USO Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen 2015–2016 -verkostoprojekti

USO-verkostoprojekti jatkoi pohdintaa tulevaisuuden kunnasta

USO-verkostoprojekti kokoontui vuoden kolmanteen teemaseminaariinsa 11.5.2016 Kuntatalolle. Tulevaisuuden kuntaa ja sen roolia ja tehtäviä tarkasteltiin niin sote- ja maakuntauudistuksen näkökulmasta, kuin vertaillen eurooppalaisiin kuntiin. Seminaarissa kuultiin myös esimerkkejä USO-kuntien omasta tulevaisuustyöstä.

USO-projektipäällikkö Jarkko Majava avasi seminaarin ja kertoi Kuntaliiton edunvalvonnallisista tavoitteista koskien tulevaisuuden kuntaa. 

 

- Kuntaliitto rakentaa Tulevaisuuden kuntaa yhdessä kuntien kanssa. Tärkeää on turvata kuntien vahva rooli myös uudistusten jälkeen, kertoi Majava.

 

Seminaari jatkui ajankohtaiskatsauksella sote- ja maakuntauudistuksen tilanteeseen. Muutosjohtaja Sinikka Salo kertoi sote-uudistuksen periaatteista ja etenemisestä.

 

– Uudistus koskee kaikkia ja muutos on tehtävä yhdessä. Sote- ja tukipalvelujen siirtyminen koskee noin 220 000 työntekijää, mutta muutos koskee heidän lisäkseen myös kuntaan jäävää henkilöstöä, sillä heidänkin työyhteisö tulee muuttumaan. Henkilöstön on oltava mukana kaikessa valmistelussa ja sen eri vaiheissa. Myös asukkaiden ja keskeisten toimijoiden osallistaminen muutoksessa on erittäin tärkeää, totesi Salo.

 

Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen johdatti puolestaan maakuntauudistuksen tilanteeseen.

 

– Uudistuspaketissa on varmistettava, että kuntien toimintamahdollisuudet ja liikkumavara tulee säilymään jatkossakin, ja että tehtävistä selvitään vähintään sillä tasolla kuin nykyisin, kertoi Mononen.

 

Miltä suomalainen kunta näyttää suhteessa eurooppalaisiin kuntiin?

Seminaarissa tarkasteltiin suomalaista kuntaa eurooppalaisiin ja kotimaisiin kuntiin verraten. Uumajan yliopiston professori Anders Lidström piti etäluennon, aiheenaan eurooppalainen paikallishallinto.

 

– Yhteistä eurooppalaisille kunnille on niiden tehtävien määrä, muualla maailmassa kunnilla on yleensä vähemmän tehtäviä. Eurooppalaisten kuntien keskimääräinen koko ja niiden lukumäärä vaihtelee hyvin paljon maittain, kertoi Lidström.

 

Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta tarkasteli puheenvuorossaan suomalaista kuntaa eurooppalaisessa kuntakentässä sekä suomalaisten kuntien keskinäisiä eroavaisuuksia.

 

- Suomalainen kunta on eurooppalaisiin sisariinsa verraten keskimäärin asukasluvultaan suuri, mutta toisaalta hyvin harvaan asuttu. Tehtäväkentältään suomalainen kunta on kaikkein monialaisin, valotti Airaksinen.

 

- Kun taas vertaillaan suomalaisia kuntia keskenään, huomataan että suomalainen kunta on vahvasti erilaistunut. Erilaistuminen on nähtävissä monilla osa-alueilla ja se on erilaista taantuvilla ja kasvavilla alueilla, kertoi Airaksinen.

 

Iltapäivän osuudessa kuultiin ajatuksia ja kokemuksia tulevaisuuden tekemisestä USO-kunnista. Hämeenlinnan kaupungin kehittämispäällikkö Juuso Heinisuo, Ylöjärven kaupungin kehitysjohtaja Riku Siren ja Rauman kaupungin suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä kertoivat millaisia suunnitelmia ja valmistelua heidän kunnassaan on tehty tulevaisuutta ajatellen.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.