Yhden kuntakaavan malli ei riitä erilaisten kuntien tarpeisiin

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen ensimmäisissä pykäläluonnoksisissa ehdotetaan suuria muutoksia kaavajärjestelmään. Tavoitteena on suunnittelun joustavoittaminen, mutta käytännön ratkaisuissa on vielä paljon pohdittavaa. Miten käy yhdyskuntarakenteen suunnitelmalliselle kehittämiselle, kun isot ja pienet asiat voivat olla yhtä aikaa tarkastelun kohteena?

Alustavien pykäläluonnosten mukaan uusi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä koostuisi maakuntakaavasta, kaupunkiseutukaavasta ja kuntakaavasta, joka korvaisi nykyiset yleis- ja asemakaavat.

Uutuutena olisivat lain tasolle nostetut, ilmastonmuutosta ja kansallista turvallisuutta koskevat säännöks­­­et. Näiden, sinänsä tärkeiden asioiden asema lain systematiikassa jää vielä epäselväksi, kun samalla jätetään mahdollisuus antaa erillisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Kuntien kannalta katsottuna ehdotetun järjestelmän merkittävin muutos olisi ns. yhden kuntakaavan malli. Yleis- ja asemakaavat ovat vakiintuneita suunnitteluvälineitä, ja niiden yhdistäminen yhdeksi kuntakaavaksi on ongelmallista yhdyskuntarakenteen kokonaisuuden hallinnan, muutosten ennakoinnin, kuntalaisten osallistuminen ja vaikutusten arvioinnin kannalta. Kaavasta aiheutuvien oikeuksien ja velvollisuuksien kohdentuminen jää myös epäselväksi.

Kunnat ovat erilaisia ja tarvitsevat käyttöönsä mahdollisimman laajan työkalupakin maankäytön kehittämiseen ja hallinnointiin. Kuntaliitto on käynyt kuntien kanssa laajaa keskustelua yhden kuntakaavan mallin toimivuudesta. Yleinen tuntuma on, että malli voisi toimia pienissä kunnissa tai alueilla, joissa muutokset ovat vähäisiä tai niitä tapahtuu harvoin. Suuremmissa kaupungeissa maankäytön suuria linjoja piirtävä yleiskaavatason suunnittelu koetaan välttämättömäksi. Mahdollinen kaupunkiseutukaava ei tätä tarvetta poista.

Pykäläluonnoksissa esitetään kunnan jäsenille oikeutta tehdä kunnalle perusteltu aloite kuntakaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi. Aloiteoikeus sisältyy jo nyt kuntalakiin eikä säännös tuo tähän uutta. Sen sijaan tulisi selvittää, voitaisiinko ns. kumppanuuskaavoituksen pelisääntöjä selkeyttää esimerkiksi sopimuskäytäntöjen osalta.

Kuntaliitto katsoo, että ennen kuin päätös suunnittelujärjestelmästä voidaan tehdä, tulisi selvittää tarkemmin nykyisen järjestelmän kehittämisen mahdollisuudet. Valmistelussa tulisi syvällisemmin arvioida sitä, miksi koko järjestelmätason uudistus on tarpeen, mitä ongelmia nykyiseen suunnittelujärjestelmään liittyy ja tuoko uudistus käytännössä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään alkuperäisen tavoitteen mukaista yksinkertaisuutta ja sujuvuutta.

Ympäristöministeriön valmistelutyö ansaitsee kiitosta avoimuudesta ja vuorovaikutteisuudesta. On hyvä, että keskusteluun nostetaan uusia ideoita, joita jatkovalmistelussa voidaan hyödyntää. Kaavajärjestelmä ja sen käyttö erilaisissa tilanteissa kaipaa selkeyttämistä. Käytännön toiminta edellyttää lisäksi, että kaavoitusta ja toteuttamista koskevat säännökset ovat jatkossakin toimiva kokonaisuus.

Tagit
Anne Jarva

Etunimi
Anne
Sukunimi
Jarva
kehittämispäällikkö, maankäyttö ja kaavoitus

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2034
Kännykkä
+358 50 573 6810
Vastuualueet
  • maankäyttö
  • kaavoitus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Yhdyskunnat ja maankäyttö