostoja, eikä nuorisolaissa säädettyä työtä varten tarvitse perustaa uutta verkostoa, jos kaikki tälle ryhmälle laissa säädetyt tehtävät on sisällytetty kokonaisuudessaan jonkin muun verkoston tehtäviin. Ryhmällä on kolme lakisääteistä tehtävää:

  1. kasvu- ja elinoloja koskevan tiedon kokoaminen, arvioiminen ja vieminen paikallisen päätöksenteon tueksi,
  2. nuorille suunnattujen palveluiden yhteensovittamisen edistäminen, palveluohjauksen kehittäminen sekä tiedonvaihdon sujuvoittaminen.
  3. yhteistyön edistäminen nuorisotoiminnan toteutumiseksi. Nuorisotoiminnalla tarkoitetaan nuorten itsensä luomaa ja tekemää toimintaa.

Ryhmän toiminnalla pyritään parantamaan nuorille suunnatun palvelujärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Verkostossa ei käsitellä yksittäisten nuorten asioita.

Verkoston kokoonpanoa ei säädellä, mutta tarkoituksena on, että siihen kuuluisivat tarpeen mukaan opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimien sekä työ-, poliisi- ja puolustushallinnon edustajat. Verkostoon voi lisäksi kuulua myös muita viranomaisia sekä edustajat nuorten työpajatoiminnasta ja etsivän nuorisotyöstä, mikäli näitä palveluita kunnassa järjestetään. Lisäksi yhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien sekä vuorovaikutusta seurakuntien, järjestöjen ja muiden nuorille palveluita tuottavien tahojen kanssa suositellaan.    

Kuntien nuorisotoimien voimavarat

Talous

Kunnat saavat nuorisopalvelujen järjestämiseen valtionosuutta, josta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009). Valtionosuus lasketaan kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden määriteltävän yksikköhinnan perusteella ja maksetaan vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Vuonna 2018 valtionosuus on noin 3,5 prosenttia nuorisotoimen käyttömenoista. Vuonna 2020 nuorisotyön yksikköhinta on 15 euroa, jonka perusteella kunnille maksettava valtionosuus on 4,46 euroa jokaista alle 29-vuotiasta kohti.

Valtionosuuden lisäksi kunnat voivat saada erillisiä valtionavustuksia esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan, nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämiseen sekä lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan. Nämä erikseen haettavat valtionavustukset noin 10 prosenttia kuntien nuorisotyöhön käyttämästä rahoituksesta. Näitä erityisavustuksia myöntävät aluehallintovirastot omien hakuaikojensa puitteissa.

Kuntien nuorisotoimen käyttötalous vuonna 2019 oli 234,3 miljoonaa euroa, josta nettokäyttömenot olivat 189,8 miljoonaa euroa. Keskimäärin kunnat käyttivät nuorisotyöhön 110 euroa jokaista alle 29-vuotiasta kohden, kun työhön saatavan valtionosuuden määrä on 4,4 euroa. Kuntakohtaiset panostukset vaihtelivat suuresti.  Nuorisotyön osuus kunnan nettokäyttömenoista oli keskimäärin 0,59 prosenttia.

Henkilöstö

Aluehallintoviraston kokoamien tietojen mukaan kuntien nuorisotyössä toteutui vuonna 2019 yhteensä 2 120 henkilötyövuotta. Tämä luku ei sisällä etsiviä nuorisotyöntekijöitä, nuorten työpajojen henkilökuntaa, projekti-, tunti- tai toimistotyöntekijöitä eikä oppisopimuksella työskenteleviä. Kunnallisen nuorisotyön eri tehtävissä toteutuu yhteensä noin 3 000–3 100 henkilötyövuotta, kun mukaan lasketaan myös nuoriso-, vapaa-aika- ja sivistystoimessa työskentelevät etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan henkilöstö. Heidän lisäkseen kuntien nuorisotoimissa työskentelee joukko projekti- ja tuntityöntekijöitä.  

Nuorisotilat ja muut toimintaympäristöt

Kunnallinen nuorisotyö on pitkään profiloitunut nuorisotiloilla tehtäväksi työksi. Viime vuosina nuorisotilalla tehtävä työ on kuitenkin siirtynyt uudenlaisiin ympäristöihin. Nuorisotila voi olla esimerkiksi pysyvä tai pop-up-tyyppinen tila kaupallisissa ympäristöissä, kuten kauppakeskuksessa tai liikenneasemilla. Nuorisotila voi sijaita myös koulussa, kirjastossa, sivistyspalvelukeskuksessa tai muussa monitoimitilassa.

