Koronavirusepidemia kurittaa kuntataloutta ja aiheuttaa epävarmuutta niin menoihin kuin tuloihin

Rokotus

Koronavirusepidemian laajentuminen ja sen aiheuttamat toiminnalliset muutokset ja poikkeustilajärjestelyt kohdistuvat kuntatalouteen useaa vaikutuskanavaa pitkin sekä menoja lisäten, tuloja vähentäen että ennustamista vaikeuttaen. 

Välittömät koronaviruspotilaiden hoitoon liittyvät kustannukset kohdistuvat sosiaali- ja terveystoimeen, erityisesti erikoissairaanhoitoon. Sairauspoissaolot, varallaolo, poikkeusjärjestelyt ja esimerkiksi puhtaanapidon lisääntynyt tarve lisää kustannuksia kuitenkin myös muilla toimialoilla, kuten sivistystoimessa, pelastustoimessa ja tukipalveluissa. Toisaalta joissakin kunnan palveluissa kustannukset voivat pienentyä tai ajoittua myöhemmäksi. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin kun toimintoja suljetaan kokonaan, kiireetöntä hoitoa lykätään tai henkilöstöä lomautetaan. 

Heikentynyt kysyntä pienentää palkkasummaa ja sitä kautta kunnallisverotuloja. Yritysten yt-neuvottelut ja uhka lomautuksista vaikuttavat sekä verotuloihin että esimerkiksi perustoimeentulotuen menoihin, joista kunnat rahoittavat puolet. Tuloja vähentävät myös maksutuottojen menetykset, jotka syntyvät liikunta- ja kulttuurilaitosten sulkemisten takia mutta myös päätökset esim. varhaiskasvatuksen maksuhuojennuksista vähentävät asiakasmaksutuloja. 

Koronaviruksen merkittävimmät taloudelliset vaikutukset muotoutuvat sen perusteella, kuinka pitkään epidemiaan liittyvät rajoitustoimet ja epävarmuus kehityksen kulusta jatkuvat. Vaikutukset ovat sitä vakavampia ja pitkäkestoisempia, mitä enemmän ne vaikuttavat kuluttajien luottamukseen ja kysyntäkäyttäytymiseen. On myös mahdollista, että koronakriisi laukaisee uuden konkurssiaallon ja rahoitusmarkkinakriisin, sillä yritysten kannattavuus erityisesti heikosti kasvaneissa ja velkaantuneissa Euroopan maissa on heikko.

Lisätiedot:
Kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu, p. 09 771 2077
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 09 771 2095

Hallituksen linjaukset yhteisöveron jako-osuuden muuttamisesta epäselviä

Hallituksen tiedotustilaisuudessa 16.3.2020 kerrottiin, että hallitus varautuu koronaviruksen taloudellisten vaikutusten helpottamiseen niin yrityksissä kuin kuntataloudessa. Yhtenä toimena kerrottiin, että kuntien yhteisövero-osuutta tullaan korottamaan. 

Tiedotustilaisuuden kalvomateriaalista paljastuu lisätietoa linjauksista, joilla aiotaan vakauttaa kuntataloutta. Keskeisin toimi on se, että hallitus seuraa kuntien verotulojen ja menojen kehitystä ja varautuu tukemaan kuntia niiden äkillisen heikkenemisen tilanteessa. 

Valitettavasti kalvoista paljastuu myös se, että todennäköisesti kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korottaminen tehdään vain siltä osin, kun hallituksen koronavirustilanteen vuoksi yrityksille suuntautuvat helpotukset pienentävät tai lykkäävät kuntien yhteisöverotuottoja. 

Hallituksen tiedotusmateriaalissa 16.3.2020 olleet kohdat liittyen kuntatalouden vakauttamiseen

  • Vielä toistaiseksi koronan vaikutuksia kuntien talouteen voidaan pitää suhteellisen rajoitettuina ja kuntien maksuvalmiustilannetta vakaana
  • Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, ja yhdistettynä monen kunnan jo nykyisellään vaikeaan tilanteeseen aiheuttaa suuria haasteita kunnan talouteen.
  • Hallitus varautuu tarvittaessa tukemaan kuntia koronavirustilanteen aiheuttaman menojen kasvun tai verotulokehityksen äkillisen heikkenemisen tilanteessa.
  • Sikäli kuin valtion toimenpiteistä aiheutuu kuntien yhteisöverotulokertymän alenemista/siirtymistä, kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan vastaavasti määräaikaisesti.

Lisätiedot:
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 09 771 2095

Koronavirusepidemian kustannusten seuranta kaupungeissa ja kunnissa

Kuntaliitto suosittaa kaupunkeja, kuntia ja sairaanhoitopiirejä seuraamaan koronavirusepidemian aiheuttamaa kustannusten, kuten välittömien henkilöstökulujen, pandemiaosaston, lisääntyvää hoitotarvikkeiden yms. kasvua osana talousseurantaansa niin hyvin kuin mahdollista. Kustannuksia voidaan seurata joko laskentatunnisteella suoraan kirjanpidossa tai kustannuslaskennallisia menetelmiä hyväksikäyttäen.
Edes karkean tason kustannusseuranta on tärkeää kustannusten näkyväksi saamiseksi. Erikoissairaanhoidon lisäksi kustannuslisäystä tulee seurata muissa sote-toiminnoissa, mutta myös muilla toimialoilla, kuten pelastustoimessa, sivistystoimessa ja tukipalveluissa (erit. puhtaanapito). 

