Kehitysyhtiön yritystuntemuksella monipuolista käyttöä kuntien elinvoimatyössä

”Kehitysyhtiöiden työn keskeisin tavoite on tukea paikkakunnan yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Hyvin menestyvät yritykset ovat myös kunnan menestymisen elinehto. Tämän päätehtävän sivutuotteena kertyy kehittämisyhtiöiden yritysneuvojille näkemystä yritysten tarpeista, joita voitaisiin nykyistä tehokkaammin hyödyntää esimerkiksi ammatillisen koulutuksen omistajaohjauksessa sekä kuntahankintojen ja maankäytön suunnittelussa. Tämän sivutuotteen hyödyntämisessä onnistuminen on keskeisesti riippuvainen kehittämisyhtiön ja sen omistajakuntien keskinäisen keskusteluyhteyden tiiviydestä. Aina ei omistajakunnissa tunneta kehittämisyhtiöiden tekemistä riittävästi.” Näin voisi tiivistää kuntien elinvoimaverkoston seminaarissa käydyn paneelikeskusten keskeistä antia.

Kuntatalolle 12.11. kokoontuneet 15 verkostokunnan edustajat saivat Joensuun kaupungin strategiajohtaja Janna Puumalaisen kertomana tutustua siihen, miksi ja miten Joensuussa päädyttiin sulauttamaan kaksi aikaisempaa yhtiötä Business Joensuuksi. Muutos yhteistyössä on edellyttänyt entistä aktiivisempaa otetta myös omistajalta.

- Ehkä kaupunki on tähän saakka ollut hieman liian passiivinen omistaja”, toteaa Puumalainen ja antaa ymmärtää, että kokonaisuuden toimiminen edellyttää aktiivista otetta sekä yhtiöltä että omistajalta.

Mielenkiintoisen vertailukohdan Joensuun ratkaisuille antoi Jyväskylän kaupungin yrityspalvelujohtaja Risto Kovalan kuvaus vaiheista, jotka johtivat Jykesin lopettamiseen ja elinkeinopalveluiden siirtämiseen kaupungin organisaatioon. Muutos on aikaisempaa vahvemmin kytkenyt yritystoiminnan kehittämisen osaksi kaupunkikehityskohteita ja niin sanottuja arvoverkkoja. Toisaalta kaupunki on perustanut yhdessä oppilaitosten kanssa Yritystehdas Oy:n muun muassa startup-toimintaa edistämään.

Raahen seutukunnan kehittämiskeskus on Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen yhteinen kehittämisorganisaatio, joka toimii Raahen kaupungin organisaatiossa kehittämislautakunnan alisuudessa. Lautakunta käsittelee kehittämiskeskusta koskevia linjauksia laajennetulla kokoonpanolla, jossa ovat mukana Pyhäjoen ja Siikajoen edustajat. Johtaja Pasi Pitkänen kokee, että yhteys kuntaomistajiin on toimiva ja jatkuvasti kehittyvä.

Raahen, Joensuun ja Jyväskylän esimerkit osoittavat, että elinkeinopalvelujen tehtäväkokonaisuus voidaan menestyksekkäästi organisoida monella eri tavalla.

Suomen yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala korosti puheenvuorossaan, että valtaosa yrityksistä on pieniä mikroyrityksiä ja itsensä työllistäjiä, joiden syntymistä ja kehittymistä kunnat voivat aktiivisella yritysneuvonnalla ja erilaisilla kehittämistoimilla tukea. Tämä pienten yritysten suuri määrä on syytä muistaa myös kuntien hankintojen toteuttamisessa.

Marraskuun teemaseminaari toimi osaltaan myös johdantona elinvoimaverkoston ensi vuoden toimintaan, jossa kuntien elinvoiman edistämistä sekä sen osana kunnan elinkeino- ja työllisyyspalvelujen ja kehitysyhtiöiden roolia tarkastellaan eri teemoissa, joita ovat ”Osaava työvoima” ”Ekosysteemit ja alueen elinvoima”, ”Maine ja viihtyvyys” sekä ”Yritysmyönteinen päätöksenteko”.  Ensi vuoden verkoston toiminnassa ovat yhteistyötahoina mukana Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Yrittäjät ja Sekes ry. Lisätietoa verkoston ensi vuoden toiminnasta ja ilmoittautumisohjeet löytyvät oheisesta liitteestä.