Tiloilla tehtävän työn rinnalla on yleistynyt nuorisotyö muissa toimintaympäristöissä. Liikkuva ja jalkautuva työ mahdollistaa nuorisotyön tekemisen siellä missä nuoret ovat. Käytännössä tämä tarkoittaa työntekijöiden kulkemista lähiöihin, haja-asutusalueille, syrjäkylille, puistoihin, rannoille, urheilukentille, kauppakeskuksiin, julkisiin liikennevälineisiin, asemille, asuntoloihin tai kutsuntoihin.

Uudenlaisten toimintaympäristöjen ja liikkuvan työn lisäksi nuorisotyötä tehdään enenevässä määrin myös erilaisilla verkkoalustoilla. Digitaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan digitaalisen median ja teknologian hyödyntämistä osana nuorisotyötä. 

Lisätietoja:

Tilastokeskus.fi

Nuorisotilastot.fi

Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2019

https://www.avi.fi/web/avi/nuoriso

Kunnallisen nuorisotyön dokumentaatio -hanke

Suomen Kuntaliitto ry on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustuksen nuorisoalan valtakunnallisen toiminnan kehittämiseen. Vuosina 2021-22 toteutettavassa hankkeessa kehitetään kunnallisen nuorisotyön tiedontuotantoa.

Kunnallinen nuorisotyö on tavoittavuudeltaan ja laajuudeltaan suurin nuorisotyön toimintakenttä, mutta nykyisellään sitä koskeva tieto on sirpaleista ja osin puuttuvaa. Nuorisotyöstä tarvitaan monimuotoista tietoa, jonka avulla kunnissa tehtävää nuorisotyötä ja -toimintaa voidaan tehdä näkyviksi. Dokumentoinnin ja tilastoinnin avulla kunnallista nuorisotyötä voidaan johtaa paremmin tiedolla ja työn vaikuttavuutta ja arviointia voidaan vahvistaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Hankkeen tavoitteet

Kehittämishankkeessa luodaan kunnille maksuton dokumentaatiojärjestelmä eli sähköinen työkalu, joka vastaa kunnallisen nuorisotyön dokumentaatio- ja tilastointitarpeisiin. Hankkeen avulla vahvistetaan kunnallista nuorisotyötä koskevaa tiedontuotantoa. Järjestelmän avulla kunnat sanallistavat ja tilastoivat tekemäänsä nuorisotyötä, jolloin työstä on helpompi viestiä päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille.

Dokumentointijärjestelmän avulla kootaan tietoa paikallisesta nuorisotyöstä ja -toiminnasta sekä järjestämistä koskevista tunnusluvuista. Paikallisen tiedon pohjalta rakentuu kansallinen tieto nuorisotyön toimintaympäristöistä, työn sisällöistä ja kohderyhmistä sekä järjestämisestä. Tuotettavan tiedon avulla voidaan vaikuttaa nuorisotyön kehittämiseen, laatuun ja rahoitukseen sekä nuorten saamaan ja toteuttamaan palveluun. Järjestelmän avulla voidaan kertoa nuorisotyön resurssien käytöstä sekä nuorten kokemuksia saamistaan palveluista ja heidän toteuttamastaan toiminnasta.

Kohderyhmä

Järjestelmän käyttäjiksi ja tiedon tuottajaksi tavoitellaan kunnallisen nuorisotyön työntekijöitä, suunnittelijoita ja johtajia. Tavoitteena on, että järjestelmä on käytössä erikokoisissa kunnissa ympäri Suomen.

Järjestelmän aktiivisten käyttäjien lisäksi tuotettua tietoa hyödyntävät paikallisesti ja valtakunnallisesti toimivat asiantuntijat, tutkijat, virkamiehet, poliittiset päätöksentekijät sekä nuorisotyötä rahoittavat tahot

Kerättävät tiedot

Dokumentaatiojärjestelmä auttaa kuvaamaan kunnallista nuorisotyötä ja -toimintaa määrällisesti ja laadullisesti. Järjestelmään kirjataan missä, mitä ja miten nuorisotyötä tehdään. Toimintaa kuvaavan tiedon lisäksi kerätään tietoa kunnallisen nuorisotyön järjestämisestä ja sen käytössä olevista resursseista.

