Elinvoima rakentuu paikallistasolla - kunnissa

Elinvoimaisuuden tehokas edistäminen edellyttää eri sektoreilla tehtäviä samansuuntaisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuus on riippuvainen paikallisten olosuhteiden tuntemuksesta ja kyvystä yhteen sovittaa toimenpiteen yhteisvaikutukseltaan tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Yhteensovittaminen vaatii strategista näkemystä niistä tekijöistä, joiden varaan paikkakunnan elinvoima voi pitkällä tähtäimellä rakentua. Näin muodostuvan vision toteuttaminen edellyttää, että yritykset, kuntalaiset ja yhteisöt uskovat siihen ja ovat valmiit sen omilla päätöksillään toteuttamaan. Kyse on luottamuksesta siihen, että paikkakunta pystyy generoimaan työtä, toimeentuloa ja viihtyisiä asuinympäristöjä myös jatkossa.

On vaikea löytää tahoa, jolla olisi kuntia paremmat edellytykset toimia elinvoimaisuuden edistämisen keskeisenä toimijana. Kunnilla on tähän työhön kunnallisverotuksen kautta vahvat taloudelliset kannusteet. Kunnissa myös tunnetaan paikalliset olosuhteet, minkä lisäksi sillä on asukkaidensa yhteisöinä luontainen rooli haettaessa yhteistä tahtotilaa elinvoimatyön pohjaksi. Kuntatasolla elinvoimaisuuden tavoitetta on mahdollista lähestyä samanaikaisesti eri toimialoilla tehtävien päätösten yhteisvaikutuksen kautta. Abstrakti elinvoiman käsite saa kouriin tuntuvaa sisältöä, kun elinvoiman edistämistoimenpiteet jäsentyvät osaksi esimerkiksi:

  • maankäytön, asuntopolitiikan tai joukkoliikenteen toimenpiteitä,
  • yritysten kasvua ja kansainvälisyyttä tukevia yrityspalveluja,
  • ammatillisen koulutuksen omistajaohjauksen tavoitteita,
  • yliopistojen kanssa tehtävää yhteiskehittämistä innovaatioiden edistämiseksi,
  • innovaatiotoimintaa tai sosiaalisia tavoitteita tukevia hankintoja,
  • kuntatiedon avaamista yritysten tuotekehitysalustaksi
  • tapahtumien järjestämistä tukevaa lupakäytäntöä tai yhteistyötä yhdistysten kanssa
  • paikkakunnan vetovoimaa lisääviä liikunta ja kulttuuripalveluiden kehittämistä,

Valtion toimenpiteet luovat lainsäädännön, verotuksen ja erilaisten kehittämisrahoitusten kautta puitteet kuntien toiminnalle. Toimivat raamit ja riittävä jousto paikallisten toimintaedellytysten huomioon ottamiseksi tukevat kuntia toimissa, joilla ne edesauttavat yritysten kilpailukyvyn kehittymistä, elinvoimaisten paikallisyhteisöjen ja vetovoimaisten asuinympäristöjen rakentumista. Vastuuta paikallisesta elinvoimasta valtio ei voi kunnan tapaan kantaa

Yritystoiminnan ja työllisyyden edistämiseen suunnatut elinkeinopoliittiset toimet ovat kunnissa osa laajaa elinvoiman vahvistamisen kokonaisuutta. Kuntien laajasta roolista ja vastuusta johtuen myös valtion elinkeinopoliittisten toimien vaikuttavuus on keskeisesti riippuvainen niiden yhteensovittamisesta kuntien elinvoimatyön kanssa. Onkin luontevaa, että kansalliset elinkeino- ja innovaatiotoimenpiteet rakennetaan kunta valtio yhteistyön pohjalle niin, että niiden toteuttamisessa voidaan kunnissa oleva osaaminen täysipainoisesti hyödyntää. Kuntien elinkeinotoimen ja kehittämisyhtiöiden toiminta yrityskehittämisen rajapinnassa pystyy tunnistamaan yritysten kehittymisen kapeikkoja ja auttaa suuntaamaan kehittämisrahoitusta juuri niihin yrityksiin, joissa sillä on parhaiten saavutettavissa tavoiteltuja tuloksia.

Kasvupalvelu-uudistusta tulisikin ohjata suuntaan, jossa hyödynnetään kuntien edellytys vastata kehittämistoimenpiteiden kohdentamisesta. Kunnissa on edellytykset yhteen sovittaa yritysneuvonnan, ammatillisen koulutuksen ja työllisyyspalveluiden toimintoja synergisiksi kokonaisuuksiksi.

Erityisesti suuret kaupungit ovat vahvoja toimijoita innovaatiotoiminnan edistäjinä. Tästä osituksena on vahva korkeakouluyhteistyö ja sen varaan rakentuneet tiedepuistot, polikset, teknologiakeskukset ja muut vastaavat rakenteet, jotka luovat alustaa yritysten, tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyölle. Nämä yhteistyöalustat laajenevat innovaatioekosysteemeiksi, kun niihin lisätään esimerkiksi yhdyskuntarakenteen, kuntien avoimen datan ja julkisen infrastruktuurin potentiaali innovaatioiden kehittämisen alustoina. Olisi varsin luonnollista, että myös valtion innovaatiopolitiikka ja sen instrumentit olisivat yhteen sovitettuja tähän rakenteeseen.

tags