Esteellisyyskysymykset ovat Kuntaliiton usein kysytyimpiä kysymyksiä. Liiton ja Sanastokeskus TSK:n asiantuntijat laativat keväällä 2019 Esteellisyyssanaston tekoälyä hyödyntävän, niin sanotun jääviysbotin tueksi. Lähinnä kuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille suunnattu liiton chatbot-palvelu ratkoo yksinkertaisia esteellisyyskysymyksiä 24/7. Kuntaliiton sanasto on kuitenkin hyödynnettävissä chatbot-palvelua laajemmin, esimerkiksi viestinnän tukena ja käsitetiedon lähteenä julkisorganisaatioissa.
Mikä on jäävin ja intressijäävin ero?
Sanastokeskuksen mukaan terminologiselle sanastotyölle on ominaista käsitekeskeisyys. Tavalliset sanakirjat tarkastelevat sanoja ja niiden merkityksiä, mutta terminologisten sanastojen lähtökohtana ovat käsitteet ja niiden väliset suhteet.
Kuntaliiton Esteellisyyssanasto antaa määritelmät 34 käsitteelle kuten säädöksiin perustuville esteellisyystyypeille, näihin keskeisesti liittyville käsitteille sekä muutamalle vaalikelpoisuuteen liittyvälle käsitteelle, jotka on valittu mukaan esteellisyyden ja vaalikelpoisuuden erojen selkeyttämiseksi. Sanasto myös kuvaa yhteenliittyvien käsitteiden suhteita toisiinsa. Tällöin käsitteiden yhtäläisyyksien ja erojen hahmottaminen on käyttäjälle helpompaa.
Tukea palvelutoiminnan kehittämiseen, toiminnan suunnitteluun ja tekoälypohjaisten asiointibottien käyttöönottoon
Sanastokeskuksen johtaja Katri Seppälän mukaan systemaattinen terminologinen sanastotyö tukee monenlaista toimintaa: Sen avulla voidaan antaa suosituksia termien käytöstä ja linjata sitä, missä merkityksessä termejä käytetään. Perinteisesti sanastotyötä on tehty viestinnän tueksi, mutta nykyään tavoitteena on yhä useammin tukea esimerkiksi toiminnan suunnittelua, palvelujen kehittämistä ja tietojen siirtämistä järjestelmien välillä. Uusin sovellusalue on sanastotyön käyttö asiointibotin kehityksen apuna.
- Sitä paitsi termien selkeä ja yhdenmukainen käyttö sujuvoittaa toimintaa ja pienentää väärinkäsitysten riskiä, huomauttaa Seppälä.
Esteellisyyssanasto löytyy Kuntaliiton julkaisupankista. Kesäkuusta 2020 lähtien sanaston termit ovat löytyneet myös Tepa-termipankista, joka on erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma.
- Aineiston löydettävyys sekä julkaisuna Kuntaliiton ja TSK:n verkkopalveluista että termipankin haun kautta, yksittäisinä käsitesuhteet omaavina termeinä, lisää esteellisyyteen liittyvien käsitteiden tuntemusta ja oikeaa käyttöä, iloitsee lakiyksikön verkkotiedottaja Stiina Torkkel.
Lisäksi sanasto viedään myös Digi- ja väestötietoviraston Yhteentoimivuusalustalle, kertoo Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikön erityisasiantuntija Jaana Nevalainen.
Sanastoja tarvitaan jatkossa myös koneluettavassa muodossa
Kuntaliiton Esteellisyyssanasto sisältää kansallisesti yhteisesti käytettäviä käsitteitä ja niiden määrityksiä, jolloin muiden ei tarvitse määritellä niitä uudelleen. Yhteentoimivuusalustalle tuodaan kansallisesti yhteisiä sanastoja, koodistoja ja loogisia tietomalleja yhteentoimivuusmenetelmän mukaisesti. Pähkinänkuoressa tämä tarkoittaa, että hyödynnetään jo olemassa olevia tietomäärityksiä. Tällä hetkellä Yhteentoimivuusalustalta löytyy Nevalaisen mukaan useita saman käsitteen määrityksiä. Esimerkiksi ”työntekijä"- käsitteelle löytyy Sanastot-työkalun puolelta useampia kuvauksia. Kuitenkin tässä vaiheessa kansallista yhtenäistämistyötä on hyvä, että tunnistetaan tulevat yhtenäistämiskohteet.
Kun Esteellisyyssanasto viedään Yhteentoimivuusalustalle, se on heti saatavilla rakenteisessa muodossa eli ihmisten lisäksi koneluettavassa muodossa. Esimerkiksi lainsäädäntötyössä lakitekstin kirjoituksessa hyödynnetään jo niin sanottua Lakieditoria. Sen avulla lainlaatija saa käyttöönsä suoraan Yhteentoimivuusalustan sisällön avoimen rajapinnan kautta. Tällainen työ yhdenmukaistaa käsitteiden sisältöä ja tulkintaa. Lisäksi hyötynä tässä on, että itse lakiteksti saadaan myös tuotettua rakenteisesti, ja tieto käsitteen määritelmästä näkyy sekä lain soveltajille että loppukäyttäjille.
- Lakieditoria hyödynnetään ja kehitetään mm. ympäristöministeriössä, kertoo Nevalainen.
Juridisessa viestinnässä tarvitaan erikoiskieltä termitasolla – ja muutoin selkeää yleiskielistä ilmaisua
Kaikilla erikoistiedon aloilla on omat terminsä eli sisällöltään sovitut ilmaisunsa. Juridinen työ ei tästä poikkea. Kuitenkin myös ei-juristien on tärkeää ymmärtää, mistä puhutaan, kun puhutaan esteellisyydestä.
Lakiyksikössä sanastotyöhön perehtyivät syvällisimmin lakimies Kai Ketelmäki ja bottipalvelun suunnittelija, avustava lakimies Atte Kuismin-Raerinne. He myös tuntevat esteellisyysarjen kunnissa, ja sen, että joskus käsitteet voivat mennä sekaisin.
- Esteellisyys liittyy yksittäisen asian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistumiseen ja siihen, että henkilöllä on jokin sellainen hallintolain tarkoittama suhde käsiteltävään asiaan, joka vaarantaa hänen puolueettomuutensa asian käsittelyssä. Esteellisyys-termi sekoitetaan usein vaalikelpoisuuteen, joka taas tarkoittaa henkilön kelpoisuutta tulla valituksi tietyn toimielimen jäseneksi, summaa Ketelimäki.
Aiheesta lisää
Kuntaliiton verkkopalvelussa
Muualla verkossa
