Kuntaliiton kuntatalousyksikön kommentit lopussa

Sitralta uusia mahdollisuuksia investoida yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen vaikuttavuuteen

​SIB auttaa hankkimaan tuloksia

Kuntatalouden työkalupakkiin on tarjolla uusi väline: tulosperusteinen rahoitussopimus. Se mahdollistaa hyvinvoinnin luomisen ennakoivasti, tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti – ilman kunnan omaa taloudellista riskiä. Pari käytännön hanketta on jo hyvässä vauhdissa ja ensimmäisiä tuloksiakin saatavilla: työhyvinvointia edistävän sopimuksen vaikuttavuustulos oli odotettua parempi. 

Tulosperusteinen hankinta tuo uudella tavalla yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita.  Englanninkielisessä maailmassa malli tunnetaan nimellä Social Impact Bond eli SIB. Sopimuksen osapuolet ovat julkinen sektori (= tulosten ostaja), yritys tai järjestö (= palveluntuottaja) sekä yksityiset sijoittajat (= palvelun rahoittajat).

Ideana on, että sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat näin toteutukseen liittyvän taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.

Työkalua kokeillaan Suomessa jo kahdessa projektissa. Ensimmäinen niistä lisää työhyvinvointia julkisella sektorilla ja toinen – työ- ja elinkeinoministeriön vetämä hanke – nopeuttaa maahanmuuttajien työllistämistä.

Uusia SIB-hankkeita on suunnitteilla noin 20 kunnassa eri puolilla Suomea, muun muassa Hämeenlinnassa, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Tampereella. Niiden tavoitteet liittyvät lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointiin, ikäihmisten itsenäiseen toimintakykyyn sekä työllistämiseen.

Ensimmäisen tilikauden tulokset rohkaisevia

Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen SIB tarjoaa julkisen sektorin työnantajille palvelukokonaisuuden, joka edistää työntekijöiden työkykyä ja koko työyhteisön hyvinvointia – ja vähentää siten sairauspoissaoloja.

Tulosmittarina käytetään sairauspoissaolojen vähenemää. Vaikka se ei ole työhyvinvoinnin näkökulmasta paras mahdollinen mittari, se tällä hetkellä lienee ainoa, joka voidaan euroistaa kaikkien osapuolten näkökulmasta ymmärrettävällä tavalla.

Lounais-Suomen maistraatissa toimintaohjelma otettiin käyttöön viime vuoden toukokuussa ja Savon koulutuskuntayhtymässä sekä Nurmijärven kunnan Aleksia-liikelaitoksessa tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tällä hetkellä palvelujen piirissä on yhteensä reilut 1 100 työntekijää.

Lounais-Suomen maistraatille tuotettujen työhyvinvointipalvelujen ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden vaikuttavuustulos ylitti odotukset: saavutettu sairauspoissaolopäivien vähenemä oli noin 3,5 päivää per työntekijä per vuosi, mikä ylittää selvästi asetetun 2,1 päivän vähennystavoitteen. Asiakaspalaute on vahvistanut käsitystä siitä, että muutos on ollut pääosin seurausta juuri työhyvinvoinnin parantumisesta.

Jos tavoitteeksi asetettu 2,1 päivän vähennys sairauspoissaoloihin toteutuu nykyisellä noin 1 100 osallistujan joukolla, säästöä kertyy vuodessa vajaat 700 000 euroa. Laskelmassa on hyödynnetty Kevan arviota, jonka mukaan yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräinen kustannus on noin 300 euroa.

Kertyneestä säästöstä etukäteen sovittu osa palautetaan käytännön toiminnan resursoivalle SIB-rahastolle ja loppu säästö sekä kertynyt hyvinvointi jäävät julkiselle sektorille. Hankkeessa mukana olevat organisaatiot maksavat joka tapauksessa vain tuloksista eli jos sairauspoissaolot eivät vähene, asiakasorganisaatiolle ei synny myöskään tulospalkkion maksuvelvoitetta.

Työhyvinvoinnin asiantuntemus ”yhdeltä luukulta”
Palveluista vastaa neljän yrityksen koalitio eli Aino Health Management Oy, Headsted Oy, Tietotaito Group Oy ja Trainers’ House Oyj. Palvelu- ja toimintakokonaisuus muotoillaan aina organisaatiokohtaisesi lähtötilannekartoituksen perusteella sekä kyseisen organisaation ja palveluntuottajien edustajien yhteistyönä.

Yksi olennaisen tärkeä periaate on se, että palveluntuottajakoalition on tehtävä parhaansa mukaan itsensä tarpeettomaksi kolmen vuoden sopimuskauden aikana.

Rahaston vastuullinen yhtiömies on vaikuttavuusinvestoimiseen erikoistunut yhteiskunnallinen yritys Epiqus Oy, ja hankkeen ensimmäisen vaiheen sijoittajat ovat Me-säätiö, Sitra ja yksityinen finanssisijoittaja Henri Kulvik.

Työhyvinvointi-rahasto suljetaan näillä näkymin ensi syksynä. Siihen asti se on avoin sekä uusille julkisen sektorin organisaatioille että uusille sijoittajille.

Aiheesta tarkemmin osoitteessa:
http://www.sitra.fi/talous/vaikuttavuusinvestoiminen

Lisätietoja Sitrassa antaa: 
Mika Pyykkö, Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vetäjä, p. 0294 618 259

Kuntaliiton kuntatalousyksikön kommentti vaikuttavuusinvestoimiseen

Yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden kehittäminen on positiivinen ja kannatettava keino uusien toimintatapojen luomiseksi.

Tehostuneesta vaikuttavuudesta syntyvän taloudellisen tuloksen jakamisen myötä kunnalle muodostuu myös hankkeen luonteesta riippuvainen vastuu. Ottaen huomioon kuntakenttää lähivuosina odottavat muutokset, on mahdollisen vaikuttavuushankkeen kokonaisuuden arvioinnissa oleellista käydä etukäteen läpi vastuun muoto, toteutumistapa ja -aikataulu sekä merkitys kunnalle hankkeen eri vaiheissa.

Lisätietoja vaikuttavuusinvestoimisesta Kuntaliitossa antaa:
Jari Vaine, rahoitusalan erityisasiantuntija, p. 050 562 7687, jari.vaine(at)kuntaliitto.fi

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.