Kunnat sopeuttaneet talouttaan määrätietoisesti

(Kuntaliitto tiedottaa 12.2.2014) Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu.

Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta.

– Tulos on merkittävä. Kunnilta on vaadittu suurta määrätietoisuutta tuloksen aikaansaamiseksi, sillä kuntien valtionosuuksia leikattiin viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa. Verotuksen kertaluonteisten tuloerien lisäksi tulokseen on vaikuttanut kuntien oma-aloitteinen, tiukka taloudenpito, analysoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla.

Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys.

Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille.

– Tilinpäätösten vuoden 2013 ennakkotietoja tarkasteltaessa on huomioitava, että vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden 1997. Näin ollen tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle, muistuttaa Mäki-Lohiluoma. 

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvussa

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia.

Yhteenlaskettu vuosikate riitti poistoihin vain seitsemässä Manner-Suomen maakunnassa. Muissa yhdessätoista maakunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Kanta-Hämeessä oli korkein vuosikate suhteessa poistoihin, 131 prosenttia, pienin vuosikate suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 pro-senttia.

Vuosikatteen riittävyys poistoihin nähden parani kaikissa kuntakokoluokissa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate suhteessa poistoihin oli korkein 10 000–20 000 asukkaan kunnissa, 115 prosenttia, ja alhaisin 40 000–100 000 asukkaan kunnissa, 84 prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa, 1 813 euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski-Pohjanmaalla, 4 752 euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2 553 euroa/asukas.

Eri kuntakokoluokissa lainakannat asukasta kohti olivat melko tasaisia. Alhaisin lainakanta oli

2 000–6 000 asukkaan kunnissa, 2 069 euroa asukasta kohti. Kahdessa suurimmassa kuntakokoluokassa lainakanta asukasta kohti oli yli 2 700 euroa.

Pahin ei vielä ole ohi

Vaikka tilanne parantui edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet.

– Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Tämä johtaa paineisiin korottaa kunnallisveroprosentteja, ennakoi Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

KT Kuntatyönantajien joulukuussa 2013 tekemän kyselyn mukaan kunnat tulevat sopeuttamaan henkilöstömenoja noin 600 miljoonalla eurolla tänä vuonna.

Kuntaliiton hallituksen viime viikolla linjaama kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia vero- ja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi.

– Kuntaliitto arvioi, että vuonna 2014 kuntien verotulojen kasvu jää alle toimintamenojen kasvun, sanoo Mäki-Lohiluoma.

Kuntien veropohjaa tulee Kuntaliiton mielestä laajentaa kiinteistöverotusta kehittämällä. Kuntien määrä-aikaisesti korotettu yhteisövero-osuus tulee vakiinnuttaa pysyväksi ja mahdollisimman suuri osa verovähennyksistä tulee rahoittaa valtionverosta. Osa pääomaverotuksen tuotosta tulee siirtää kunnille ja lisäksi tulee selvittää ajoneuvo- ja liikenneverotuksen tuoton osittaista siirtoa kunnille.

– Ratkaisevan tärkeää on, että veroperusteiden korvaamista täysimääräisesti kunnille jatketaan, kuten maan kolme viimeisintä hallitusta ovat tehneet.

Maan hallituksen linjauksen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä siten, että vuoden 2017 toimintamenot vähenevät miljardilla. Kunnille päätetyt tehtävien ja velvoitteiden lisäykset on arvioitava uudelleen. Kunta- ja sote-rakenneuudistukset on toteutettava kuntia kuullen ja alueelliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätietoja:

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, p. 050 364 7883 
Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, p. 0400 486 043
Ilari Soosalu, johtaja, kuntatalous, p. 050 371 2999
Reijo Vuorento, apulaisjohtaja, p. 050 667 41
Minna Punakallio, pääekonomisti, p 040 751 5175
Jari Vaine, erityisasiantuntija, p. 050 562 7687

 

Lisää aiheesta

Tagit