Uusimmat tiedot päivitetty vuoden 2017 valtionosuuksien ennakkolaskelmiin

Kuntaliitto julkaisi 29.4.2016 ensimmäiset ennakolliset laskelmat vuoden 2017 valtionosuuksista FCG:n talous- ja veroennustepäivillä ja Kunnat.netissä. Laskelmia päivitettiin kesäkuussa. Laskelmien yhteydessä on julkaistu ohje valtionosuuslaskelmien tulkintaan, johon on koottu yksityiskohtaisesti kaikki asiat, jotka laskelmissa on otettu huomioon.

​Valtionosuuden muutoksen taustalla on useita eri tekijöitä, jotka johtuvat sekä voimassa olevasta lainsäädännöstä, hallitusohjelmasta että muista poliittisista päätöksistä. Vuoden 2017 ennakkolaskelmaan on päivitetty seuraavat muutokset:

  • 31.12.2015 mukaiset ikä- ja kieliryhmittäiset asukasmäärät
  • sairastavuuskertoimen laskennassa käytettävät sairauksien määrätiedot vuodelta 2015
  • kustannustenjaon tarkistus vuodelle 2017
  • peruspalvelujen hintaindeksin mukainen 0,9 % indeksikorotus on otettu huomioon perushinnoissa ja laskennallisissa kustannuksissa, mutta sitä vastaava euromäärä (64 milj. euroa) on vähennetty €/asukas-tasasuuruisesti kaikilta kunnilta (-11,81 €/asukas) hallitusohjelmaan sisältyvän indeksikorotusten jäädytyspäätökseen takia
  • vuodelle 2017 kohdistuvat suorat valtionosuusleikkaukset -125 milj. euroa (-22,86 €/asukas) on otettu huomioon valtionosuusprosentissa (-0,46 %-yksikköä)
  • verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 20.5.2016 verotietojen mukaisesti
  • perustoimeentulotuen rahoituksen siirto kunnista Kelalle (-331 milj. euroa) ja siihen liittyvä kuntien hallintokustannusten säästöstä aiheutuva valtionosuuden vähennys (-34,5 milj. euroa)
  • vuoteen 2017 liittyvät veromenestysten kompensaatiot +58 milj. euroa ja
  • tehtävien ja velvoitteiden muutokset vuodelle 2017.

 

Arvio kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentista vuodelle 2017 on 25,24 % ja kunnan omarahoitusosuudesta 3 685 €/asukas. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen kunnan omarahoitusosuus vuonna 2017 on noin 260 €/asukas.

Valtionosuusarvioita tehtäessä tulee ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus. Kunnan valtionosuus koostuu kunnan peruspalvelujen valtionosuuden (VM) lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta (OKM), mikä on negatiivinen suurimmalle osalle kunnista.

Omais- ja perhehoitoon liittyvät lainsäädäntömuutokset vaikuttavat vuoden 2016 valtionosuuteen

Vuoden 2017 ennakkolaskelmissa on otettu huomioon eduskuntakäsittelyssä olevat omais- ja perhehoidon lainsäädäntöön esitetyt muutokset, joiden on määrä tulla voimaan 1.7.2016 alkaen. Jos lait hyväksytään esityksen mukaisesti, muutokset vaikuttava kuntien valtionosuuteen jo vuonna 2016 (nettovaikutus +38 milj. euroa).

Muutoksen myötä valtionosuuden perushinnat muuttuvat. Myös vuoden 2016 valtionosuusprosentti muuttuu 25,47 prosentista 0,14 prosenttiyksiköllä 25,61 prosenttiin. Vuoden 2017 ennakkolaskelmien teko on aloitettu muutoksen jälkeiseltä uudelta vuoden 2016 tasolta.

Perustoimeentulotuen siirto kunnista Kelalle

Perustoimeentulotuen rahoituksen siirto kunnilta Kelalle vuonna 2017 ja sen huomioon ottaminen peruspalvelujen valtionosuudessa on aiheuttanut kysymyksiä kevään aikana. Aikaisemmin perustoimeentulotuen etuusmenot eivät ole olleet yhteydessä valtionosuusjärjestelmään, vaan valtion rahoitus perustoimeentulotukeen (50 %) on myönnetty omana avustuksena erillään valtionosuusjärjestelmästä.

