Seutukaupungit ja seutukaupunkiverkosto

Seutukaupungit ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia, mutta eivät maakuntien keskuksia. Seutukaupungit ovat sujuvan elämän keskuksia, joissa työn ja perheen sekä monipuolisen ja laadukkaan vapaa-ajan yhdistäminen on helppoa ja mutkatonta.

Elinvoimaiset seutukaupungit kehittävät koko Suomea. Ne ovat teollisen Suomen selkäranka ja vihreän siirtymän mahdollistaja. Seutukaupungit ovat alueidensa keskuksia ja tuottavat palveluita ympäröivälle alueelle.

Seutukaupungeissa on kaupunkikeskusten palvelut. Samalla ne turvaavat palveluverkkoa laajalla alueella kaupungin rajojen ulkopuolellakin.

Seutukaupungeissa on monipuolisia asumisen mahdollisuuksia kohtuullisin kustannuksin sekä väljyyttä elämiseen. Ne tarjoavat kaupunkitason harrastus- ja virkistysmahdollisuudet elävän maaseudun ja luonnon ympäröiminä.

Kysely: Seutukaupunkeihin suunnitteilla kymmenien miljardien investoinnit – siirtymä energia- ja digitaalisen infrastruktuurin investointeihin on tapahtunut nopeasti

Seutukaupunkiverkoston investointikysely kertoo merkittävästä meneillään olevasta siirtymästä perinteisen teollisuuden investoinneista kohti puhtaan energian ja digitaalisen infrastruktuurin investointihankkeita. Datakeskukset ovat ylivoimaisesti merkittävin uusi investointikokonaisuus. Euromääräisesti tunnistettujen hankkeiden yhteenlaskettu määrä nousee kymmeniin miljardeihin euroihin.

Seutukaupunkien investointinäkymä vuoteen 2035 osoittaa, että investointitarjonta ei enää perustu pelkästään perinteiseen teollisuuteen, vaan keskittyy erityisesti datakeskuksiin, vetytalouteen sekä puhtaan energian tuotantoon. Kyselyaineistossa mm. Kalajoki, Salo, Forssa, Tornio, Kristiinankaupunki, Kemi, Iisalmi ja Kannus näyttäytyvät näiden uusien suunniteltujen suurinvestointien keskittyminä.

Yli kolme neljästä kyselyyn vastanneesta seutukaupungista arvioi investointiympäristönsä hyväksi tai erittäin hyväksi. Vastaukset osoittavat, että seutukaupungeissa on käynnissä ja suunnitteilla mittava joukko uuden talouden investointeja, joilla on toteutuessaan merkittävä vaikutus Suomen kasvuun, työllisyyteen ja puhtaaseen siirtymään.

Lue lisää kyselystä

Tutustu Seutukaupunkien uutishuoneeseen STT-palvelussa

Puheenjohtajiston mielipidekirjoitus: Seutukaupungit ansaitsevat paikkansa kuntarakennekeskustelussa

Kun seutukaupunki voi hyvin, myös sitä ympäröivä alue voi hyvin, kirjoittavat Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto, Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi ja Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen.

Lue teksti

Seutukaupunkiverkoston toiminnassa mukana ovat

Akaa, Alajärvi, Alavus, Forssa, Haapajärvi, Hamina, Heinola, Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Jämsä, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Laitila, Lapua, Lieksa, Lohja, Loimaa, Loviisa, Mänttä-Vilppula, Nivala, Nurmes, Oulainen, Paimio, Parainen, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Raahe, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Somero, Suonenjoki, Tornio, Uusikaupunki, Valkeakoski, Varkaus, Viitasaari, Ylivieska, Ähtäri sekä Äänekoski.

Mikä Seutukaupunkiverkosto?

Seutukaupunkien muodostama verkosto toimii aktiivisesti kumppanina kaupunkiensa palveluiden, tutkimuksen ja yritystoiminnan kehittämisessä ja edunvalvonnassa.

Seutukaupunkiverkosto tarjoaa kumppaniverkoston tulevaisuuden alue- ja kaupunkipolitiikkaa tukevien älykkäiden ja kestävien ratkaisujen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Verkosto tukee jäsentensä edellytyksiä uudistua ja luoda kestävän kehityksen mukaista kasvua, alueen identiteetti ja kulttuuri huomioiden.

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtajisto:

Maria Sorvisto, Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Ylivieska

Jari Kesäniemi, Seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtaja ja Forssan kaupunginjohtaja

Emilia Savolainen, Seutukaupunkiverkoston 2. varapuheenjohtaja ja Pieksämäen kaupunginjohtaja