Kyselytuloksia varhaiskasvatuksesta: Kuntalisän maksu vähentynyt, palvelusetelin käyttö lisääntynyt

Aiempaa harvempi kunta maksaa lasten kotihoidon tuen kuntalisää, selviää Kuntaliiton kyselystä. Sen sijaan palvelusetelin käyttö varhaiskasvatuspalveluissa on lisääntynyt.

Kuntalisää maksetaan nyt 60 (23 %) kyselyyn vastanneesta kunnasta ja sen käyttöönottoa suunnitellaan kahdessa kunnassa. Vuoden 2014 kyselyssä kuntalisää maksoi 85 kuntaa, mikä oli 30 prosenttia tuolloin kyselyyn vastanneista.

Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan useimmin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa yli 40 prosenttia kunnista maksaa kuntalisää. Vähiten kuntalisää maksetaan alle 5 000 asukkaan kunnissa.

– Kotihoidon tuen kuntalisällä kunnat voivat ohjata perheitä valitsemaan erityisesti pienten lasten osalta lapsen hoitaminen kotona. Kuntalisän maksaminen on vähentynyt merkittävästi aikaisempiin kyselyihin verrattuna. Tulevaisuudessa kotihoidon tuen käytössä voi tapahtua merkittäviäkin muutoksia mahdollisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotusten jälkeen, varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen toteaa.

Kuntalisän suuruus oli vuonna 2016 keskimäärin 152 euroa/lapsi. Lisän suuruuden vaihteluväli oli alle 3-vuotiaasta lapsesta 72–252 euron välillä kunnasta riippuen.

Niistä kunnista, joissa kuntalisää maksettiin, kolmannes arvioi että kuntalisän maksamisella on ollut vaikutusta varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään. Lähes 51 prosenttia arvioi kuitenkin, ettei kuntalisän maksamisella ole merkittävää vaikutusta perheiden päivähoitovalintoihin.

 

Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 109 kunnassa (43 %) ja sen käyttöönottoa suunnitellaan kyselyn perusteella yhdessä kunnassa.

Kuntalisän suuruus vaihtelee kokopäivähoidossa 50–860 euroa välillä hoitomuodosta riippuen. Lisän suuruuteen voivat vaikuttaa hoitomuodon ja vanhempien tulojen lisäksi lapsen ikä sekä hoitoaika.

Palvelusetelin ohjaavaan vaikutukseen uskotaan

Kyselyyn vuonna 2016 vastanneista kunnista 48 kuntaa (19 %) ilmoitti, että kunnassa on käytössä palveluseteli varhaiskasvatuspalveluissa. Palvelusetelin käyttöönottoa suunnitteli 16 kuntaa (6 %).

– Palvelusetelin käyttö on selvästi lisääntymässä. Vuonna 2012 palveluseteli oli käytössä vain 25 kunnassa ja 23 kuntaa suunnitteli sen käyttöön ottamista. Vuoden 2014 kyselyn mukaan 38 kunnassa oli palveluseteli käytössä varhaiskasvatuksessa ja 24 kuntaa suunnitteli sen käyttöönottamista. Nyt palveluseteli on käytössä 48 kunnassa.

Niissä kunnissa, joissa palveluseteli on käytössä, selvästi yli puolet (64 %) katsoi palvelusetelillä olevan vaikutusta kunnallisen varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään.

– Positiivisina vaikutuksina nähtiin kunnallisten hoitopaikkojen kysynnän vähentyminen, ja perheille tarjolla olevien vaihtoehtojen lisääntyminen. Setelin käytön koetaan helpottavan myös tulevien investointien tarvetta, koska kunnan ei tarvitse investoida uusiin päiväkoteihin. Palveluseteli on täydentänyt kunnallisia päivähoitopalveluja ja lisännyt yksityisen päivähoidon osuutta, mikä on vähentänyt päivähoitojonoja.

Tietoa kyselystä ja varhaiskasvatuksesta

Kuntaliitto selvitti alkuvuodesta 2016 Manner-Suomen kunnille suunnatulla kyselyllään varhaiskasvatuksen tilaa kunnissa.

Kyselyllä kartoitettiin hallintoa, kuntalisiä ja perusteita niiden maksamiseen, palvelusetelin käyttöä varhaiskasvatuksessa, subjektiivisen oikeuden rajaamista sekä aikuisten ja lasten suhdeluvun muutosta. Kyselyn ensimmäinen osa julkaistiin 9. maaliskuuta.

Kyselyyn vastasi Manner-Suomen kunnista 86 prosenttia (256 kuntaa).

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.