Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion talouskatsaus

Maailmantalouden hyvä vire vahvistanut Suomen noususuhdannetta

Talouskatsaus

Vuosien 2016 ja 2017 talouskasvu on yllättänyt ekonomistit vahvuudellaan. Keskeisinä tekijöinä suhdannenousun taustalla ovat olleet pitkälti ulkoiset tekijät, kuten maailmantalouden vahva ja laaja-alainen veto sekä euroalueen elvyttävä rahapolitiikka. Euroalueen talouskasvu onkin piristynyt odotettua voimakkaammin. Maailman poliittinen ja geopoliittinen tilanne on kuitenkin edelleen hyvin epävakaa.

Suomen taloustilastot ja kansantalouden ennusteet ovat tarkentuneet ylöspäin niin, että esimerkiksi vielä kuluvan vuoden tammikuussa vuoden 2016 BKT-kasvuprosentti nousi hitusen ja päätyi 2,1 prosenttiin. Ennakkotietojen mukaan kasvu on jatkunut laaja-alaisena myös sen jälkeen. Ensimmäisiä tilastotietoja koko vuoden 2017 BKT-kasvusta odotellaan vielä, mutta lähes kaikki ennustelaitokset arvioivat kasvun nousseen kolmen prosentin tuntumaan.

Kansantalouden kysyntäeristä kaikki, eli niin vienti, kulutus kuin investoinnitkin, ovat kasvaneet viime vuoden alkupuolella. Yksityistä kulutusta on tukenut voimakkaasti piristynyt työllisyys, asuntorakentaminen jatkuu yhä vilkkaana ja tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti. Viennin koviin kasvulukuihin on vaikuttanut erityisesti maailmankaupan kova veto. Vienti on vahvistunut kaikkiin Suomelle tärkeisiin vientimaihin.

Viimeisimpien tilastotietojen mukaan toimialoittain tarkasteltuna arvonlisäys on lisääntynyt voimakkaimmin liike-elämän palveluissa sekä metsä- ja metalliteollisuudessa. Myös kaupan myynti on ollut vahvaa erityisesti tukku- ja kestokulutustavaroiden osalta.

Työllisten määrä kasvoi viime vuonna 25 000 hengellä, mikä nosti työllisyysasteen 69,6 prosenttiin. Myös työttömyys kääntyi loppuvuonna hienoiseen laskuun. Piristyneisiin talouslukuihin suhteutettuna työttömyyden lasku oli kuitenkin pettymys. Työttömyysaste laski viime vuonna vain 0,2 prosenttia päätyen 8,6 prosenttiin. Kuntien työllisyys pysyi viime vuonna melko vakaana.

Liitteessä 1 näkyy tuoreimmat työllisyys- ja työttömyyskuvaajat.

Kuluttajien luottamusindikaattorit, yritysten suhdannekyselyt ja muut ennakoivat indikaattorit ovat vuoden vaihteessa olleet jopa ennätyksellisen korkealla tasolla. Yhä useammat ennustelaitokset arvioivatkin, että kasvu jatkuu tänä vuonna vahvana, noin kolmen prosentin kasvuluvuissa. Osa ennustelaitoksista arvioi kuitenkin yhä, että voimakkain suhdannehuippu ajoittui viime vuodelle ja kuluvana vuonna talouskasvu hidastuu noin kahden prosentin pintaan.

Liitteeseen 2 on kerätty tuoreimmat talousennusteet vuosilta 2018 ja 2019.

Aivan tuoreimpien ennusteiden kasvu-ura rakentuu positiivisemman noin kolmen prosentin BKT-kasvuun vuonna 2018. Vahva vientikysyntä ja kohentunut hintakilpailukyky kasvattavat vientiä ja ruokkivat tuotannollisia investointeja. Tuotannon kasvuodotukset pohjautuvat edelleen myös pirteään yksityiseen kulutukseen. Kulutusta tukevat kuluvana vuonna työllisyyden paraneminen, ansiotason nousu sekä tuloverokevennykset. Hintojen nousun odotetaan kiihtyvän, mutta pysyvän tasoltaan yhä maltillisena.

Kolmea prosenttia matalampiin BKT:n kasvuennusteisiin päätyneet suhdannelaitokset korostavat erityisesti ulkomaankaupan kasvuun sekä rakentamisen vauhtiin liittyviä epävarmuuksia. Epävarmuuksia liittyy myös kotitalouksien reaaliseen kulutuskysyntään.

Vuonna 2019 talouskasvun odotetaan hiipuvan hieman, sillä bruttokansantuotteen kasvuennusteet jäävät tyypillisesti kahden prosentin tuntumaan. Osa suhdanne-ennusteista perustelee talouskasvun vaimenemista yksityisen kulutuskysynnän hidastumisella. Osa näkee talouskehityksen hidastumisen aiheutuvan erityisesti vientikysynnän ja rakentamisen kasvun hidastumisesta. Noin kahden prosentin tuntumassa pysyttelevä BKT-kasvu merkitsee kuitenkin yhä valoisia vientinäkymiä, investointien tason pysymistä hyvänä sekä kotimaisen kysynnän säilymistä vahvana.

Inflaation odotetaan kiihtyvän vuonna 2019, mikä hidastaa reaalista käytettävissä olevien tulojen kasvua. Ansioiden odotetaan nousevan hieman kuluvaa vuotta nopeammin. Työllisyys paranee ensi vuonna yhä, mutta kohtaanto-ongelmat, väestörakenteen muutos ja muut työn tarjontarajoitteet hidastavat työllisyyden paranemista. Samalla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan pysyvän yhä korkealla tasolla.

tags