Yleinen taloudellinen tilanne

Suomi noususuhdanteen huipulla

taloustilanne

Suomen talouskasvu oli viime vuonna odotettua vahvempaa, sillä Tilastokeskus tarkisti bruttokansantuotteen määrän kasvuksi 1,9 prosenttia vuonna 2016. Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten rakentamisessa, maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä liike-elämän palveluissa. Kysyntäeristä kansantuotetta kasvattivat erityisesti kotitalouksien kulutus sekä yksityiset investoinnit, muun muassa vahva rakentaminen. Myös vientikysyntä ylsi pieneen kasvuun.

Työpanos pysyi viime vuonna kuitenkin lähes ennallaan, mikä merkitsi koko kansantalouden työn tuottavuuden (kiinteähintainen bruttoarvonlisäys jaettuna tehdyillä työtunneilla) parantumista 1,2 prosentilla. Matalahkosta muutosprosentista huolimatta työn tuottavuus kehittyi siten nopeammin kuin monena aikaisempana vuotena.

Yleisen taloudellisen aktiviteetin viriämisen ohella kotimaista kysyntää vahvisti viime vuonna kuluttajien luottamus tulevaisuuden näkymiin, matalana pysytellyt inflaatio sekä tuloverokevennykset. Velallisten ostovoimaa tukivat myös kotitalouksien säästämisasteen lasku ja matala korkotaso. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi viime vuonna 126 prosenttiin suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin.

Kuluvan vuoden talouskasvusta on tullut ulos jo monia ennakollisia tilastotietoja. Niiden mukaan talouskasvu on alkuvuonna vahvistunut yhä viime vuoden lukemista. Esimerkiksi tuotannon työpäiväkorjattu suhdannekuvaaja oli kuluvan vuoden heinäkuussa 3,1 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Myös teollisuuden uudet tilaukset ja kasvukeskusten rakennustoiminta lisääntyivät alkuvuonna vahvasti. Lähes poikkeuksetta ennustelaitokset olettavatkin kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvun nousevan kolmen prosentin tuntumaan. Ks. liite 1 (Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2017).

Talouden kasvulukujen kiihtyminen perustuu pitkälti siihen, että Suomen vienti on lähtenyt kauan odotettuun kasvuun maailmantalouden imussa ja kasvun odotetaan jatkuvan myös lähivuosina. Maailmantaloudessa voimakkainta kasvua ylläpitävät perinteiseen tapaan nousevat taloudet, mutta kehitys on piristynyt myös jo teollistuneissa länsimaissa. Myös euroalueella kasvu on ollut odotettua vahvempaa.

Valtiovarainministeriön mukaan BKT kasvaa tänä vuonna 2,9 prosenttia. Ensi vuodelle kasvun odotetaan hiipuvan hieman, sillä bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan 2,1 prosenttia. Kuluva vuosi lienee siis suhdannehuippuvuosi, jolloin talouskasvu tukeutuu voimakkaasti paitsi kotimaiseen kulutukseen ja investointeihin niin myös piristyvään vientikysyntään.

Ensi vuonna kasvuvauhdin ennakoidaan hieman hidastuvan yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, mutta vastaavasti nopeutuvan viennissä. Viennin kasvuedellytyksiä tukee maailmantalouden hyvä vire ja yritysten kustannuskilpailukyvyn kohentuminen kiky-sopimuksen ansiosta. VM olettaakin, että Suomen pitkään vallinnut markkinaosuuksien menetys vientimarkkinoilla päättyy vihdoinkin. Tämä vaikuttaa myös yksityisiin investointeihin, joissa kasvun painopiste siirtyy rakentamisesta, erityisesti asuinrakentamisesta, teollisuuden tuotannollisiin investointeihin.

Vuonna 2017 sopimuspalkkoja ei koroteta ja julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 %. Tämän yhteisvaikutuksena sopimuspalkkojen arvioidaan laskevan keskimäärin 0,3 %. Ansiotasoa nostavat kuitenkin liukumat ja muut rakenteelliset tekijät, joiden myötä ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna 0,3 %. Työllisyyden paranemisen vuoksi koko talouden palkkasumma kehittyy kuluvana vuonna huomattavasti tätä nopeammin. VM olettaa, että koko talouden palkkasumman kasvaa kuluvana vuonna 1,8 % ja ensi vuonna 2,2 %. Työnantajien sosiaaliturvamaksut laskevat vuonna 2017 ja 2018 selvästi.

Ansiokehityksen ohella kotimaista kysyntää vahvistaa hiljalleen koheneva työllisyys. Yksityinen kulutus kasvaa valtiovarainministeriön mukaan tänä vuonna 2,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kulutuksen kasvua leikkaa ensi vuonna erityisesti inflaation nousu lähivuosina noin 1,5 prosentin tuntumaan.

Valtiovarainministeriön mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2019. Ennusteessa Suomen talouskasvun moottorina jatkaa edelleen neljän prosentin kasvuvauhtiin yltävä vienti. Yksityisen kulutuksen kasvun ennakoidaan sen sijaan painuvan 1,2 prosentin pintaan, sillä työllisyys kohenee enää hitaasti ja kotitalouksien negatiivinen säästämisaste rajoittaa kulutusmahdollisuuksia.

Oheisesta liitetiedostosta löytyy vielä VM:n keskeiset ennusteluvut yleisestä taloudellisesta kehityksestä sekä keskeisten suhdanne- ja ennustelaitosten ennusteet mm. kokonaistuotannon ja työttömyyden kehityksestä 2017–2019.

tags