Digitalisaatio edesauttaa kuntien yhteistyötä korona-tilannekuvan luomisessa

Tampereen korona-tilannekuva-esimerkki

Koronavirustilanne kunnissa on johtanut uudenlaisen kuntayhteistyön käynnistymiseen. Tampereella, Turussa ja Hämeenlinnassa on toteutettu korona-tilannekuvan luontia eri laajuuksissa kevään aikana. 

Mistä yhteistyö sai alkunsa? ”Kaupunkien riskienhallintapäälliköt ryhtyivät koordinointiin aluksi keskenään”, Turun kaupungin projektipäällikkö Jani Voutilainen tiivistää. ”Siitä idea yhteistyöstä lähti laajenemaan.” Myös GeoForum Finlandin kuntien KoronaGis-ryhmällä oli osuutta asiaan. 

Tampereella yhteistyötä on vauhdittanut lisäksi puolitoista vuotta sitten perustettu tilannekuvaryhmän laajennus paikkatietotiimillä ja pormestariLauri Lylyn vahva sitoutuminen työhön. ”Ryhmän tavoite on tuoda häiriötilanteessa johdon käyttöön tarvittavia (paikka)tietoja ja (paikka)tietoanalyyseja”, kaupungingeodeettina työskentelevä Anna Mustajoki kertoo. 

”Ennen koronatilannetta olimme ehtineet ryhmässä jonkin verran jo suunnitellakin kriisitilanteissa hyödynnettäviä toimintamalleja ja analyyseja päätöksentekoa varten.” 

Millaista tietoa ja mitä indikaattoreita korona-tilannekuvasta sitten saadaan? 

Tartuntojen määrän ja levinneisyyden lisäksi Turussa seurataan muun muassa kuntalaisten liikkumismääriä sekä iäkkäämmille kuntalaisille tarkoitettujen palveluiden kuten soittoringin ja kauppakassipalvelun etenemistä. Tampereella tilannekuvasta näkyvät myös Suomen hallituksen ja Tampereen kaupunginhallituksen tekemät koronapäätökset, ilmanlaadun muutokset ja poliisille tehtyjen ilmoitusten määrä. Tilannekuva tarkentuu ja päivittyy jatkuvasti uusien tietojen myötä.  

Tähän mennessä Turussa ja Tampereella tilannekuvan toteutuksessa on hyödynnetty erityisesti Power BI ja FME -järjestelmäratkaisuja. Ne ovat tiedolla johtamisen digitaalisia työkaluja, joilla tiedon eri lähteitä voidaan kytkeä yhteen kokonaiskuvan saamiseksi. Itse tietoa on kerätty muun muassa kaupunkien avoimista tietovarannoista ja avoimilta rajapinnoilta. Myös THL:n, Helsingin Sanomien ja Väylän avointen rajapintojen kautta julkistettua dataa on hyödynnetty. 

”Tiedon jakamisessa mukana on ollut myös jonkin verran perinteisempiä, yhteisesti tuotettuja Excel-taulukointeja”, Voutilainen ja Mustajoki kertovat. ”Olemme lähteneet tähän työhön koko tiiminä aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti mukaan. Tärkeää on ollut myös johdon kannustava asenne asiaan”, Mustajoki tiimeineen lisää. 

Hämeenlinnassa epidemian etenemisestä ja skenaarioista luotu ennustemalli on tehty avoimella R-kielellä. ”Jaamme koodin pian kuntien käyttöön Kuntaliiton GitHubin kautta”, kertoo erityissuunnittelija Ismo Hannula Hämeenlinnan kaupungista. 

Korona-tilannekuvan kokoaminen kuuluu vahvasti osaksi tiedolla johtamista. Monipuolisen tiedon saatavuus, jaettavuus ja tulkinta tuovat parhaimmillaan ryhtiä päätöksentekoon.

Myös tiedon loppukoonnilla on tärkeä rooli”,  Jani Voutilainen muistuttaa. ”Kriisin jälkivaiheessa voimme tutkia, millä tavoin olemme onnistuneet ja miten voisimme mahdollisimman hyvin varautua uudestaan.”

Yhteiset digiratkaisut on Kuntaliiton ylläpitämä yhteiskehittämisen verkosto, jossa jaetaan tietoa digitalisaation uusista avauksista, avoimen teknologian hyödyntämisestä, digitalisaation rahoituksesta ja yhdessä oppimisesta. Verkosto vahvistaa kuntien digikyvykkyyttä paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Nostamme esille kuntien toteutuksia ja hyviä käytäntöjä sekä kunta-alan osaajia.

Tagit