Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulutus

ammattikorkeakoulutus

Suomessa on 22 ammattikorkeakoulua opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla. Vuodesta 2015 lähtien em. ammattikorkeakoulut ovat olleet osakeyhtiöitä. Näiden lisäksi sisäasiainministeriön alaisuudessa toimii Poliisiammattikorkeakoulu sekä Ahvenanmaalla Högskolan på Åland. Valtaosassa ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöissä kunnat ovat omistajina tai osa-omistajina, eli kunnat ovat ylläpitäjiä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Muutamissa ammattikorkeakouluissa ovat yliopistot omistajina.  Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä konsernirakenteita on syntynyt usealla paikkakunnalla.

Omistajaohjauksen kautta  kunnilla on  mahdollisuus vaikuttaa mm. osaamistarpeiden mukaiseen alakohtaiseen ja määrälliseen koulutustarjontaan, strategisiin koulutusta koskeviin linjauksiin, painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin. Näin voidaan turvata ammattikorkeakoulun toiminta-alueella ja vaikutuspiirissä olevien kuntien elinvoimaisuus, osaavan työvoiman saanti ja suunnitella tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. 

Ammattikorkeakoulutoiminta edellyttää valtioneuvoston myöntämää toimilupaa. Siinä määritetään, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (pakolliseksi säädetty koulutusvastuu). Toimiluvassa määritetään myös, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (YAMK) ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa (vapaaehtoinen koulutustehtävä). Lisäksi toimiluvassa määrätään oikeudesta opettajankoulutuksen järjestämiseen. Samoin siinä määritellään ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli, joka voi olla suomi tai ruotsi. Tämän lisäksi opetus- ja tutkintokielenä voidaan käyttää jotain muuta kieltä.

Ammattikorkeakouluissa annettava koulutus

Ammattikorkeakoulutuksessa keskeistä on työelämälähtöisyys. Koulutuksella vastataan työelämän uusiutuviin haasteisiin ja tarpeisiin ja tuotetaan eri aloille niiden tarvitsemia osaajia ja asiantuntijoita. Ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli alueiden elinvoimaisuuden tukemisessa ja edistämisessä. Ammattikorkeakoulut kouluttavat ammatillisiin asiantuntijatehtäviin mm. tradenomeja, insinöörejä, rakennusmestareita, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, sosionomeja, restonomeja, muotoilijoita, poliiseja ja ammatillisia opettajia.

Ammattikorkeakouluissa järjestetään:

• ammattikorkeakoulututkintoon (AMK) johtavaa nuorten  ja aikuisille tarkoitettua koulutusta

• ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta

• avointa ammattikorkeakouluopetusta

• ammatillista opettajankoulutusta

• erikoistumiskoulutusta

•muuta täydennys- ja aikuiskoulutusta

Koulutusalat ja -ohjelmat

Ammattikorkeakoulujen tutkintoihin johtavissa koulutuksissa on kahdeksan koulutusalaa. Ne ovat vastaavat kuin ammatillisen toisen asteen koulutuksessa:

humanistinen ja kasvatusala,

kulttuuriala,

yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala,

luonnontieteiden ala,

tekniikan ja liikenteen ala,

luonnonvara- ja ympäristöala,

sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ja

matkailu-, ravitsemis- ja talousala.

Koulutusaloilla on yhteensä 43 perustutkintoa/ tutkintonimikettä. Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelmia on yli 170. Koulutusohjelmassa voi olla ammattikorkeakoulun määrittelemiä suuntautumisvaihtoehtoja.​ Ammattikorkeakoulut päättävät itse koulutuksen sisällöstä, opetussuunnitelmistaan ja koulutuksen toteuttamismuodoista.

Aikuiskoulutus ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella aikuisena ammattikorkeakoulututkintoon (AMK) tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) tähtäävässä koulutuksessa, tai suorittaa erikoistumiskoulutusta, osallistua täydennyskoulutukseen tai avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen.

Tutkintojen tasot

Ammattikorkeakoulututkinto (AMK) vastaa kandidaatin tutkintoa (alempi korkeakoulututkinto) ja kansainvälisesti bachelor’s degree -tutkintoa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) on nimensä mukaisesti ylempi korkeakoulututkinto (Master’s degree -taso), maisteritason tutkinto. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto yliopistoissa. (A 16.6.2005/426)

Opintojen laajuus

 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 210 op (3.5 vuotta), 240 op (4.0 vuotta) tai 270 op (4.5 vuotta), josta harjoittelua 30–85 op. Opinnot on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa (normiaika + 1 vuosi), opintojen laajuudesta riippuen 4.5, 5.0 tai 5.5 vuodessa.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinto-opinnot edellyttävät soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen hankittua vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60–90 opintopistettä. Kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät vuodesta puoleentoista vuoteen. Ylempiä AMK-tutkintoja on kaikilla koulutusaloilla, eniten sosiaali- ja terveysalalla.

Tutkintoon johtava korkeakoulutus on maksutonta EU/ETA-maista tuleville. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opintonsa aloittavilta on peritty maksu 1.8.2017 lähtien.

