Vaikuttavuuden mittaaminen lastensuojelussa on hyödyllistä kaikille

”INVESTOI VARHAIN - On arvioitu, että yhden lapsen sijoitus laitoshoitoon maksaa yhteiskunnalle noin 90 000 euroa vuodessa. Samalla rahalla voi saada noin 550 tapaamista lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa, 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla tai intensiivistä perhetyötä jopa seitsemäksi vuodeksi.” THL

​Kuntaliiton lastensuojelun vaikuttavuuden arvioitiin kehittämän toimintakykymittarin toinen pilotointi aloitetaan 10 kunnassa syksyllä 2016. Mittari koostuu viidestä lomakkeesta, joilla mitataan asiakkaiden toimintakykyä, sekä heidän itsensä että työntekijän näkökulmasta. Ensimmäisessä pilotissa lomakkeet otettiin työskentelyyn mukaan lastensuojelutarpeen arviointivaiheessa. Nyt toisessa pilotissa lomakkeiden käyttöönotto laajennetaan koskemaan lisäksi muita lastensuojelun palveluita. Palveluiden vertailu tullee myös mahdolliseksi tätä kautta.

Näkökulmana vaikuttavuuden mittaamiselle on perheen toimintakyvyssä tapahtuva muutos. Lomakkeet täytetään palvelun alussa, jolloin saadaan käsitys perheen toimintakyvystä ennen lastensuojelupalvelun interventiota. Toinen mittaus tehdään palvelun päätyttyä tai tässä pilotissa ennalta määrätyn puolen vuoden päästä, mikäli palvelu yhä jatkuu.

 

Pilotoinnin haasteena on integroitua herkkään ja jännitteiseen lastensuojelutyöhön. Positiiviset hyödyt toimintakykyä mittaavien lomakkeiden käyttöönottamiselle puhuvat kuitenkin omasta puolestaan.

 

Hyödyt asiakkaalle:

  • tekee lastensuojelun prosessista läpinäkyvämpää, asiakas saa itsearviointi
  • lomakkeen kautta selkeän kuvan heti prosessin alussa, mistä asioista lastensuojelussa on kysymys ja mitä lastensuojelussa arvioidaan
  • yhtenäistää lastensuojelussa tehtävää arviointia, asiakkaat saavat tasalaatuisempaa palvelua
  • mahdollistaa asiakkaan arvioida itse samoja asioita, kuin työntekijä, lisää asiakkaan oikeusturvaa, kun asiakas tuottaa itse osan dokumentoinnista
  • lapsella oma itsearviolomake, joka nostaa lapsen ääntä prosessissa näkyvämmäksi.

 

Hyödyt työntekijälle:

  • yksi menetelmä/työkalu perustyöhön, joka ei korvaa kohtaamista ja psykososiaalista sosiaalityötä, mutta parhaimmillaan lievittää työntekijän stressiä työn struktuurin lisääntyessä
  • toimii asiakastyössä dialogin avaajana, helpottaa ottamaan puheeksi vaikeita asioita lomakkeen avulla
  • toimii tsekkauslistana asioista joita laki ohjaa käymään läpi arvioinnissa/työskentelyssä
  • muodostaa visuaalisen kuvan perheen toimintakykyprofiilista ja sen muutoksesta
  • mahdollistaa uusia ulottuvuuksia sosiaaliselle raportoinnille, rakenteelliselle sosiaalityölle ja oman ammattiosaamisen hyödyntämisen monipuolistamiselle työssä, kun pääkäyttäjä voi tehdä poimintoja aineistosta.

 

Hyödyt kunnalle:

  • tuo esiin mitkä peruspalvelut eivät ole pystyneet kannattelemaan perheen kuormitusta
  • yhdenmukaistaa eri työntekijöiden ja eri palveluiden välistä lastensuojelussa tehtävää arvioita, joka on kuntalaisen edun mukaista oikeusturvan kannalta sekä eettisessä mielessä
  • kustannuslukuihin yhdistettynä voidaan laskea eri palveluiden välisiä kustannustehokkuuksia, auttaen kohdentamaan resursseja tarkoituksenmukaisemmin
  • mahdollistaa lastensuojelun palveluiden kehittämistä mm. rakenteellisen sosiaalityön ja kustannustehokkuustarkastelun kautta. Mahdollistaa ja tukee lastensuojelun painopisteen siirtämistä kalliista sijaishuollosta toimivan ja kannattelevan avohuollon ja peruspalveluiden puolelle.

 

Ensimmäisen pilotoinnin loppuraportti on luettavissa osoitteessa: 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.