Uusi laki nostaa kunnallisen kulttuuritoiminnan profiilia

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta astui voimaan 1.3.2019 ja se korvaa yli 25 vuotta vanhan lain (728/1992). Laissa kuntien kulttuuritoiminnalle asetetaan tavoitteet ja määritetään aiempaa selkeämmin keskeiset tehtäväkokonaisuudet. Laki antaa kunnille hyvät mahdollisuudet profiloitua, hyöyntää paikallisia toimijoita ja rakentaa kulttuuritoimintaa kuntalaisia kuullen ja osallistaen. Laki vahvistaa kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Kunnan tulee itse arvioida toimintaansa ja osallistua myös kansalliseen peruspalvelujen arviointiin.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) säätää kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisestä, siihen liittyvistä tavoitteista, tehtävistä, yhteistyöstä, asukkaiden osallistumisesta, tiedon tuottamisesta ja toiminnan arvioinnista, valtionrahoituksesta sekä kehittämistehtävästä.

Laissa kunta edistää kulttuuritoiminnalla kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä.

Lain tavoitteena on ensinnäkin tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Toisekseen edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Kolmanneksi vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin. Ja neljäntenä tavoitteena luoda edellytyksiä paikallisen ja alueellisen elinvoiman kehittymiselle ja sitä tukevalle luovalle toiminnalle kulttuurin ja taiteen keinoin.

Lakiin on aiempaa tarkemmin kirjoitettu auki kulttuuritoiminnan tehtäväkokonaisuudet, joita kunnan tulee järjestää huomioiden paikalliset olosuhteet ja voimavarat sekä eri väestöryhmien tarpeet.

Kunta voi järjestää kulttuuritoiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin, esimerkiksi, avustamalla tai hankkimalla palveluja. Kunnan tulee huomioida, että kulttuuritoiminnan järjestämisessä on riittävää ja monipuolista asiantuntijaosaamista. Kunta voi hyödyntää oman organisaationsa osaamista tai esimerkiksi avustamiensa toimijoiden, hankkimiensa palveluiden kautta saada tarvittavaa osaamista kulttuuritoiminnan järjestämiseksi.

Kunnan tulee huomioida kulttuuritoimintaa järjestäessään kaikki muu kunnan alueella tapahtuva toiminta, joka perustuu yleisistä kirjastoista annettuun lakiin (1492/2016), taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin (633/1998), museolakiin (729/1992), teatteri- ja orkesterilakiin (730/1992) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998).

Laissa tuetaan kuntia yhteistyön kunnan oman organisaation sisällä sekä muiden tahojen kanssa lain tavoitteiden ja kunnan tehtävien toteuttamiseksi. Mahdollista on suunnitella toimintaa ja sopia työnjaosta aiempaa enemmän yhdessä toisten kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

Uutena asiana lakiin on kirjattu opetus- ja kulttuuriministeriön osoittama kehittämistehtävä. Kyseessä ei ole pakollinen uusi tehtävä, vaan vapaaehtoinen tehtävä kunnille ja muille toimijoille, johon tulee erillinen avustushaku. Kehittämistehtävän toteuttajalla tulee olla tehtävän hoitamisen kannalta monipuolista valtakunnallista tai alueellista kulttuuritoiminnan tuntemusta sekä riittävä osaaminen.

Kunta saa valtionosuutta kulttuuritoiminnan järjestämiseen osana peruspalvelujen valtionosuutta. Lain uudistamisen yhteydessä tähän ei tullut lisäystä suhteessa kunnille annettuihin tehtäviin. Jokainen kunta määrittelee itsenäisesti kulttuuritoiminnan hallinnon, palvelusisällöt ja painotukset, laajuuden, osaamisen sekä yhteistyön tekemisen muodot ja tahot.

Johanna Selkee

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Selkee
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2080
Kännykkä
+358 50 435 9420
Vastuualueet
  • kirjastot
  • yleinen kulttuuritoimi
  • taidelaitokset
  • taiteen perusopetus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri
tags