Kaikki ammattikorkeakoulut järjestävät avointa ammattikorkeakouluopetusta ja sitä tarjotaan kaikilla koulutusaloilla. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot muodostuvat ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaan perustuvista opintojaksosuorituksista. Ne voidaan myös sisällyttää tutkintoon, mikäli henkilö hakeutuu ja tulee hyväksytyksi varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi. Avoimiin ammattikorkeakouluopintoihin ei ole pohjakoulutusvaatimuksia.

Erikoistumiskoulutuksista on säädetty 31.12.2014 annetulla VN:n asetuksella (1438/2014). Erikoistumiskoulutuksen laajuus on vähintään 30 opintopistettä. Erikoistumiskoulutus vastaa työelämän ja yhdessä määrittämiin osaamistarpeisiin. Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Valtio rahoittaa erikoistumiskoulutuksen järjestämistä. Korkeakoulut voivat järjestää erikoistumiskoulutusta maksutta tai periä enintään 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohden.

Erikoistumiskoulutuksen järjestämisestä laaditaan sopimus. Sen syntyminen edellyttää, että sopijaosapuolina on enemmistö niistä ammattikorkeakouluista, jotka antavat ko. ammattikorkeakoulututkintoon ja tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta kyseisellä, erikoistumiskoulutusta koskevalla alalla.  Sopimukseen kirjataan työelämää edustavat tahot ja tapa, jolla ne ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn.

Ammatillinen opettajankoulutus on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville suunnattua koulutusta, joka tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden. Pääsyvaatimuksena ammatilliseen opettajankoulutukseen on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen oppilaitoksen opettajan virkaan. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua sekä muita opintoja. Ammatillista opettajankoulutusta järjestetään viidessä ammattikorkeakoulussa: Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, Hämeen ammattikorkeakoulussa, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, Oulun ammattikorkeakoulussa, Tampereen ammattikorkeakoulussa. Ruotsinkielistä ammatillista opettajankoulutusta järjestetään Åbo Akademissa.

Vuoden 2017 alusta ammatillinen opettajankoulutus on lisätty erikoistumiskoulutuksen aloihin. Tämä mahdollistaa työelämässä jo toimiville suunnatun koulutusmuodon entistä laajemman toteuttamisen.

Ammattikorkeakoulut voivat tarjota myös täydennyskoulutusta. Se järjestetään joko liiketaloudellisin perustein tai työvoimakoulutuksena. Täydennyskoulutukseen ei tule valtion rahoitusta. Työvoimakoulutuksen ohella täydennyskoulutusta ovat esimerkiksi yrityksille ja yhteisöille laaditut koulutus- ja kehittämisohjelmat, sekä avoimesti tarjolla olevat koulutusohjelmat kuten MBA-ohjelmat. Ammattikorkeakoulut voivat maksullisena täydennyskoulutuksena tarjota myös korkeakoulututkintojen osia.

Katso: www.Ammattikorkeakouluun.fi

Opiskelija- ja henkilöstömäärä

Ammattikorkeakouluissa opiskelee vuosittain noin 184 000 opiskelijaa, heistä 145 000 tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 

Henkilöstöä on ammattikorkeakouluissa yhteensä noin 9 500, josta lähes puolet opetushenkilöstöä,

 

Ammattikorkeakoulujen rahoitus

Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on vuodesta 2014 alkaen ollut indikaattoripohjaista, tuloksiin perustuvaa rahoitusta. Vuonna 2015 ammattikorkeakoulujen kuntarahoitusosuus, joka siihen asti oli 58,11 %, poistui ja rahoitusvastuu siirtyi valtiolle. Vastaavasti kuntien omarahoitusosuuksia nostettiin toisen asteen koulutuksessa (lukiot ja ammatillinen koulutus) ja aikuiskoulutuksessa.

Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus muodostuu laskennallisin perustein määräytyvästä perusrahoituksesta ja arvonlisäverokompensaatiosta. Perusrahoitus jakautuu ammattikorkeakoulujen kesken pääosin laskennallisesti suoritteiden perusteella.  Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa käytettävissä olevan perusrahoituksen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin avulla.

Rahoitusmalli on muuttamassa vuodesta 2021 alkaen. Malli on edelleen sataprosenttisesti tulossidonnainen nollasummapeli. Korkeakoulun rahoitus määräytyy mittaritulosten perusteella prosenttiosuutena valtion budjetissa päätetystä kokonaiskehyksestä. 

Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta 76 % perustuu Koulutus-osioon, 19 % tutkimus‐, kehittämis‐ ja innovaatiotoimintaan ja 5 % muihin  koulutus‐, tutkimus‐ ja  kehittämispolitiikan tavoitteisiin.

Koulutuskokonaisuus muodostuu seuraavista osista : 56 % suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, 9 % jatkuva oppiminen, 6 % työllistyminen ja työllistymisen laatu, 3 % Opiskelijapalaute ja 2 % Ammatillisessa opettajakoulutuksessa suoritetut opinnot.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kokonaisuus muodostuu 11% ulkopuolisesta tk-toiminnan rahoituksesta, 6 % suoritetuista ylemmistä  ammattikorkeakoulututkinnoista ja 2 % julkaisuista, taiteellisesta toiminnasta,  audiovisuaalisista aineistoista ja tieto‐ ja viestintäteknisistä ohjelmista. 

Strategiarahoituksen osuus on 5 %.