Kokonaistasolla koronavirusepidemian vaikutuksia kaupungin ja kunnan talouteen tulee arvioida laajasti eri näkökulmista, esim.:

  1. Tulojen vähennys (verovaikutus, maksutuotot, muut tulot), 
  2. Menojen lisäys (sote + muut sektorit; suorat ja välilliset kustannukset ml. sairauspoissaolojen ja muiden poikkeusjärjestelyjen vaikutus), 
  3. Muut vaikutukset talouteen (esim. investointien lykkääntyminen, vaikutukset rahoitusmarkkinoiden kautta jne.) ja
  4. Lomautusuhka

Lisätiedot:
Kehityspäällikkö Mikko Mehtonen, p. 050 592 8986
Kehittämispäällikkö Sari Korento, p. 09 771 2616
Erityisasiantuntija Marja-Liisa Ylitalo, p. 09 771 2083

Veroennusteisiin liittyvät oletukset muuttuvat päivittäin

Koronaviruspandemian takia veroennusteiden laatiminen on tällä hetkellä epävarmaa ja oletukset muuttuvat lähes päivittäin. Perjantaina 13.3 päivitetty koko maan veroennustekehikko sisälsi jo seuraavana maanantaina 17.3 lähinnä hallituksen uusien linjausten takia vanhentuneita, liian optimistisia arvioita. Tästä syystä päätimme, ettei tuoteta kuntakohtaisia veroennusteita, jotka pohjautuisivat viime perjantain arvioon.

Uusimpien arvioiden mukaan Suomen talous tulee vajoamaan taantumaan. Suomen Pankin arvion mukaan Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna 1,5–4 prosenttia koronaviruspandemian sekä heikentyneen suhdanteen vuoksi. Koronaviruksen merkittävimmät taloudelliset vaikutukset liittyvät siihen, kuinka pitkään epävarmuus kehityksen kulusta jatkuu ja kuinka laajoja ja pitkiä rajoituksia koti- ja ulkomailla asetetaan.  Suomen Pankin arvion mukaan heikomman skenaarion kaltainen kehitys näyttää yhä todennäköisemmältä.

Koronaviruksen vaikutukset näkyvät viiveellä kunnallisveron ja yhteisöveron heikompana tuottona. Osa tästä heikennyksestä tulee työllisyyden, ja sitä kautta palkkasumman, oletettua hitaamman kehityksen ja yritysten oletettua heikomman kannattavuuden myötä. Ensi vaiheessa vaikutukset näkyvät matkailu- ja ravintola-alalla liikkumista koskevien rajoitteiden lisääntyessä sekä tehdasteollisuudessa tuotantoseisokkien ja kansainvälisten tuotantoketjujen katkoksien myötä. 

Pyrimme mahdollisimman pian päivittämään sekä koko maan että kuntakohtaiset veroennusteet.

Lisätiedot:
Verotuksen kehittämispäällikkö Jukka Hakola, p. 09 771 2086
Asiantuntija Benjamin Strandberg, p. 09 771 2082
Verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell, p. 09 771 2138

Tilinpäätöksen käsittelystä

Valmiuslain voimaantulo ei vaikuta kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen käsittelyaikatauluun eli kunnan tilinpäätös tulee hyväksyä maaliskuun loppuun mennessä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ei voi myöskään myöntää lisäaikaa tilinpäätöksen laadintaa varten. Hallitus voi kuntalain mukaan kokoontua myös sähköisesti.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätös voidaan myös allekirjoittaa sähköisesti. Allekirjoittamisessa tulee ottaa huomioon laki (13/2003) sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa ja laki vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009). Kirjanpitolautakunta suosittelee lausunnossaan KILA 1899/2012 vahvaa tunnistautumista.

Lue lisää:

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston voimassa olevat yleisohjeet

Tilinpäätöksen allekirjoittamisesta

Kunnallisten toimielinten ja julkista tehtävää hoitavien organisaatioiden toimielinten pysyvästi säilytettävät pöytäkirjat ja niiden liitteet

Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Sari Korento, p. 09 771 2616
Erityisasiantuntija Marja-Liisa Ylitalo, p. 09 771 2083

Rahoituksen saatavuus poikkeuksellisessa tilanteessa

Tekstiä täsmennetty 18.3.2020 kello 19.15:

Koronavirusepidemian ja sen vastaisilla toimilla on vaikutusta myös kuntien rahoitukseen ja sen saatavuuteen. Rahoitusmarkkinoiden liikkeet ja hintojen vaihtelut ovat olleet viime viikkoina voimakkaita, ja tässäkin asiassa tilanne elää koko ajan. Markkinoilla on aloitettu tukitoimia, mutta niiden vaikutuksista ei pysty sanomaan mitään varmaa, koska itse epidemian tilanne on avoin.  
 
Kunnille ja muille kuntatoimijoille rahoituksen arvioinnin tarve koskee sekä pitkäaikaista rahoitusta (ennen kaikkea erääntyvien lainojen jälleen rahoitus) että maksuvalmiuden hoitoa eli pääsääntöisesti kuntatodistusmarkkinaa. Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi kuntien tulee mitoittaa kuntatodistusten käyttö todellisen likviditeettitarpeen mukaan. Näin ollen ainakin edellä mainituissa tilanteissa kuntien on hyvä käydä rahoituslaitosten kanssa keskustelu ja pyrkiä löytämään ratkaisut sekä erääntyville lainoille että tarvittaessa saamaan käyttöön muita lyhytaikaisia rahoitusmuotoja. 
 
Kannattaa myös huomata, että luottokäsittelyaikataulut ovat poikkeuksellisessa tilanteessa pidentyneet. Omia rahoittajia on syytä lähestyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
 
Lisätietoja:
Rahoitusalan erityisasiantuntija Jari Vaine, p. 09 771 2018

Tagit