Minna Punakallio 4.4.2022

Poikkeustekijöistä huolimatta kehysriihessä katse kääntyy kestävyyteen, myös julkisessa taloudessa

Vuosien 2020 ja 2021 tapahtumat ovat olleet kunnille yhtä vuoristorataa, mutta lopulta molempien vuosien talous yllätti kunnat myönteisesti. Kehysriihen alla katse on suunnattava kuitenkin tuleviin vuosiin. Mahdolliset taseisiin puskuroituneet varat on käytettävä haastavissa olosuhteissa kestävällä tavalla.

Ennakkotietojen mukaan* kuntatalouden tila asettui vuonna 2021 varsin hyviin lukemiin. Vaikka vuodesta 2020 jäätiin jonkin verran, tilikauden tulos nousi viime vuonna 1,5 miljardin euron tuntumaan, toiminnan ja investointien rahavirta oli lähellä tasapainoa ja kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonanto oli noin 800 miljoonaa euroa pakkasen puolella. Arviointimenettelyyn uusia kuntia saattaisi olla tuloillaan vain nollasta kahteen kappaletta.

Maan keskiarvoluvut peittävät kuitenkin alleen suurta kuntakentän sisäistä vaihtelua. Monilla taloudellisilla mittareilla mitattuna muita heikoimpaan kategoriaan näyttävät jäävän niin sanotut pienet ja keskisuuret, noin 10 000–80 000 asukkaan kunnat. Vahvimpia talouslukuja taottiin asukasmääriltään suurimmissa kunnissa ja joissakin aivan pienimmissä kunnissa. Myös kuntayhtymissä tilanteet vaihtelivat. Yllättäen sairaanhoitopiirien talous vahvistui, mutta maakuntien liittojen ja koulutuskuntayhtymien vuosikatteet ja tulokset heikkenivät selvästi.

Kuntatalous elää poikkeusvuosien ruuhka-aikaa

Hyvät viime vuosien talousluvut voivat antaa päättäjille kuitenkin vääränlaisen turvallisuuden tunteen, sillä niihin on kasautunut monia poikkeustekijöitä.

Ehkäpä puhutuin kuntatalouden tulopuolta viime vuosina vahvistanut tekijä on ollut kuntien valtiolta saama koronatuki. Vuonna 2020 kunnat saivat koronatukena 2,6 miljardia euroa ja vuonna 2021 noin 2,4 miljardia euroa. Koronatuet näkyvät kuntien tuloslaskelmissa reippaana tulojen nousuna, sillä tyypillisesti kunnat rahoittavat kaikista peruspalveluista itse reilut 75 prosenttia ja valtio vain loput. Historiaan peilaten on hyvin harvinaista, että valtio rahoittaa kuntalaisten peruspalveluita täysimääräisesti. Vuodesta 2023 lähtien historia muokkautuu myös tältä osin uudenlaiseksi. 

Koronatukien ohella kuntien tuloja ovat lisänneet viime vuonna myös vahva talouden elpyminen sekä omaisuuden myynneistä saadut kertaluonteiset rahoitustulot esimerkiksi tonttikaupoista.

Juokseviin kustannuksiin kunnat eivät sen sijaan saaneet vetoapua, sillä toimintamenot kasvoivat vuonna 2021 rajummin kuin pitkään aikaan. Koronapandemian torjunta ja hoito, kuntien laajenevat tehtävät ja työvoimapula ovat aikaansaaneet sen, että kuntien omat sopeutustoimet eli säästöt jäivät viime vuonna normaalia pienemmiksi.

Sen sijaan kuntakenttä säästi investoinneissa, mikä osaltaan siivitti kuntatalouden tunnuslukuja parempaan asentoon. Kuntatalouden investoinnit pienenivät niin kunnissa kuin kuntayhtymissä. On hyvin vaikea sanoa vielä, onko kehitys kääntynyt laskusuuntaan pysyvästi.

Kuntatalouden näkymät eivät jatku tulevina vuosina yhtä vahvoina

Kehysriihessä päättäjien pöydällä on tuoreita kansantalouden, kuntatalouden ja julkisen talouden ennusteita. Ennen kuin ne julkaistaan, kannattaa palauttaa mieleen valtiovarainministeriön joulukuinen kansantalouden tilinpidon mukainen ennuste. Sen mukaan kuntatalouden eli paikallishallinnon kokonaistulojen ja -menojen tasapaino heikkenee jo kuluvana vuonna. Kuntatalouden tulopohjaa heikentävät muun muassa pienenevät koronatuet sekä kuntatalouden valtionosuuksiin vuonna 2022 kohdistettu uusi valtionosuusleikkaus. Ennusteessa menojen oletetaan kasvavan erittäin maltillisesti.

Tulevalla kehyskaudella paikallishallinnon tulojen ja menojen erotus pysyy noin 1,5–2 miljardia euroa miinuksella. Mitä todennäköisemmin Venäjän sotatoimien vaikutus heikentää sekä kansantalouden että julkisen talouden ennustetta entisestään.

Kuka pitää huolta kestävyydestä?

Kuntasektorin ennuste on kuitenkin lastenleikkiä verrattuna siihen, miltä tilanne näyttää koko julkisessa taloudessa. Jos jättää huomioimatta sosiaaliturvarahastot, valtion alijäämä pysähtyy tulevina vuosina parhaimmillaankin neljän miljardin tuntumaan. Alijäämää kasvattavat vielä Ukrainan kriisi ja hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvät erittäin merkittävät lisätarpeet, jotka maksaa nyt täysimääräisesti valtio.

Onko kukaan sanonut, että meillä ei ole varaa kaikkeen tähän? Päättäjät ovatkin kehysriihessä erittäin tärkeiden asioiden äärellä. Julkisen talouden ennuste on otettava kehysriihessä vakavasti ja asioita on priorisoitava. Se ei poista sitä tarvetta, että tulevina vuosina on pidettävä huolta laadukkaista peruspalveluista, heikoimmista ja investoitava tulevaisuuteen. Saman edessä ovat päättäjät myös kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Kehysriihi alkaa 5.4.2022, ja neuvotteluiden on määrä päättyä seuraavana päivänä. Julkisen talouden suunnitelma, kevään kuntatalousohjelma ja talousennuste on tarkoitus julkaista 13.4.2022. Samassa yhteydessä julkaistaan myös kuntien päivitetyt sote-siirtolaskelmat. Vuoden 2022 kunnallisveroprosenttiin kohdistuva leikkaus julkaistaan joko tuolloin tai jo kehysriihi-infon yhteydessä.

* Kuntaliitto julkaisi helmikuun alussa ensimmäisen yhteenvedon kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2021 ennakollisista tilinpäätösarvioista. Tiedot päivitettiin jo parin viikon sisällä, kun aineistoon tippui kunnista vielä lisätietoja. Vastaavia tietoja on analysoinut loistavassa muistiossaan myös valtiovarainministeriö. Uutta, tarkentunutta tietoa viime vuodesta saadaan käsittelyyn jo pian, kun vuoden 2021 tilinpäätöstiedoista saadaan uudet raportoinnit ja konsernitiedot kasaan. Tietoja on pureksittu myös Tilastokeskuksessa, joka on työstänyt kasaan ennakolliset koko julkisen sektorin tulot ja menot vuonna 2021.

Lisää kirjoittajasta

Kirjoittaja on pääekonomisti Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MinnaPunakallio