Puoluejohdon paneeli 15.9.2021

Hallituspuolueet lupasivat kunnille täyden korvauksen koronakustannuksista - Pääministeri: ”Tulen itse huolehtimaan siitä”

Puoluejohtajat paneelissa Kuntatalolla Kuntamarkkinoilla 15. syyskuuta

Kuten Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi, Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneeli on vuoden ainoa valtakunnan kärkipoliitikkojen välinen keskustelu, jossa pystytään keskittymään vain kuntien asioihin.

- Kiitämme valtioneuvostoa yhteistyöstä, jota olemme tehneet koronan torjumisessa. Kunnat ja valtio yhdessä ovat onnistuneet siinä, että Suomi on pärjännyt melko pienin kolhuin koronakriisistä. Valtiolla on ollut ymmärrystä myös kunnille syntyvien kustannusten korvaamisesta. Moni kunta olisi todella ollut pulassa, jos olisi yksin joutunut kantamaan koronasta aiheutuneet kustannukset, Minna Karhunen käynnisti paneelikeskustelun avauspuheenvuorollaan.

- Olemme vahvasti luottaneet esimerkiksi pääministerin toteamaan, että kustannukset korvataan kunnille sataprosenttisesti. Kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön laskelma lähtee siitä, että kustannukset korvataan 40-60 -prosenttisesti. Esimerkiksi testaukseen liittyvät kustannusarviot eivät vastaa todellisuutta. Haluaisimme tämän paneelin aikana selkeän kannan siihen, onko korvaus todella sata prosenttia.

- Kunnat on valmiita raportoimaan kaikki kustannukset yksityiskohtaisesti, emme yritä vyöryttää mukaan mitään muita kustannuksia, Karhunen korosti.

Pääministeri Sanna Marin vastasi Karhusen pyyntöön napakasti lupaamalla pitää itse huolen siitä, että kustannukset todella korvataan kunnille sataprosenttisesti.

- Olemme todenneet useasti, että kulut korvataan täysimääräisesti ja minä tulen pitämään huolen siitä. Toivon että tätä keskustelua ei enää jatketa, eikä lähetetä kuntakentälle sellaista viestiä, että hallitus ei tästä sitoumuksesta pitäisi kiinni.

- Se, että millä tavalla korvaaminen tehdään, on eri keskustelu. Itse näkisin, että olisi järkevää, että nyt kunnille korvataan kustannuksia nopeasti arvioiden mukaan, ja jälkikäteen, kun lopulliset kustannukset ovat selvillä, arvioidaan, pitääkö tehdä korjausliikkeitä, Marin totesi.

Unelmien kuntaa haastavat yhdessä ratkottavat uhat

Puoluejohdon paneelissa Kuntamarkkinoilla keskustelivat pääministeri Marinin lisäksi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo sekä Rkp:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Panelisteilta kysyttiin, millainen on heidän mielestään unelmien kunta, ja mitkä ovat suurimmat haasteet unelmien kunnan toteutumiselle.

Vastauksissa vilisi kestävyyden eri osa-alueet, mutta myös kuntalaisen vapaus valita asumismuotonsa, mahdollisuus virkistyä, kouluttautua, tehdä työtä ja yrittää sekä olla osa yhteisöä. Palvelut löytyvät unelmakunnasta kattavasti läheltä.

Suurimmat haasteet tällaisen unelmakunnan saavuttamiseksi olivat puoluejohtajien tiedossa hyvin.

- Työvoiman saatavuus, etenkin terveydenhuollon työvoiman saatavuus on ongelma, joka pitää pystyä ratkaisemaan, jotta kuntalaisten oikeus arjen turvallisuuteen liittyviin palveluihin voidaan taata, Rkp:n Anna-Maja Henriksson aloitti.

- Väestörakenteen muutos aiheuttaa erilaisia ongelmia erityyppisissä kunnissa, mutta koskettaa kaikkia. Kunnat erilaistuvat, mikä haastaa rahoitusjärjestelmää. Erityisesti niissä kunnissa, joissa väestö vähenee ja vanhenee, tulee haasteita sivistyspalvelujen järjestämisessä sote-uudistuksen jälkeen, vasemmistoliiton Li Andersson jatkoi.

