Kehysriihi pähkinänkuoressa

Kehysriihi

Juha Sipilän hallitus sopi vuosien 2019-2022 julkisen talouden suunnitelmasta kehysriihessä 11. huhtikuuta 2018. Kehysriihi on käytännössä Sipilän hallituskauden viimeinen kehysriihi, mutta vuoden 2019 talousarvioesityksestä neuvotellaan vielä elokuun budjettiriihessä.

Kehysriihipäätösten seurauksena valtion budjettitalouden menot ovat 55,1 mrd. euroa vuonna 2019. Vaikka kehyksen tuloarviot vuodelle 2019 ovat nousseet aikaisemmista ennusteista hyvän suhdannekehityksen seurauksena, ne alittavat budjetoitujen menojen määrän ja jäävät 53,8 mrd. euroon. Valtio velkaantuu ensi vuonna siten yhä 1,3 mrd. euroa. Lisävelkaantumisen tahtia voidaan pitää suhdannetilanteeseen nähden melko kovana. Kehyskauden loppupuolella valtion velkaantumista kasvattavat myös puolustusvoimien lisähankinnat.

Hallitus ei tehnyt kehysriihessä uusia julkista taloutta sopeuttavia päätöksiä. Sen sijaan se korosti, että hallitusohjelmassa jo linjatut julkisen talouden neljän miljardin euron sopeutustoimet saavutetaan. Kokonaissummaan ei kuitenkaan päästä yksin hallituksen toimilla, sillä kuntasopeutus on jäämässä sille asetetuista tavoitteista. Kunnat ovat kuitenkin sopeuttaneet hallituskaudella talouttaan muilla keinoin niin, että hallitus katsoo säästöjen mittaluokan yltävän tavoiteltuun tasoon.

Hallituksella ei etukäteisarvioiden mukaan ollut suurta liikkumavaraa kasvattaa menoja. Kehysriihessä päädyttiin kuitenkin kasvattamaan esimerkiksi työllisyysmäärärahoja, koulutusmäärärahoja, vähimmäismääräisiä päivärahoja, takuueläkettä sekä maakunta- ja sote-valmistelua sekä tuplaamaan valinnanvapauspilottien rahoitus yhteensä 200 miljoonaan euroon vuonna 2019.

Keskeisimmät kuntiin kohdistuneet kehysriihipäätökset muodostuivat pienistä lisäavustuksista varhaiskasvatukseen, lukiokoulutukseen ja kulttuurin valtionosuusjärjestelmään. Samalla linjattiin kuitenkin suurista leikkauksista tai uudelleenkohdennuksista kuntien valtionosuusjärjestelmään. Valtionosuusindeksin jäädytys pienentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vuonna 2019 noin 189 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi kustannustenjaon tarkistuksesta on tulossa kunnille suuria valtionosuusvähennyksiä aiempina vuosina toteutuneiden kiky-säästöjen perusteella. Osa leikkauksista kompensoidaan kunnille vuonna 2020. Kuntien valtionosuutta leikataan 2019 muutamilla kymmenillä miljoonilla myös esimerkiksi lääkintähelikopteritoiminnan rahoittamiseksi tai erikoissairaanhoidon keskittämisestä arvioitujen laskennallisten säästöjen perusteella.

Lisäksi hallitus vie eteenpäin myös kolmea kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuvaa kannustinjärjestelmää, joiden rahoitus otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Jo vuodesta 2019 lähtien on tarkoitus ottaa käyttöön kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon varataan 40 miljoonaa euroa. Muut kannustinjärjestelmät ovat kuntien käyttötalouden menojen ja kuntien rakennuskannan kehittämisen ja tilankäytön tehostamisen kannustinjärjestelmä. Kannustinjärjestelmien valmistelutyö on vielä kesken.

tags