Kuntatalouden kehitysarvio vuosille 2017–2018

talous

Valtiovarainministeriö julkaisi 28.4.2017 kehysmateriaalin yhteydessä kuntatalousohjelman, jossa päivitettiin myös kuntatalouden kehitysarvio vuosille 2018–2021. 

Kehitysarvio on painelaskelma, jossa on huomioitu yleinen talous- ja väestöennuste sekä julkisen talouden suunnitelmaan jo sisällytetyt kuntataloutta koskevat hallituksen toimet. Kehitysarvioon sisällytettiin ensimmäistä kertaa sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus teknisenä laskelmana. Se tarkoittaa, että maakuntatalous eriytettiin kuntatalouden tulo- ja menoennusteista vuonna 2019. Sote- ja maakuntauudistusta koskevat arviot tarkentuvat uudistuksen toimeenpanon edetessä. Kehitysarvio ei huomioi kuntien omia sopeutustoimia tai kunnallisveroprosenttien korotuksia.

Kuluvana vuonna toimintamenojen ennakoidaan laskevan 2,1 prosenttia, kun kilpailukykysopimuksen toimet palkankorotusten nollalinjasta, lomarahaleikkauksista ja työvoimakustannusten laskusta pääsevät liikkeelle. Kuntatalouden palkkasumman arvioidaan laskevan 0,4 prosentilla, mutta muiden henkilöstömenojen jopa 10 prosenttia. Samalla myös avustukset tippuvat 24 prosenttia, kun perustoimeentulotuen maksatus siirtyi vuoden alussa Kelaan.

Kilpailukykysopimus heikentää kuitenkin myös kuntien tulopohjaa, sillä valtionosuuksien leikkausten lisäksi palkansaajien lakisääteisten maksujen korotukset kasvattavat verovähennyksiä ja heikentävät sitä kautta kuntien veropohjaa. Kunnallisvero laskee kuluvana vuonna noin 1,7 prosenttia, mutta kiinteistövero kasvaa 5 prosenttia. Kuluvana vuonna kiinteistöverotukseen tehtiin 75 milj. euron lisäkorotus, josta 50 miljoonalla kompensoitiin varhaiskasvatusmaksujen korottamisesta luopumisesta kuntatalouteen jo tänä vuonna syntynyttä aukkoa. Kuluvan vuoden kehysriihessä varhaiskasvatusmaksuja päätettiin alentaa noin 70 milj. eurolla. Kuntien tulopohjaa pienentää kuluvana vuonna myös perustoimeentulotuen maksatukseen liittyvän valtionosuuden poistuminen toimintatuotoista.

Kuntatalouden kehitysarviossa vuosikatteen ja tilikauden tuloksen arvioidaan pysyvän kuluvan vuoden melko hyvällä tasolla. Vuosikate kattaa poistot reippaasti ja tilikauden tulos pysyy 800 milj. euron tuntumassa.

Kuntatalouden nettoinvestoinnit ovat historiaan nähden kuitenkin korkealla tasolla, ja investointien arvioidaan kasvavan lähivuosina edelleen. Kasvupainetta aiheuttaa nykyisen rakennuskannan kunnossapitoon liittyvät korjaushankkeet ja vilkas sairaalarakentaminen. Investointien kasvun vuoksi toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee kuluvana vuonna noin 400 milj. eurolla ja velkaantuminen lisääntyy hieman. Kuluvan vuoden lopussa lainakannan arvioidaan nousevan 18,7 mrd. euroon.

Ensi vuonna toimintamenojen ennakoidaan kasvavan 1,5 prosenttia. Kuntatalouden palkkasumma kasvaa myös 1,5 prosentilla, mutta välilliset henkilöstökulut laskevat päätettyjen maksualennusten vuoksi 1,4 prosenttia. Sen sijaan ostot kasvavat tasaista noin kolmen prosentin vauhtia.

Kuntatalouden kehitysarviossa kunnallisveron ennakoidaan kääntyvän ensi vuonna reilun kahden prosentin kasvuun. Myös yhteisövero kasvaa yli 5 prosenttia ja kiinteistövero 4,8 prosenttia kiinteistöverotukseen tehtävien lisäkorotusten vuoksi. Yhteensä verotulojen arvioidaan kasvavan kehitysarvion mukaan noin 2,5 prosenttia. Sen sijaan valtionosuudet laskevat edelleen. Käyttötalouden valtionosuuksien arvioidaan laskevan 1,4 prosenttia kuluvasta vuodesta mm. kiky-leikkauksen kasvattamisen vuoksi.

Vuosikate laskee ensi vuonna hieman, mutta pysyy edelleen samoissa suuruusluokissa kuin kuluvana vuonna kattaen poistot noin 110 prosenttisesti. Myös kuntatalouden tilikauden tulos pysyy historiaan nähden hyvällä tasolla, mutta heikkenee kuluvan vuoden ennusteesta 220 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee ennusteen mukaan hieman, sillä kuntien ja kuntayhtymien investoinnit nousevat ensi vuonna. Vuoden 2018 lopussa kuntien ja kuntayhtymien lainakannan arvioidaan nousevan 19,5 mrd. euroon.

tags