- Ilmastonmuutos tulee näkymään kuntalaistenkin arjessa entistä enemmän. Meillä on myös riski siitä, että osa ihmisistä jää täysin yhteiskunnan ulkopuolelle koronan takia, oppimisvelka on kasvanut valtavaksi. Siihen meidän on pystyttävä puuttumaan, koska tämä voi olla varjo meille pitkälle tulevaan, vihreiden Maria Ohisalo jatkoi.

- Kyllä talous on se mitä kuntapäättäjä pähkäilee. Se että meillä riittää pelimerkit kunnissa ja myös hyvinvointialueilla peruspalvelujen hoitamiseen. Tämä on seurausta näistä monista edellä kuulluista osatekijöistä. Kunnan ja valtion pitää löytää yhteinen ratkaisu tähän ongelmaan, ei asettua toisiaan vastaan, keskustan Petri Honkonen sanoi.

- Suurin haaste on muutos. Kun sote-ratkaisu on nyt tehty, on toimeenpano edessä. Kunnat ovat suurimman muutoksen edessä koko historiansa aikana, muutosvaiheen seuraavat vuodet tulee olemaan valtavan suuri työ. Samaan aikaan pitää rakentaa uutta kuntaa: miten saadaan rahat riittämään, miten pystytään investoimaan. Kunnissa on suuri huoli, miten tästä kaikesta selvitään. Hallituksen tulee keskittää voimansa kuntien tukemiseen, Petteri Orpo haastoi.

- Kuntien suurin ongelma ja haaste on raha, ei siitä päästä mihinkään. Meillä on kroonisesti alijäämäinen kuntasektori, osa kunnista ei meinaa selviytyä edes lakisääteisistä tehtävistään, toisissa kunnissa kasvuinvestoinnit ovat hyvin suuria. Samaan aikaan lakisääteisiä tehtäviä lisätään, ja kasvu keskittyy vain kasvukeskuksiin, Riikka Purra totesi.

- Suurin haaste on jälleenrakennus: miten puramme hoiva- ja hoitovelkaa, joka on syntynyt, miten puutumme eriarvoisuuteen, joka on entisestään koronan myötä kasvanut, miten puutumme nuorten päihde- ja mielenterveysongelmiin, jotka ovat lisääntyneet, Sanna Marin päätti kierroksen.

Käsitykset erosivat maakuntaverosta ja työllisyystoimista, yhtä mieltä oltiin siitä, että kuntia tarvitaan sote-uudistuksen jälkeenkin

Keskustelu risteili paikoin vilkkaastikin maakuntaveron tarpeellisuuden, työllisyystoimien tehokkuuden ja julkisen talouden tilan välillä. Siitä puoluejohtajat olivat kuitenkin yhtä mieltä, että kunnat ovat yhä sote-uudistuksen jälkeenkin tärkeitä lähipalvelujen järjestäjiä ja alueen elinvoiman mahdollistajia.

Muut puoluejohtajat eivät lämmenneet Riikka Purran esitykselle miettiä jälleen kriittisesti kuntien lakisääteisten tehtävien määrää.

- On aika vaikeaa päättää, lopetetaanko etsivä nuorisotyö vai neuvolat, kiteytti Petri Honkonen.

- Esimerkiksi sote-puolella meillä on paljon lakisääteisiä tehtäviä, mutta emme löydä yhtäkään, mistä voisi luopua, Li Andersson komppasi.

Kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä yhteistyöstä kysyttiin myös toimitusjohtaja Minna Karhuselta:

- Toivomme Kuntaliitossa, että kunnat ja hyvinvointialueet tekevät tulevaisuudessa tiiviisti yhteistyötä. Ihmiset, joille kunnat ja hyvinvointialueet palveluja järjestävät, ovat samoja. Kaikkein pahin olisi, että syntyy kuntien ja hyvinvointialueiden välille syntyisi vastakkainasettelua, Minna Karhunen kiteytti.

Tagit