Kuntauutinen, julkaistu 16.9.2016

Kiky vaikuttaa kuntatalouteen heti vuoden 2017 alusta

Valtion vuoden 2017 talousarvioesityksen antamisen yhteydessä 15. syyskuuta julkaistiin myös kuntatalousohjelma vuosille 2017–2020. Ohjelma kuvaa hallituksen kuntiin kohdistuvia toimenpiteitä ja niiden taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen. Vaikutuksia on arvioitu myös kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta.

– Ohjelman ehkä merkityksellisin ”pihvi” on päivittyneessä kuntatalouden kehitysarviossa, jossa yhdistyy yleisen talouskehityksen, väestö- ja muiden toimintaympäristönmuutosten sekä hallituksen kuntatalouteen kohdistuvien päätösten vaikutus. Jos kuntatalouden kehitys ei ole kuntataloudelle asetettujen tavoitteiden mukaista, hallituksen tulee tehdä seuraavassa kehysriihessä lisäpäätöksiä kuntatalouden sopeuttamiseksi, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.

– Hyvä esimerkki tästä on hallitusohjelmassa sovittu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusmahdollisuus, jota kunnat eivät ole ottaneet vielä täysimääräisesti käyttöön. Tämän vuoksi hallitus pohtii tulevassa kehysriihessä keinoja, joilla kuntatalouteen saadaan 130 milj. euron lisätulot. Yksi mahdollisuus on säätää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluille vähimmäismaksurajat.

Punakallio arvioi, että tuore kuntatalouden kehitysarvio on aikaisempaa ennustetta myönteisempi, sillä se sisältää lukuisia sopeutusoletuksia erityisesti hallituksen toimista johtuen. Siten esimerkiksi päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistusten oletetaan tuottavan kuntien menoihin 125 miljoonan euron säästön jo ensi vuonna.

– Myös kilpailukykysopimuksesta valuu kuntatalouteen suuria muutoksia jo ensi vuonna. Sosiaalivakuutusmaksujen alentamisen, lomarahojen leikkaamisen ja vuosityöajan pidentämisen seurauksena kuntatyönantajan työvoimakustannusten oletetaan pienenevän lähes 700 miljoonalla eurolla. Tästä vuosityöajanpidennyksen oletetaan tuovan kassaan 93 miljoonaa euroa.

Vaikka kuntatalouden kokonaismenot kehittyvät tulevina vuosina erittäin vaimeasti, myös kokonaistulot laahaavat. Hallituksen sopeutustoimien ja kilpailukykysopimuksen perusteella leikataan valtionosuuksia useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Sen lisäksi kuntien tulopohjaa nakertavat hidas talouskasvu ja kasvavat verovähennykset. Verovähennyksiä lisäävät erityisesti palkansaajien nousevat sosiaalivakuutusmaksut, jotka syövät kuntien veropohjasta ensi vuonna 356 milj. euroa. Tätä aukkoa ei kompensoida kunnille muiden veroperustemuutosten tapaan.

Kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan kuntatalous on lukuisista haasteista huolimatta kuitenkin saavuttamassa hallituksen sille julkisen talouden suunnitemassa asettaman tavoitteen. Sen mukaan paikallishallinnon nettoluotonanto eli kokonaistulojen ja kokonaismenojen (ml. investoinnit) erotus saa olla vuonna 2019 korkeintaan -0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Haastavat tulevaisuudennäkymät ja hallituksen tavoitteen saavuttaminen edellyttävät kunnilta omien sopeutustoimien sinnikästä eteenpäinviemistä ja sitä, että hallituksen kehitysarvion sisään leipomat säästömahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Jos näin ei käy, kuntien kehitysarvio repeääkin odotettua huonommaksi, Punakallio toteaa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.