Vuonna 2017 toteutettava perustoimeentulotuen siirto kunnista Kelaan vaikuttaa kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kahdella tavalla. Ensinnäkin kuntien omarahoitusosuus (-331 milj. euroa) perustoimeentulotuen etuusmenoihin vähennetään peruspalvelujen valtionosuudesta. Toiseksi valtionosuutta vähennetään siitä syystä, että kuntien hallintokustannusten arvioidaan pienenevän perustoimeentulotuen myönnön, maksatuksen ja hallinnon siirtyessä Kelaan. Hallintokulujen säästöstä aiheutuva kuntien valtionosuuden vähennys on -34,5 miljoonaa euroa.

Tarkasteltaessa perustoimeentulotuen Kela-siirron kokonaisvaikutusta (netto) kunnan talouteen tulee ottaa huomioon neljä erää:

  1. kunnan kustannuksista poistuva perustoimeentulotuen kustannus
  2. kunnan tuloista poistuva valtionavustus perustoimeentulotuen kustannukseen
  3. kunnan perustoimeentulotuen omarahoitusosuuden poistuminen ja
  4. lisäksi kunnan valtionosuus vähenee hallintokulujen säästöstä aiheutuvalla euromäärällä.

 

Kun perustoimeentulotuki vuoden 2017 alusta siirtyy kunnilta Kelalle, perustoimeentulotuen etuusmenot poistuvat kokonaisuudessaan kuntien kustannuksista. Vastaavasti poistuu myös aiemmin avustuksena kunnille maksettu valtion rahoitus perustoimeentulotukeen. Se osa perustoimeentulotuesta (50 %), jonka kunta on aikaisemmin itse maksanut (perustoimeentulotuen omarahoitusosuus), siirretään kunnilta valtiolle/Kelalle peruspalvelujen valtionosuutta vähentämällä. Käytännössä valtionosuuslaskennassa vähennys tulee ”valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset” -otsikon alle. Kunnat.netissä julkaistuissa ennakkolaskelmissa perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutus on erotettu muusta laskelmasta muutoksen havainnollistamiseksi.

Kunta voi tehdä 31.12.2016 mennessä jätettyjen hakemusten perusteella perustoimeentulotuen päätöksiä, jotka voivat olla voimassa korkeintaan 31.3.2017 saakka. Valtionosuuden vähennys on kuitenkin ennakkolaskelmassa tehty 12 kuukauden mukaan, koska on vaikea arvioida sitä osuutta, joka koskee vuoden 2017 kolmea (3) ensimmäistä kuukautta. Valtionosuuden vähennys tarkistetaan lopullisen toteutuman mukaiseksi ja korjataan vuosien 2018 ja 2019 valtionosuuspäätöksissä.

Ammatillisen koulutuksen -190 milj. euron leikkauksen vaikutus kuntiin

Jokaisella kunnalla on euromääräisesti yhtä suuri asukaskohtainen rahoitus toisen asteen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen huolimatta siitä, järjestääkö kunta lukiokoulutusta tai onko kunta ammatillisen koulutuksen järjestäjä, sijaitseeko kunnan alueella lukiota tai toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppilaitosta tai onko kunnassa ylipäätään yhtäkään lukiota tai ammatillista koulutusta käyvää asukasta. Vuonna 2016 jokainen kunta maksaa 291,92 euroa/asukas rahoitusta sitä varten, että Suomessa järjestetään toisen asteen lukio- ja ammatillista koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitukseen kohdistuu vuonna 2017 yhteensä 190 milj. euron säästö. Säästö toteutetaan kokonaisuudessaan siten, että se hyödyttää kuntia omarahoitusosuuden pienenemisen kautta. Säästön myötä kuntien asukaskohtainen rahoitusosuus toisen asteen koulutukseen pienenee noin 35 euroa/asukas. Yksittäisen kunnan kannalta tämä näkyy OKM:n valtionosuusraportissa omarahoitusosuuden (raportin negatiivinen viimeinen rivi) pienenemisenä. 

