Uimarannat ja -hallit sekä muut urheilupaikat

Kunnan järjestyssäännöt eivät ole sitovia vaan suuntaa antavia

Uimari

Uimakauden alkaessa tahdomme nostaa esiin kolme eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä, jotka kaikki koskevat perusoikeuksien turvaamista kuntien uimahalleissa ja -rannoilla tarjottavien palvelujen yhteydessä.

(Vuoden 2016 teksti tarkistettu toukokuussa 2018.)

Mitä ranneke kertoo kantajastaan?

Ratkaisussaan 3514/4/11 (11.12.2012) oikeusasiamies otti kantaa siihen, miten rannekkeita käytetään kuntien uimahalleissa. Kyseisessä uimahallissa käytettiin viittä eri väristä ranneketta. Punaisen rannekkeen saivat alennettuun pääsymaksuun oikeutetut asiakkaat, ts. lapset, varusmiehet, eläkeläiset, vammaiset ja peruspäivärahaa saavat työttömät. Kunnan mukaan oli perusteltua antaa näille erityisryhmille oman väriset rannekkeensa valvonnan vuoksi ja siksi, että lipunmyynnin kustannukset tällä tavoin voitiin minimoida.

Oikeusasiamies katsoi päätöksessään, etteivät kunnassa esitetyt perusteet muodostaneet laillisia perusteita kyseessä olevien erityisryhmien erilaiselle kohtelulle. Oikeusasiamies tähdensi lisäksi, että punaisen rannekkeen käyttö oli ristiriidassa henkilötietolain säännösten kanssa, sillä erityisrannekkeet paljastivat salassa pidettävää tietoa niitä kantavista henkilöistä. Oikeusasiamies muistutti, että vaikka esimerkiksi tiedot iästä eivät sinällään ole salassa pidettäviä, nekin kuuluvat yksityiselämään ja siten suojattaviin tietoihin.

Tapauksesta vedettävä johtopäätös on, että eri värisiä rannekkeita tai muita ulkoisia merkintöjä ei saa käyttää siten, että niiden käytön kautta paljastuu salassa pidettäviä tietoja. Myös kunnan palveluja käyttävien henkilöiden yksityiselämään liittyvien tietojen paljastamista tulee välttää.

Hyvä hallintoa noudatettava myös uimahallin porttikieltojen osalta

Ratkaisu 2720/4/11 (18.12.2012) koski porttikieltoa kunnan uimahalliin. Uimahallin asiakas oli saanut henkilökunnalta porttikiellon, kun hän oli uimahallin saunassa kovaäänisesti puhunut uskonnosta tavalla, joka uimahallin henkilökunnan mukaan häiritsi muita asiakkaita. Henkilöä oli ennen porttikieltoa kielletty häiritsemästä uimahallin muita asiakkaita.

Oikeusasiamies katsoi päätöksessään, että uimahalli oli päätöksellään rajoittanut kyseisen henkilön uskonnonvapautta. Jotta perusoikeuksia voidaan rajoittaa, rajoittamiseen on oltava hyväksyttävä syy. Sellaista ei tässä tapauksessa ollut. Lisäksi yksilön vapautta rajoittavia päätöksiä tehtäessä on noudatettava hyvää hallintoa. Tässä tapauksessa kyseessä ollutta henkilöä ei oltu kuultu ennen päätöstä porttikiellosta. Asiaa ei oltu selvitetty tarpeeksi eikä muodollista muutoksenhakukelpoista päätöstä siten oltu tehty. Menettely ei näin ollen täyttänyt hyvän hallinnon kriteereitä.

Johtopäätös tästä tapauksesta oli, että hyvän hallinnon kriteerit on täytettävä myös silloin, kun päätös koskee yksilön oikeutta käyttää kunnan palveluja. Mikäli rajoituksista aiheutuu, että henkilön perusoikeuksia rajoitetaan, päätökseen on myös oltava erityinen syy.

Jos kunta päättää porttikiellosta tai kiellosta käyttää uimahallin palveluja, sen on noudatettava hyvää hallintotapaa. Ennen päätöstä osallisia on kuultava ja asia on selvitettävä. Päätös on perusteltava ja siihen on liitettävä muutoksenhakuohjeet.

Kunnan järjestyssäännöt eivät ole sitovia, vaan suuntaa antavia

Ratkaisuissa 2504/4/10​ ja 2515/4/10 (18.12.2012) asia koski valokuvausta yleisellä uimarannalla. Kunnan uimahallien ja -rantojen yleisten järjestyssääntöjen mukaan henkilökunnan järjestys- ja turvallisuusohjeita on noudatettava. Henkilökunta oli antanut ohjeen, jonka mukaan valokuvaus oli sallittua ainoastaan uimahallin tai -rannan valvojan erityisluvalla. Ohjeen mukaan kuvien julkaisemiseen tarvittiin lisäksi kirjallinen lupa.

Oikeusasiamies muistuttaa päätöksessään, että kunnan järjestyssäännöt eivät lain mukaan ole sitovia, vaan ainoastaan suuntaa antavia. Laki ei anna kunnalle oikeutta antaa sitovia turvallisuus- ja järjestyssääntöjä urheilupaikkoja tai muita yleisiä alueita varten. Tämän vuoksi järjestyssäännöt voivat olla korkeintaan suuntaa antavia. Myöskään ohjeet eivät näin ollen voi olla sitovia, vaan ainoastaan suuntaa antavia.

Ohjeen asiasisällöstä oikeusasiamiehellä ei ollut mitään huomautettavaa, koska se toisaalta suojasi yksityiselämää, mutta oli toisaalta myös joustava.

Johtopäätös tapauksesta on, että kunnan urheilupaikkojen ja muiden yleisten alueiden järjestyssäännöt eivät ole sitovia, vaan suuntaa antavia.

Ida Sulin

Etunimi
Ida
Sukunimi
Sulin
johtaja

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2467
Kännykkä
+358 50 357 8527
Vastuualueet
  • kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
  • hallintomenettely
  • julkisuus ja tietosuoja
  • kielilaki
  • tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat
EU- ja kansainväliset asiat; Kuntaliiton lakimiehet; Lakiyksikön hallintolakimiehet
tags