Kuntien ympäristönsuojelu - mukana muutoksissa

Kunnissa on tehty lakisääteisesti töitä ympäristönsuojelun eteen 30 vuotta. Perinteistä, päättäjien asenteista ja arvoista riippuen ympäristöä ja luontoa on suojeltu ja kestävää kehitystä edistetty kunnissa toimielimen tai viranhaltijoiden toimesta jo pidempääkin. Noina vuosikymmeninä kuntien ympäristönsuojelutyö on muuttunut alkuaikojen luonnonsuojelupainotteisesta toiminnasta EU:n myötä paisuneen säädösmäärän valvontaan ja kokonaisvaltaiseen, talouteenkin nojautuvaan kestävään kehitykseen, ilmastotyöhön ja resurssiviisaiden toimintatapojen edistämistehtäviin, joissa vastuuta kantaa pikkuhiljaa koko kunta.

Kunnan hallinnon alana ympäristönsuojelu on varsin nuori vaikkapa toistasataa vuotta vanhaan terveydensuojeluun verrattuna, mutta ura-mielessä kehityksen voidaan sanoa olleen nopea ja nousujohteinen. Ympäristönsuojelun korostuvaan asemaan kunnan päätöksenteossa lienevät johtaneet muun ympäristötietoisuuden kasvun ohella niin työnsä tavoitteille omistautuneet, aktiiviset, korkeasti koulutetut viranhaltijat kuin monipuolisen työkalupakin työlle tarjonnut laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (KYHL). Laki mahdollistaa ja velvoittaakin ympäristönsuojelun edistämiseen kunnassa poikkihallinnollisella yhteistyöllä, aloitteilla ja kannanotoilla ja laillisuusvalvonnan keinoin.

Paitsi muutokset ympäristön tilassa, ympäristönsuojelun erityislainsäädännössä ja kuntien roolissa ilmastonmuutoksen torjujana, merkitsee myös käynnissä oleva maakuntauudistus jälleen tarvetta pohtia kunnan ympäristönsuojelun sisältöjen ja hallintorakenteiden kehittämistä erilaisissa kunnissa. 

Lue tuoreimmassa Ympäristö- ja Terveys lehdessä (3/2017) julkaistu kuntien ympäristönsuojelua, sote- ja maakuntauudistusta ja muita keskeisiä ympäristöhallinnon muutoksia käsittelevä artikkelimme:

Tagit