Niiden yhdeksän (9) kunnan osalta, jotka järjestävät itse ammatillista peruskoulutusta, rahoitusleikkauksen nettovaikutus riippuu siitä, väheneekö ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus enemmän kuin kunta hyötyy omarahoitusosuuden pienenemisestä. Ammatillisen koulutuksen kuntajärjestäjien rahoituksen muutos on alustavan arvion mukaan nettovaikutukseltaan positiivinen Helsingissä, Joensuussa, Kouvolassa, Oulussa, Turussa ja Vantaalla, ja negatiivinen Kajaanissa, Tampereella ja Vaasassa liitteenä olevan taulukon mukaisesti.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset vuodelle 2017

Kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin tulee muutoksia myös vuonna 2017. Valtionosuuteen ne vaikuttavat perushintojen, laskennallisten kustannusten ja valtionosuusprosentin kautta. Tässä vaiheessa ennakkolaskelmassa on otettu huomioon seuraavat muutokset:

  • omais- ja perhehoidon kehittäminen (+36 milj. €)
  • perhehoidonkehittäminen lähinnä ikäihmisten hoidossa (+5 milj. €)
  • vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut (+4,8 milj. €)
  • säästö omais- ja perhehoidon kehittämisestä (-19 milj. €)
  • vanhuspalveluiden henkilömitoituksen tarkistaminen (-6 milj. €)
  • vanhuspalvelulain muutos (-8,9 milj. €)
  • alueellisen esh:n järjestämisen tehostaminen (-6,3 milj. €)
  • subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos (-9,2 milj. €)
  • yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos (-9,4 milj. €)
  • yksityisen hoidon tuki (-0,15 milj. €)
  • aikuisten hammashuolto (-1,3 milj. €)
  • päivystysjärjestelmän uudistaminen (-2,0 milj. €). 

Muut muutokset ja ajankohtaiset asiat

Toisin kuin huhtikuun ensimmäisessä laskelmassa vuodelle 2017, kesäkuun ennakkolaskelmasta on poistettu erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmänrahoitusta varten kunnilta perittäväksi suunniteltu 100 milj. euroa. Kannustinjärjestelmän valmistelu ei ole edennyt sillä tavalla, että sen voimaantulo vuoden 2017 alusta olisi realistista, joten myöskään valtionosuuden vähennys ei sisälly laskentaan.

Kilpailukykysopimus on määrä rahoittaa julkisen sektorin säästöillä. On mahdollista, että kilpailukykysopimus vaikuttaa myös valtionosuuteen valtionosuusleikkausten, veromenetysten kompensaatioiden tai verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kautta. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset otetaan huomioon valtiovarainministeriön kesäkuun ennustekierroksella, jonka tiedot ovat julkisia viikolla 25. Tämän jälkeen päivittyvät sekä Kuntaliiton veroennustekehikko että valtionosuuden ennakkolaskelmat vuodelle 2017.

Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan koulutuksen rahoitukseen kohdistuu vuonna 2016 21 miljoonan euron säästö. Samaan aikaan on ennustettu valmistavan koulutuksen oppilasmäärän yli kolminkertaistumista vuonna 2017. Säästö toteutetaan alentamalla rahoituksen perusteena olevaa hintaa noin 10—15 prosentilla. Vuonna 2016 maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutuksen hinta on 16 184,53 €/oppilas.

Valtionosuuslaskelmien lisäksi Kunnat.netiin on päivitetty kuntakohtaiset summatiedot vuoden 2017 kotikuntakorvausmenojen ja -tulojen laskennassa käytettävistä oppilasmääristä. Tilastokeskus keräsi 31.12.2015 tilanteen mukaiset oppilasmäärät perusopetuksen järjestäjiltä helmikuussa 2016. Kunnilla on mahdollisuus pyytää oman kuntansa yksityiskohtaiset oppilasmäärät opetuksen järjestäjittäin Sanna Lehtoselta, sanna.lehtone(at)kuntaliitto.fi.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.