Kuntakysely: ei uusia tehtäviä tai palveluvelvoitteiden laajenemista kunnille

Kunnat kuntatyypistä tai -koosta riippumatta kokevat palveluvelvoitteiden yleisen laajenemisen ja uudet tehtävät haastaviksi nykyisessä koronatilanteessa. Vahvimmin palveluvelvoitteiden laajenemista vastustetaan yli 50 000 asukkaan kunnissa. Tämä käy ilmi Kuntaliiton kunnille teettämästä kyselystä koronakriisistä ja sen jälkihoidosta.

Lähes kaikki kunnat pitävät tarpeettomana niin hoitajamitoituksen nostamista, hoitotakuun kiristämistä kuin myös oppivelvollisuusiän nostamista nykyisessä koronatilanteessa. Selvä enemmistö kunnista ei myöskään kannata uusien kansallisten kehittämishankkeiden käynnistämistä nykytilanteessa. Lisäksi selvä enemmistö kunnista katsoo, että nykyisiä tehtäviä tai velvoitteita tulisi vallitsevassa tilanteessa pikemminkin karsia.

- Kuntien näkemyksen mukaan nyt ei ole sopiva aika lisätä kuntien työtaakkaa eikä taloudellista rasitusta uusilla tehtävillä tai velvoitteilla. Kunnissa toivotaan työrauhaa toimivien hyvinvointipalveluiden palauttamiseksi, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Sote-uudistuksen valmistelu jakaa kuntakenttää

Lähes kaksi kolmesta kunnasta kannattaa sote-uudistuksen valmistelun jatkamista joko hallituksen alkuperäisen suunnitelman mukaan tai jopa nopeutetulla aikataululla. Mielipiteet sote-uudistuksen valmistelusta kuitenkin jakaantuvat vahvasti 20 000–100 000 asukkaan kunnissa.

Yli 100 000 asukkaan kunnissa esitetään valmistelun keskeytystä, siitä luopumista tai jotain muuta vaihtoehtoista toimintatapaa. Kuntien mielipiteet vaihtelevat osin sen mukaan, millaisen sote-järjestämistavan kautta sote-palveluja nyt hoidetaan.

Monet suurista kaupungeista vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon laajasta kokonaisuudesta itsenäisesti ja ovat halukkaita myös jatkamaan tässä roolissa. Pienemmillä kunnilla tilanne on päinvastainen. 

Sote-palveluja maakunnallisen kuntayhtymän tai sote-kuntayhtymän kautta hoitavat kunnat kannattavat eniten uudistuksen valmistelun jatkamista jo alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tai nopeutetulla aikataululla.

Kunnat kannattavat valtion ja kuntien yhteisen selvityksen välitöntä käynnistämistä koronakriisin vaikutuksista kunta- ja aluetalouteen sekä elinkeinorakenteeseen

Kaksi kolmesta kunnasta katsoo, että valtion ja kuntien yhteinen selvitys koronakriisin vaikutuksista kunta- ja aluetalouteen sekä elinkeinorakenteeseen tulisi käynnistää välittömästi.

- Kunnilla on sekä osaamista että halukkuutta osallistua tähän työhön yhdessä valtion kanssa ja Kuntaliitto on mielellään tätä yhteistyötä koordinoimassa, toteaa Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta.

Samalla, kun neljä kymmenestä kunnasta pitää hyvänä mahdollisuuksiaan suunnitella akuutin koronakriisin yli meneviä pidemmän aikavälin kehittämistoimia ja uusia elinvoimaa edistäviä ratkaisuja, on tärkeää saada rakennetuksi yhteinen tilannekuva koronakriisin vaikutuksista.

Kuntaliitto teetti kunnille kyselyn koronakriisistä ja sen jälkihoidosta vuonna 2020. Kyselyllä kartoitettiin kuntakentän näkemyksiä niistä toimenpiteistä ja niiden vaiheistuksesta, joilla koronakriisin jälkihoito ja Suomen jälleenrakennuksen suunnittelu voitaisiin toteuttaa mahdollisimman järkevästi. Kysely toteutettiin 27.-30.4.2020 välisenä aikana sähköisenä kyselynä ja siihen vastasi yhteensä 163 kuntaa. Kyselyyn vastasivat kaikki yli 50 000 asukkaan kunnat. Vastanneissa kunnissa asuu yhteensä 4,3 miljoonaa asukasta eli 78 % koko maan väestöstä.

Kyselyaineistot ja kattava koontiraportti kuntien vastauksista löytyy tämän sivun liitteistä.

Lisätietoja:

Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta, p. 09 771 2008
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 09 771 2504
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 09 771 2000

Tagit