Paikallisen dokumentoinnin ansiosta syntyy valtakunnallisia vertailu- ja volyymitietoja. Monimuotoinen, erilaisissa ympäristöissä ja eri menetelmin paikallisesti tehtävä nuorisotyö ei sellaisenaan asetu valtakunnallisiin kehyksiin, vaan tätä varten tehdään erillistä määrittely- ja kehittämistyötä yhdessä kuntien kanssa. Kehittyvät valtakunnalliset tunnusluvut ovat hyödynnettävissä myös paikallisessa päätöksenteossa.

Järjestelmän aktiivinen käyttö tekee näkyväksi nuorisotyön ammattilaisten osaamista. Tiedon avulla voidaan nostaa esiin uusia ja kehittyviä käytänteitä. Kehittämisen tuloksia voidaan hyödyntää yksittäisissä kunnissa tai laajemmin koko nuorisotyön kentällä. Dokumentoinnin avulla tuotetaan tietoa myös nuorista, heidän omaehtoisesta toiminnastaan, osallisuudestaan ja luovuudestaan.

Yhteistyötahot

Järjestelmää kehitetään tiiviissä yhteistyössä eri kokoisten kuntien kanssa. Kunnilla on keskeinen rooli kerättävien tietojen määrittelyssä. Kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu järjestelmän paikallinen käytettävyys. Kunnilla on myös laaja edustus hankkeen ohjausryhmässä. Järjestelmän käyttöönoton myötä kuntien nuorisotyön henkilöstö vastaa tiedon tuottamisesta järjestelmään.

Kuntien ohella yhteistyötä tehdään aluehallintoviraston, nuorisotyön osaamiskeskusten sekä nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa.

Järjestelmän teknisestä kehittämisestä vastaa Vincit Oyj.

Hankkeen aikataulu

Dokumentaatiojärjestelmän kehittämistyö alkoi tammikuussa 2021. Järjestelmän ensimmäisen käyttöversion on tarkoitus olla kuntien käytettävissä loppusyksystä 2021. Kunnat perehdytetään järjestelmän käyttäjiksi ennen työkalun käyttöönottoa. Kunnat voivat liittyä järjestelmän käyttäjäksi omassa aikataulussaan.

Kehittämishanke jatkuu vuoden 2022 ajan, mutta Kuntaliiton tarkoituksena on luoda pidempiaikainen ja täydentyvä työkalu kuntien käyttöön. Kuntaliitto tarjoaa kunnille käyttäjätukea kehittämishankkeen ajan.

Tiina Pohjanen

Projektipäällikkö
Hyvinvointi ja sivistys -yksikkö
+358 9 771 2214, +358 50 562 5870
Vastuualueet
  • Kunnallisen nuorisotyön dokumentaatio -projekti
  • Kulttuurin kuntatietohanke - kuntien kulttuuritoiminnan tietoperusta

Ehdota nimeä uudelle dokumentaatiojärjestelmälle

Ehdota nimeä Kuntaliiton kunnallisen nuorisotyön dokumentaatio -järjestelmälle

Kuntaliitossa kehitetään kunnille maksuton dokumentaatiojärjestelmä eli sähköinen työkalu, joka vastaa kunnallisen nuorisotyön dokumentaatio- ja tilastointitarpeisiin. Dokumentointijärjestelmän avulla kootaan tietoa paikallisesta nuorisotyöstä ja -toiminnasta sekä järjestämistä koskevista tunnusluvuista. Syksyllä julkaistavalta järjestelmältä puuttuu vielä nimi.

Ehdota yksinkertaista ja ytimekästä nimeä uudelle järjestelmälle. Arvomme tuotepalkinnon kaikkien yhteystietojensa jättäneiden vastaajien kesken. Jos järjestelmän nimi valitaan ehdotusten joukosta, palkitsemme voittajaehdotuksen erillisellä tuotepalkinnolla. Jätä nimiehdotuksesi 4.6.2021 mennessä.

Kilpailu on päättynyt. 

Tiina Pohjanen

Projektipäällikkö
Hyvinvointi ja sivistys -yksikkö
+358 9 771 2214, +358 50 562 5870
Vastuualueet
  • Kunnallisen nuorisotyön dokumentaatio -projekti
  • Kulttuurin kuntatietohanke - kuntien kulttuuritoiminnan tietoperusta
tags