Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen asettama Kestävä elvytys -työryhmä on julkaissut ensimmäisen ehdotuksensa talouden elvytystoimiksi, joilla edistettäisiin myös hallituksen ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen on mukana työryhmässä tuomassa kuntien näkemystä valmisteluun.
- Koronakriisistä toipuminen ja yhteiskunnan jälleenrakentaminen ovat vakaalla pohjalla vain, jos toimilla ratkaistaan samalla ympäristön kestävyyskriisiä. Taloutta elvyttävät toimet toteutetaan monilta osin lopulta paikallisella tasolla. Kuntien taloudellinen tilanne huomioiden on ensisijaisen tärkeää, että toimien toteuttamiseen saadaan valtion tuki, sanoo ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.
Kuntien osalta työryhmäryhmä ehdottaa panostuksia rakennusten energiatehokkuuden ja terveellisyyden parantamiseen, öljylämmityksestä luopumiseen, kestäviin liikenneratkaisuihin, luontopohjaisiin ratkaisuihin ja vesihuollon kehittämiseen. Lisäksi ehdotetaan tukea lähivirkistyskohteiden kunnostukseen ja hoitoon.
- Työryhmän ehdotukset tukevat Kuntaliiton näkemystä tarvittavista ensivaiheen kestävän elvytyksen toimenpiteistä. Kuntien tekniselle johdolle tehdyssä kyselyssä juuri energia- ja sisäilmaremontteihin sekä kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyvät toimet kaipasivat kipeimmin elvytystä. Muuten on vaara, että suunnitellut hankkeet menevät kuntien taloustilanteen heiketessä jäihin, Riipinen sanoo.
- Koronakriisin yhteydessä lähiluonnon sekä viihtyisän ja puhtaan elinympäristön merkitys ihmisten hyvinvoinnille on korostunut. Siksi olen erityisen iloinen siitä, että työryhmä esittää panostuksia luontopolkujen ja muiden lähivirkistyskohteiden sekä luonnonmukaisen yhdyskuntarakenteen rakentamiseen ja ylläpitoon. Nämä tarjoavat myös mahdollisuuksia lähi- ja luontomatkailupalveluja tuottaville yrityksille ja lisäävät osaltaan luonnon monimuotoisuutta.
Kuntaliitto teki huhtikuun lopussa kunnille kyselyn koronakriisistä ja sen jälkihoidosta vuonna 2020. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa sitä, mitkä olisivat hyviä investointihankkeita kuntatalouden kannalta tässä koronatilanteessa ja miten ne tulisi rahoittaa.
Avovastauksissa suuret kaupungit toivat esille yhtäältä kaupunkiseutujen välistä saavutettavuutta parantavia väyläinvestointeja ja toisaalta kaupunkiseutujen sisäisiä kestävän kaupunkikehityksen investointeja. Valtion osallistumisesta viimeksi mainittuihin infrainvestointeihin tulisi saada pitkäaikaisesti kestävät periaatteet.
Suuret kaupungit edellyttävät myös, että valtion on lisättävä panostustaan kaupunkiseutujen MAL-sopimusten ja muiden kestävän kaupunkikehityksen sopimusten rahoitukseen. Kaupunkiseutujen väliset, saavutettavuutta parantavat raideinvestoinnit eivät saa syrjäyttää tai korvata kaupunkiseutujen sisäisen kestävän kaupunkikehityksen MAL-investointeja. Molempia tarvitaan rinnakkain elvyttävän vaikutuksen aikaansaamiseksi.
- Olemassa olevien MAL-seutujen sopimukset tulisikin saada valmiiksi pikaisesti. Uusien MAL-kaupunkiseutujen eli Jyväskylän, Kuopion ja Lahden sopimukset on tärkeää valmistella nopealla aikataululla, jolloin ne nekin myötävaikuttavat tarpeellisten hankkeiden toteutukseen ja talouden elvytykseen, Riipinen sanoo.
Kyselyssä etenkin yli 100 000 asukkaan kaupungit kokevat, että koronakriisi hidastaa yhdyskuntarakentamisen investointeja. Suuret kaupungit ehdottivat elvytyshankkeiksi kestäviä kaupunkikehitys- ja ilmastohankkeita, kuten turpeen energiakäyttöä vähentävien investointien tukemista ja rahoittamista.
Seutukaupungit mainitsivat edellisten lisäksi väylä- ja ratahankkeet ja tiestön kunnostamisen. Laajakaistainvestoinnit nähtiin tärkeinä, samoin yritysten toimintaympäristön kehittämis- ja investointihankkeet.
Lisäksi pienet kunnat nostavat liikenneinfrainvestointien ohella esille muun muassa huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä ruokatuotannon hankkeita, etätyön, digipedagogiikan ja digiopetusmahdollisuuksien parantamiseen tähtääviä laajakaistainvestointeja, biotalouden, uusiutuvan energian kuten biokaasun ja vastaavien investointituet, ympäristöön ja tulvasuojeluun liittyviä investointeja, korjausinvestointeihin kannustavia kunnallisten vuokra-asuntojen korjausavustuksia sekä purkuavustuksia huonokuntoisille kiinteistölle.
Kuntakysely: ei uusia tehtäviä tai palveluvelvoitteiden laajenemista kunnille
Lisätietoja:
Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö, p. +358 9 771 2106, miira.riipinen(a)kuntaliitto.fi
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.