Suomi päässyt mukaan globaaliin elpymiseen

talous

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan talouskasvu nousi 1,4 prosenttiin viime vuonna. Kasvu oli lopulta odotettua selvästi parempaa, sillä vielä viime vuoden puolivälissä ennusteet pyörivät puolen prosentin tuntumassa ja riskejä alaspäin pidettiin suurina. Kansantalouden kysyntää nostivat lopulta odotettua suuremmat yksityiset investoinnit (lähinnä rakentaminen) sekä kotitalouksien kulutusmenot. Myös vientikysyntä ylsi pieneen kasvuun.

Kotimaista kysyntää on tukenut kuluttajien vahva luottamus tulevaisuuden näkymiin sekä matalana pysytellyt inflaatio. Näiden lisäksi kotimaista kysyntää on ylläpitänyt viime kuukausien maltillisesti kohdentunut työllisyys. Myös kotitalouksien säästämisasteen lasku ja matala korkotaso ovat tukeneet velallisten ostovoimaa. Edellä mainittujen kotimaista kysyntää tukeneiden tekijöiden kasvuvaikutus on kuitenkin hitaasti väistymässä.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat viime vuonna 1,6 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 2,6 prosenttia. Palkkatuloja kasvatti niin ansiotason nousu kuin työllisyyden lievä parantuminenkin. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat 1,1 prosenttia.

Kuluvalle ja ensi vuodelle suhdannelaitokset ennakoivat noin 1-2 prosentin BKT:n kasvua. Joissakin ennusteissa voimakkaampi kasvu ajoittuu kuluvalle vuodelle, kun taas osassa ennusteita kasvuvauhdin oletetaan kiihtyvän hieman vielä vuonna 2018. Muutokset kuluvan ja ensi vuoden kasvuprosenteissa ovat kuitenkin kaikilla ennustelaitoksilla hyvin pieniä, joten reilun yhden prosentin tuntumassa liikkuvaa lähivuosien kasvu-uraa voidaan pitää tasaisena ja melko vaatimattomana.

Valtiovarainministeriön mukaan BKT kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,0 prosenttia. Jos kasvu on tätä suuruusluokkaa niin BKT:n ja teollisuustuotannon taso on vuonna 2018 yhä pienempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin eli ennen finanssikriisiä. Myös vaikutukset työllisyyteen jäävät melko vaatimattomiksi.

Yksityinen kulutus kasvaa valtiovarainministeriön mukaan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvua tukevat erityisesti hallituksen kilpailukykysopimuksen yhteydessä lupaamat tuloverokevennykset, kuluttajien vahva luottamus ja koheneva työllisyys. Vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun ostovoiman kasvu jää kuluvaa vuotta hitaammaksi inflaation nopeutuessa.

Yksittäisillä toimialoilla rakentaminen ja erityisesti asuntorakentaminen on lisääntynyt voimakkaasti, mikä on vauhdittanut yksityisiä investointeja reippaaseen kasvuun. Myös metsäteollisuuden suuret hankkeet ovat kasvattaneet yksityisiä investointeja. Sen sijaan tutkimus- ja kehittämismenot vähenivät viime vuonna. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 3,2 prosenttia ja 3,6 prosenttia ensi vuonna. Kasvua tukee kansainvälisen talouden näkymien parantuminen ja Suomen viennin ennustettu kasvu.

Suomen vientikysyntä kasvoi viime vuonna 0,5 % maailmankaupan näkymien piristyessä. Valtiovarainministeriö ennustaa viennin kasvavan kuluvana vuonna 2,9 prosenttia. Ensi vuonna viennin kasvu vielä kiihtyy hieman. Kasvua tukevat lisääntyneen vientikysynnän ohella jo tiedossa olevat kone- ja laitetoimitukset sekä parantuva kustannuskilpailukyky.

Julkisten investointien BKT-osuus on noin 4 prosenttia. Valtion investointeja pitää yllä mm. hallituksen perusväylänpitoon suunnatut määrärahat. Kuntien investoinnit suuntautuvat pääosin rakennuskannan ylläpitoon, katuihin ja teihin, puistoihin sekä vesi- ja viemäriverkostoihin. Kuntien investointien ennakoidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla, mutta kasvuvauhdin odotetaan lähivuosina taittuvan.

Ansioiden ja palkkasumman kehitys on pysynyt viime vuosina kohtuullisen vaimeana. Tänä vuonna kansantalouden palkkasumman ennakoidaan kasvavan 0,9 prosenttia. Hidasta kasvua selittää kiky-sopimuksen nollalinja, julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, liukumat ja henkilöstön rakenteelliset muutokset sekä vaisusti koheneva työllisyys. Ensi vuonna sopimuspalkkoihin on oletettu valtiovarainministeriön ennusteessa 0,5 prosentin korotus. Palkkasumman kasvun oletetaan kiihtyvän 1,7 prosenttiin. Työnantajien sosiaaliturvamaksut laskevat vuonna 2017 ja 2018 selvästi.

Viime vuosina hintojen nousu on ollut tavanomaista pienempää, mutta lähivuosina kuluttajahintojen nousuvauhdin odotetaan nopeutuvan hieman. Inflaatiota kiihdyttää etenkin viime vuoden tasoa selkeästi korkeammalla oleva raakaöljyn hinta sekä muiden raaka-aineiden hintojen nousu. Kuluvana vuonna muutokset välillisessä verotuksessa kiihdyttävät inflaatiota arviolta 0,2–0,3 prosenttiyksikköä. Inflaation odotetaan nousevan kuluvana ja ensi vuonna reilun yhden prosentin tuntumaan.

Suomen julkisen talouden (valtio, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) menot ovat lähivuosina yhä kokonaistuoja suuremmat, minkä vuoksi valtio ja kunnat velkaantuvat yhä lisää. Kuntien velkaantuminen ei kuitenkaan enää lisäänny suhteessa bruttokansantuotteeseen. Paikallishallinto saavuttaa VM:n ennusteen mukaan myös hallituksen sille asettaman rahoitusasematavoitteen. Tavoitteen mukaan paikallishallinnon nettoluotonanto saa olla enintään -0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2019.

Oheisesta liitetiedostosta löytyy vielä VM:n keskeiset ennusteluvut yleisestä taloudellisesta kehityksestä sekä keskeisten suhdanne- ja ennustelaitosten ennusteet mm. kokonaistuotannon ja työttömyyden kehityksestä 2017–2018.

tags